Suomi   |English   |Svenska

Suomen PEN:in kotisivut uudistuvat

Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen PEN:in kotisivut uudistuvat

Suomen PEN:in verkkosivustoa on uudistettu kesän 2017 aikana yhteistyössä viestintätoimisto Recommendedin kanssa. Uusi sivusto avautuu tuota pikaa – malta vielä hetki!

 

Vapaa sana -kirjoitussarjassa Anneli Pääkkönen

Kommentit pois päältä artikkelissa Vapaa sana -kirjoitussarjassa Anneli Pääkkönen

”Ei maailma siitä parane, että pannaan rajat kiinni ja ovet säppiin. Eikä siitä että uho ja sappi paisuneena paarustetaan leveänä könsikkäjoukkiona katuja partioimaan ja viskotaan tulikivenkatkuisia silmäyksiä muualta tulleisiin. Joukossa kun veri päässä kuumenee, ei järjen hippukaan sinne enää mahdu”, kirjoittaa savonlinnalainen kirjailija Anneli Pääkkönen Vapaa sana -kirjoitussarjassamme.

Lue Anneli Pääkkösen kirjoitus täällä: Huutakaamme vahvasti ihmisyyden puolesta!

Anna Politkovskajaa muistettiin Helsingissä

Kommentit pois päältä artikkelissa Anna Politkovskajaa muistettiin Helsingissä

Mielenilmaus Venäjän suurlähetystön edustalla 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Mielenilmaus Venäjän suurlähetystön edustalla 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Venäläisen toimittajan ja ihmisoikeuspuolustajan Anna Politkovskajan murhasta tuli perjantaina 7.10.2016 kuluneeksi 10 vuotta.

Amnesty Internationalin Suomen osasto järjesti murhan vuosipäivänä mielenilmauksen Venäjän suurlähetystön edustalla Helsingissä, ja tilaisuus keräsi paikalle kymmeniä osanottajia. Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum toi tilaisuuteen terveisiä kansainvälisestä PEN-kongressista – Anna Politkovskajaa muistettiin myös lokakuun alussa kongressin päätösseremoniassa Santiago de Compostelassa.

Lisätietoja Anna Politkovskajasta Amnestyn sivuilla: https://www.amnesty.fi/ihmiset/anna-politkovskaja/

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum piti tilaisuudessa puheen. (Kuva: Kirill Reznik)

Suomen PENin varapuheenjohtaja Marianne Bargum piti tilaisuudessa puheen. (Kuva: Kirill Reznik)

Anna Politkovskajaa muistettiin kansainvälisessä PEN-kongressissa Santiago de Compostelassa lokakuun alussa. (Kuva: Jarkko Tontti)

Anna Politkovskajaa muistettiin kansainvälisessä PEN-kongressissa Santiago de Compostelassa lokakuun alussa. (Kuva: Jarkko Tontti)

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

Mielenilmaus 7.10.2016 (Kuva: Kirill Reznik)

 

Raportti Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressista

Kommentit pois päältä artikkelissa Raportti Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressista

Suomalais-ugrilaiset kansat kohti kestävää kehitystä. Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressi Lahdessa 15–17.6.2016

Marianne Bargum

logo

Lahdessa järjestetty kongressi kokosi suomalais-ugrilaiset ja samojedit yhteiseen foorumiin käsittelemään kielen ja kulttuurin säilyttämiseen ja elvyttämiseen sekä alkuperäis- ja vähemmistökansojen oikeuksiin liittyviä kysymyksiä.

Kongressiin osallistui edustajia 22 kansasta. Suomalaisten, unkarilaisten ja virolaisten lisäksi edustettuina olivat karjalaiset, komit, kompermjakit, marit, mordvalaiset, udmurtit, vepsäläiset, inkeriläiset, mansit, hantit, nenetsit, vatjalaiset, inkeröiset, enetsit ja nganasanit sekä liiviläiset, setukaiset, kveenit ja saamelaiset. Yhteensä osallistujia oli noin 550 henkeä. Kolmen maan (Suomen, Unkarin, Viron) presidentit sekä Venäjän Federaation varakulttuuriministeri avasivat kokouksen. Lisäksi kuultiin kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen puhe kongressin pääteemasta. Kongressin päätteeksi hyväksyttiin julkilausumia. Suomen PEN:in varapuheenjohtajana ja Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana osallistuin tapahtumaan ja yritin seurata mahdollisimman monia teemoja käsitteleviä istuntoja.

Lähtökohta on synkkä: tutkija Annika Pasasen kokoamien tilastojen mukaan kaikki suomalais-ugrilaiset kielet, paitsi suomi, unkari ja viro, ovat uhanalaisia. Vähemmistökielten elinvoiman mittaamiseksi on kehitetty erilaisia metodeja – on listoja, indeksejä, Unescon kriteerejä. Silti työ kielten säilymiseksi tapahtuu paikallistasolla, vaikeissa olosuhteissa. Venäjällä kaksikieliset joutuvat tekemään enemmän valintoja: opetus tapahtuu useimmiten venäjäksi, ja venäjän kielen oppikirjat ovat vanhentuneita. Kongressissa kuultiin monen ahkeran toimijan kertomuksia sekä myötä- että vastoinkäymisistä. Komin tasavallassa ongelma on tiedostettu: alueella on sitouduttu siihen, että jo ensimmäiseltä luokalta opetetaan komin kieltä. Silti opettajista on pulaa. Vähemmistökielistä on säädetty Venäjällä perustuslaissa, mutta toisaalta jokaisella oppilaitoksella on vapaus päättää opetuksesta itsenäisesti. Pieniä kieliä opetetaan, jos siihen on edellytyksiä, mikä luo porsaanreikiä. 60 % alkuperäiskansoista on lapsia ja nuoria, heissä on tulevaisuus. Pakkomuutto maalta kaupunkiin saattaa kuitenkin aiheuttaa pahoja ongelmia: kuulimme itsemurhien olevan yleisiä nuorten keskuudessa erityisesti Kanadassa. Kun nuoret joutuvat muuttamaan pois kotiseudultaan, he menettävät identiteettiään ja itsetuntoaan.

Ongelmien ratkaisuksi on luotu esimerkiksi nomadikouluja arktisilla alueilla, nenetseillä on kielipesä ja intensiivikursseja aikuisille, Inarin saamelaisten hyviin kokemuksiin nojaten. Vepsän kieltä opetetaan yliopistossa (vepsäläisiä on 6 000). Vepsäläiset kirjoittavat tutkimusta ja esimerkiksi mytologisia aineksia sisältävää kaunokirjallisuutta omalla kielellään, kun taas hantit ja mansit valitsevat kirjoituskielekseen venäjän. Miksi sitten kannattaa puhua vähemmistökieltä, kysyttiin. Vastaus on, että kaikki merkit viittaavat siihen, että monikielisyys edistää kognitiivisia taitoja. Käännökset ovat tärkeitä: hantit ja mansit ”löytyivät” esimerkiksi unkarilaisten ja suomalaisten tutkijoiden ansioista. Nenetsien tilanne kuvaa vähemmistökieliin ja -kansojen liittyvien ongelmien monimutkaisuutta. Heidän alueellaan on öljyesiintymisiä ja vaurauttakin, mutta nenetsit puhuvat komin kieltä. Nenetsin kielen opettajia ei ole, koska kukaan ei lähde opettamaan maaseudulle. Ihmiset eivät edes aina uskalla myöntää olevansa nenetsejä.

Soikkolan alueella Inkerissä on ollut paljon protesteja. Paikalliset asukkaat eivät suostu siihen, että saastuttava tehdas rakennetaan alueelle, jossa he elävät kalastamalla. Tehtaiden perustaminen ei kuitenkaan edistä paikallisen väestön työllistymistä. Todennäköistä on, että teollistuminen tulee vain kiihtymään. Terveys ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä – jopa kalastaminen voi olla joillakin alueilla vaarallista. Kehityksellä on kuitenkin myös valoisampi puoli: kaupunkimaisessakin ympäristössä voi säilyttää oman kielensä ja yhteisöllisyytensä, erityisesti digitaalisena media-aikana.

Eräs kongressin tärkeimmistä näkökohdista oli, että me modernissa yhteiskunnassa voimme oppia alkuperäiskansojen kyvystä elää sopusoinnussa luonnon kanssa. He muistuttavat meitä siitä, että maailmamme on tällä hetkellä menossa väärään suuntaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kongressin loppujulistuksessa todetaan, että alkuperäiskielten integroimiseksi yleiseen opetusjärjestelmään on tehty paljon. Suomalais-ugrilainen liike, josta kongressi on esimerkkinä, on vahvistanut tietoisuutta etnisen ja kulttuurisen identiteetin tärkeydestä sekä suomalais-ugrilaisten kansojen oikeudesta osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Demokratia, ihmisoikeudet sekä kestävä kehitys ovat arvoja, jotka kuuluvat yhteen. Kulttuurista monimuotoisuutta on vaalittava kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja kaikilla maantieteellisillä alueilla.

”Taistelu vihapuhetta vastaan on jo voitettu!”

Kommentit pois päältä artikkelissa ”Taistelu vihapuhetta vastaan on jo voitettu!”

Missä kulkee sananvapauden ja vihapuheen raja? Paneeli Maailma kylässä -festivaaleilla

Jarmo Koponen, Jessikka Aro, Abdirahim Hussein ja Anni Valtonen.

Jarmo Koponen, Jessikka Aro, Abdirahim Hussein ja Anni Valtonen.

Viestintä ja Kehitys -säätiö Vikesin media-asiantuntija Jarmo Koponen, Ylen tutkiva toimittaja Jessikka Aro ja Yle Puheen Ali ja Husu -ohjelman toimittaja Abdirahim Hussein keskustelivat sananvapauden ja vihapuheen välisestä rajanvedosta Maailman Kuvalehden toimituspäällikkö Anni Valtosen haastattelussa Vikesin, Maailman Kuvalehden ja Suomen PEN:in paneelissa Lavaklubilla Maailma kylässä -festivaaleilla 28.5.2016.

Vihapuhe ei ole pelkkää tunnetta. Se on henkilöön tai ryhmään käyvää puhetta, inhottavimmillaan ahdistavaa väkivallalla, kuolemalla ja muilla törkeyksillä fantasiointia, joka voi olla myös tietoinen propagandan väline, määrittelevät panelistit vihapuheen. Toimittajana pitkään toiminut Jarmo Koponen toteaa kuitenkin, ettei sananvapauden rajoittaminen esimerkiksi lailla tunnu mielekkäältä ja jokainen julkisen tehtävän vastaanottanut henkilö joutuu sietämään enemmän myös vihamielistä palautetta.

Pesäpallomailapartioita paennut ja Suomen somalialaisten liiton toimistolla sianpään paketissa vastaanottanut Abdirahim ”Husu” Hussein huomauttaa, että internetin ja sosiaalisen median mahdollistama netissä huutelu on suurimmaksi osaksi lievempää kuin teoiksi purkautuva viha, jota esimerkiksi vähemmistöryhmät kokevat. Perheen pyynnöstä hän on luopunut taksin ajamisesta. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse sietää sylkykuppina olemista: ”Olen kyllästynyt olemaan päivystävä somali, päivystävä muslimi ja päivystävä maahanmuuttaja”, hän toteaa. Uhkauksista hän on tehnyt rikosilmoituksia, mutta niiden paljouden vuoksi hän on valinnut henkilökohtaiseksi vihapuheenvastustuskeinokseen julkisen nöyryyttämisen tien ja julkaisee saamiaan viestejä Facebook-tilillään. Suomen PEN myönsi sananvapauspalkintonsa Abdirahim Husseinille viime vuonna.

Muun muassa propagandaa ja Venäjän trollitehtaiden mekanismeja tutkinut Jessikka Aro on myös julkaissut saamiaan viestejä, vaikka niiden lukeminen ja toistaminen on tuskallista. Ystävien ja työyhteisön tuki auttaa selviämään kuvottavasta palautteesta. Työssä kestää, kun ymmärtää sen, ettei loka kohdistu häneen henkilönä – kuka tahansa järjestäytynyttä trollitoimintaa tutkiva journalisti saisi saman kohtelun. Vihapuheagitaation tavoitteena on vihapuheen normalisoiminen ja moraalin rapauttaminen, Aro toteaa.

Parhaimmaksi keinoksi päihittää vihapuhe Husu Hussein kokee keskustelun: sananvapaudesta ja tavoista käyttää sitä on keskusteltava päivittäin. Jessikka Aro näkee puolestaan, että vihapuhe on jo voitettu: valtaosa suomalaisista erottaa esimerkiksi MV-lehden harjoittaman propagandan asiallisesta uutisoinnista. Hän iloitsee saamastaan kannustavasta palautteesta, jota hän saa 10 viestiä yhtä törkyviestiä kohtaan. Parannettavaa silti on: panelistit näkevät, että koululaitoksella olisi paljon annettavaa vihapuheen vastustamiseen. Yksi pakollinen puheviestinnän kurssi yliopistossa ei riitä, argumentaation ja asiallisen itseilmaisun opetuksen täytyisi halkoa koko opintietä.

MK3_2016

Kiitos loistaville panelisteille: sananvapaus tarvitsee rautaisia ammattilaisia ja rohkeita sananvapauden puolustajia Suomessakin! Kiitokset myös Vikesille ja Maailman Kuvalehdelle yhteistyöstä.

#maailmakylassa -festivaali jatkuu Rautatietorilla ja Kaisaniemessä tänään: Suomen PEN:in ohjelmassa keskustellaan turvaresidensseistä uhatuille taiteilijoille. Paneelin jälkeen toimittaja Maryan Abdulkarim haastattelee vieraaksemme Malmöstä saapunutta kirjailija Nasrin Madania Maailman kirjat -teltalla. Keskustelun aiheena on kirjoittavan naisen asema ja naisten oikeuksien toteutuminen Iranissa. Nasrin Madanin haastattelun voi lukea päivän Hufvudstadsbladetista.

Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Kommentit pois päältä artikkelissa Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Ahmed Zaidan: A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story

UmarAhmed Zaidan on kotoisin Mosulista, Irakista. Kirjoituksessaan A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story hän kertoo runoilija Umar Abdul-Nasserista, joka toisin kuin monet muut, päätti jäädä todistamaan kaupunkinsa kohtaloa. Mosulin  kesäkuussa 2014 vallannut ISIS vastustaa kaikkea mitä Umar rakastaa, mutta hänen runoutensa kumpuaa kellarin pimeästä.

Lue Ahmed Zaidanin Kirjan ja ruusun päivänä 23. huhtikuuta 2016 Kirjan talon sivuilla julkaistu kertomus rohkeasta ystävästään. Tutustu samalla Umar Abdul-Nasserin runovideoihin Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjan kautta.

Tutkijoiden sananvapaus uhattuna

Kommentit pois päältä artikkelissa Tutkijoiden sananvapaus uhattuna

Leena Suurpää: Tarvitaanko tutkijoiden sananvapausjärjestöä?

suurpää_kuva

Leena Suurpää

Viime aikoina on keskusteltu mm. toimittajien vaientamiseen pyrkivästä uhkailusta ja valheellista tietoa julkaisevista medioista. Päätoimittajien kannanotto Luotettavan median puolesta julkaistiin maaliskuun 1. päivä. Vihapuhe ei kohdistu vain tahoihin, jotka tarvitsevat julkisuutta työnsä tekemiseen. Siitä saatiin tärkeä muistutus eilen, kun Yle:llä kuultiin 11-vuotiaan Valtteri-pojan rohkea kertomus Rasismin vastaisena päivänä. Tänä aamuna katseet kohdistuvat jälleen kerran Brysseliin, josta on raportoitu räjähdysten sarjasta.

Tämä ympäristö on omiaan synnyttämään turvattomuutta.  ”[M]aailmanpoliittisten jännitteiden ja sosiaalisen median kaltaisten, näennäisesti vapaiden keskustelufoorumien myötä” kärjistyneessä, turvattomassa ympäristössä tulisi pystyä tekemään myös avointa tutkimusta, kirjoittaa Nuorisotutkimusverkoston johtaja Leena Suurpää. ”Elämme paradoksaalista aikaa: niin sensuuri kuin äärimmäisyyksiin saakka moniääniseksi muuttunut sosiaalinen media rajaavat vakavasti tieteen tekemisen vapautta.”

Tieteen vapauden kaventuminen ei ole vain uhkakuva vaan todellinen kehityssuunta. Kirjoittajiin kohdistuvat vaarat koskevat myös tiedekenttää: ”Käsillä on maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkijat joutuvat muuttamaan kotimaastaan vainon tai sensuurin vuoksi. He saattavat tulla pidätetyiksi tai jopa surmatuiksi tutkiessaan aihepiirejä, joita pidetään kiellettyinä.”

Mitä tieteentekijöiden turvallisuuden ja tieteen moniäänisyyden puolesta voidaan tehdä? Tarvitaanko tutkijoiden sananvapausjärjestöä? Lue Leena Suurpään tärkeä ja ajankohtainen kirjoitus Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjassa.

Jarkko Tontti: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Kommentit pois päältä artikkelissa Jarkko Tontti: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Vapaa sana: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Jarkko Tontti Bishkekissä 2014, taustalla John Ralston Saul.

Jarkko Tontti Bishkekissä 2014, taustalla John Ralston Saul.

”Kukaan ei tiedä, mitä termi vihapuhe tarkasti ottaen tarkoittaa. Lainsäädännöstä sitä ei löydy.”

Suomen PEN:in puheenjohtajanakin toiminut kirjailija ja oikeustieteiden tohtori Jarkko Tontti ottaa mittaa vihapuheen käsitteestä ja sananvapautta koskevasta lainsäädännöstä Vapaa sana -kirjoituksessaan Vihapuheesta ja sananvapaudesta.

”Sananvapauden peruslähtökohta on se, että tyhmiäkin saa puhua ja kiivaskin keskustelu on sallittua. Loppujen lopuksi se on meidän kaikkien edun mukaista”, Tontti kirjoittaa.

”Toisinaan palaute muuttuu uhkailuksi, jonka tavoite on vaientaminen. Silloin vihapuhe on uhka sananvapaudelle.”

Miten vihapuhe hahmottuu suhteessa Suomen rikoslakiin, jossa rikoksiksi luetaan niin kiihottaminen kansanryhmää vastaan, jumanlanpilkka kuin kunnianloukkauskin?

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Diakonia-lehden numerossa 1/2016.

Turvaa vainotuille bangladeshilaisbloggareille

Kommentit pois päältä artikkelissa Turvaa vainotuille bangladeshilaisbloggareille

Vapaa sana: ”Please, safe my life. Miksi sananvapautta ajava taiteilijajärjestö puuttuu pakolaiskysymykseen?”

PEN on ottanut kantaa pakolaiskriisiin niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Miksi? PEN:in toiminnanjohtaja Johanna Sillanpää avaa asiaa kirjoituksessaan.

”PEN on työskennellyt pitkään vangittujen kirjoittajien auttamiseksi Writers in Prison -komiteansa kautta, mutta resursseja tarvitaan yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Kuinka suojella kirjoittajia paremmin?”

Tänä syksynä PEN on seurannut erityisen huolissaan Bangladeshin sekulaaribloggareiden yhä syvenevää vainoa. Nyt apua anotaan myös Suomen PEN:iltä.

”PEN toivoo, että Suomi seuraisi Ruotsin mallia myös kirjoittajien turvaresidenssien perustamisessa. Suomen on liityttävä epätoivoiseen tilanteeseen joutuneiden bangladeshilaisten bloggarien ja heidän perheidensä suojelijoiden joukkoon esimerkiksi Ruotsin, Norjan, Tanskan, Ranskan, Iso-Britannian, Yhdysvaltojen ja Kanadan rinnalle. ”

Lue Johanna Sillanpään kirjoitus ”Please, save my life. Miksi sananvapautta ajava taiteilijajärjestö puuttuu pakolaiskysymykseen?” Suomen PEN:in Vapaa sana -kirjoitussarjassa.

 

Vapautta vai vihanlietsontaa? PEN Kirjakantissa 21.11.

Kommentit pois päältä artikkelissa Vapautta vai vihanlietsontaa? PEN Kirjakantissa 21.11.

Tervetuloa Suomen PEN:in sananvapausseminaariin: Vapautta vai vihanlietsontaa? Sananvapaus yhteiskunnallisena ilmiönä

kirjakantti2015-nettibanneri-842x2541

Seminaari järjestetään VB-valokuvakeskuksessa (Kuninkaankatu 14–16, Kuopio) osana Kirjakantti-tapahtumaa lauantaina 21. marraskuuta 2015 kello 15.30–17.00. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Millainen oikeus on sananvapaus, millaisia vastuita siihen liittyy? Mitä on vihapuhe ja kuinka siihen tulisi suhtautua? Millaisia sananvapauteen liittyviä haasteita eri alojen ihmiset kohtaavat työssään ja kuinka ongelmia ratkotaan? Lähestymme aihetta niin journalistien, seurakunnan, järjestöjen kuin sosiaalityön näkökulmasta. Yleisö on lämpimästi tervetullut osallistumaan keskusteluun sananvapauden ajankohtaisista ilmiöistä yhteiskunnassa. Tilaisuudessa on myös mahdollista allekirjoittaa PEN:in vetoomus saudiarabialaisen bloggarin ja ihmisoikeusaktivistin Raif Badawin vapauttamiseksi.

Kirjailijoiden sananvapausyhdistys Suomen PEN:in puheenjohtajan, kirjailija Sirpa Kähkösen ja toiminnanjohtaja Johanna Sillanpään vieraiksi saapuvat ohjaaja Masoud Batran, Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Kaisu Haataja, Yle Savon toimittaja Pekka Niiranen, Savon Sanomien toimituspäällikkö Riitta Raatikainen ja Kuopion evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö, päätoimittaja Minna Siikaniva.

Raif Badawi: Sekularismi on ratkaisu!

Kommentit pois päältä artikkelissa Raif Badawi: Sekularismi on ratkaisu!

Raif Badawi: Sekularismi on ratkaisu!

Badawi PEN International”Hymyilin. Pohdin kuka oli mahtanut kirjoittaa tuollaisen lauseen vankilassa, joka on ääriään myöten täynnä rikoksista syytettyjä vankeja. Hämmästykselleni vetää vertoja vain onneni, jota tunsin lukiessani noin tiiviin, kauniin ja erilaisen lauseen.”

Osana Vangittujen kirjailijoiden teemapäivän kampanjaa 2015 Suomen PEN julkaisee Raif Badawin kirjoittaman artikkelin Sekularismi on ratkaisu! Tekstissä Badawi kertoo hämmästyttävästä käännekohdasta, löydöksestään vankilan saastaisimmassa kolkassa. Sanat auttavat Badawia selviytymään vankeudessa epäinhimillisissä ja täysin uudenlaisissa olosuhteissa.

Saksalainen kustantaja Ullstein julkaisi tänä vuonna kokoelman 1 000 Peitschenhiebe: Weil ich sage, was ich denke (”1 000 ruoskaniskua: Koska sanoin, mitä ajattelen”) teksteistä, joita saudiarabialainen bloggari Raif Badawi kirjoitti vankeudessa kolmen vuoden ajan. Teos, jonka oikeuksia ei ole vielä myyty Suomeen, julkaistaan tänä vuonna myös mm. Ruotsissa ja Tanskassa. Suomen PEN sai luvan julkaista avaustekstin Vapaa sana -kirjoitussarjassa levittääkseen tietoisuutta Raif Badawin järkyttävästä kohtalosta ja ihmisoikeuksia rikkovasta tuomiosta.

Ruoskinta uhkaa Raif Badawia joka perjantai. Siksi kokoonnumme perjantaiaamuna 13. marraskuuta Saudi-Arabian lähetystölle Vangittujen kirjailijoiden päivän alla ja vaadimme Raif Badawin vapauttamista. Yhteiskunnasta, uskonnosta ja politiikasta vapaasti perustamassaan blogissa ja keskustelufoorumilla kirjoittanut Badawi ei ansaitse kohtaloaan, eikä raakalaismaista ruoskintatuomiotaan.

”Perheeni ja minä olemme kärsineet kaiken tämän tuskan vain koska kerroin, mitä ajattelen. Kahlasimme karikot jokaisen tähän kirjaan painetun kirjaimen vuoksi.”

 

Sirpa Kähkönen: Sananvapaus on väline, ei päämäärä

Kommentit pois päältä artikkelissa Sirpa Kähkönen: Sananvapaus on väline, ei päämäärä

Sirpa Kähkösen Yle Forum -puhe Vapaa sana -kirjoitussarjassa

Sirpa Kähkönen keynote -puhujana Yle Forumissa 20.10.2015

Sirpa Kähkönen keynote -puhujana Yle Forumissa 20.10.2015

Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen osallistui eilen 20. lokakuuta 2015 ensimmäiseen Yle Forumiin toisena keynote -puhujana tanskalaisen Hemming Rosen ohella. Tapahtuman teema oli sananvapaus.

Puheessaan historioitsija Kähkönen löysi sillan tohtori Max Nordaun kirjoituksista pikaistuneen kirjailija Minna Canthin ja nykyään kuohkatun vihapuheen välillä:

”Canth ei matkustanut surmaamaan Nordauta eikä edes kirjoittanut tälle vihakirjettä. Hän valjasti tunteensa kaunokirjallisuuden käyttöön ja kirjoitti Työmiehen vaimo -näytelmän, jossa kuvatut epäoikeudenmukaisuudet vaikuttivat suoraan suomalaiseen lainsäädäntöön.”

”Sananvapaus vaatii itsensä kehittämistä. Se vaatii ennen kaikkea hallintaa, niin kuin kaikkien kehittyneiden työkalujen käyttö. Sillä sananvapaus ei ole päämäärä sinänsä, se on väline. On oltava sanottavaa, ja nimenomaan hallitusti muotoiltua sanottavaa yhteisölle, jotta voidaan puhua ansaitusta oikeudesta sananvapauteen.”

Kähkösen puheenvuoro Sananvapaus on väline, ei päämäärä julkaistaan nyt Suomen PEN:in Vapaa sana -kirjoitussarjassa. Sananvapaus Suomessa -forumin voit katsoa Yle Areenassa.

Alen Mešković: Viisitoista. Ote romaanista Ukulele-Jam

Kommentit pois päältä artikkelissa Alen Mešković: Viisitoista. Ote romaanista Ukulele-Jam

Kuva: Gyldendal

Kuva: Gyldendal

Alen Meškovićin (s. 1977) esikoisromaanissa Ukulele-Jam (Gyldendal 2011) bosnialainen teini-ikäinen Miki päätyy kroatilaiselle pakolaisleirille vanhempiensa kanssa vuonna 1992. Veli sen sijaan on serbien vankileirillä. Miten Jugoslavian sota mullistaa teinipojan elämän?

Bosniassa syntynyt Mešković asettui Tanskaan vuonna 1994. Kiitetty  Ukulele-Jam on tälläkin hetkellä ajakohtainen romaani, joka on käännetty useille kielille. Kirjailija vieraili kesällä Suomessa Nordic Authors for the Future of Literature -ryhmän seminaarissa Saaren Kartanossa. Sanna Manninen käänsi vierailua varten otteita Ukulele-Jamista – luvussa Viisitoista Miki viettää syntymäpäiväänsä pakolaisleirillä. Luku julkaistaan nyt Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjassa.

Kolme runoa. Marlene van Niekerk

Kommentit pois päältä artikkelissa Kolme runoa. Marlene van Niekerk

Kuva: Emmy Scheele

Kuva: Emmy Scheele

Lahden 27. kansainvälinen kirjailijakokous käynnistyy sunnuntaina 14. kesäkuuta. Tänä vuonna Suomen PEN on kutsunut Liwreen eteläafrikkalaisen Marlene van Niekerkin, joka on yksi maailman tunnetuimpia afrikaansinkielisiä kirjailijoita. Hänen pelottomiksi luonnehditut romaaninsa käsittelevät kotimaansa kipupisteitä – romaani Agaat (2004), joka kertoo kuolevan naisen tarinan kuolevassa maassa, oli yksi tämän kevään Man Booker Prize -ehdokkaista. Tällä hetkellä van Niekerk valmistelee neljättä romaaniaan, joka Liwren kirjailijaesittelyn mukaan ”käsittelee jälleen kerran ’hermosairautta’ joka tunnetaan myös nimellä ’Etelä-Afrikka'”.

Marlene van Niekerkin kolme runoa julkaistaan nyt Helena Sinervon suomennoksina Suomen PEN:in Vapaa sana -kirjoitussarjassa. Marlene van Niekerk esiintyy huomenna lauantaina 13. kesäkuuta Lahden kansainvälisten kirjailijavierailijoiden avoimessa yleisötilaisuudessa yhdessä runoilija Miia Toivion kanssa Sanomatalossa klo 13.00-14.00.

Kristillisdemokraatit Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

Kommentit pois päältä artikkelissa Kristillisdemokraatit Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

Eduskuntavaalitentti 2015

 

Kristillisdemokraatit vastasi kysymyksiimme seuraavasti

(lue Suomen PEN:in kysely kokonaisuudessaan saatteiden kera):

 

1. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja sananvapaus

Tiedättekö, mitä YK:n julistus pitää sisällään?

Julistus sisältää ne yleismaailmalliset oikeudet, jotka kuuluvat kaikille ja joita jokaisen YK:n jäsenmaan tulisi noudattaa ja edistää. Julistuksen 1. artiklassa kiteytetään nämä oikeudet: ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan.”

Mikä on mielestänne suurin uhka sananvapaudelle Suomessa tällä hetkellä?

Väkivalta ja väkivallalla uhkaaminen ovat ilmiöitä, jotka ovat pienessä mittakaavassa rantautuneet myös Suomeen. Kaikilla tulee olla oikeus ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa joutua uhatuksi.

 

2. Sananvapaus ja uskonto

Onko puolueenne valmis keskustelemaan pykälän kumoamisesta Suomessa?

Emme näe sitä tarpeellisena. Pitää huomioida, että Suomessa saa vapaasti kritisoida myös uskontoja.

Jos kannatatte pykälän uudelleenmuotoilua, miten sitä tulisi muokata?

Jos haluatte säilyttää pykälän, millä perustelette sitä?

Emme halua edistää sellaista asenneilmapiiriä, jossa pilkataan toisten ihmisten pyhinä pitämiä asioita tarkoitushakuisesti. Nykylaki ei estä uskontojen ja uskonnollisten ilmiöiden avointa kritisointia.

 

3. Kulttuurinen monimuotoisuus

Ruotsin kieli Suomessa

Kuinka tärkeää kaksikielisyyden turvaaminen on puolueellenne ja toimenpiteillä edistätte kaksikielisyyttä jatkossa?

Kristillisdemokraatit on kaksikielinen puolue, joka haluaa säilyttää Suomen kaksikielisenä. Haluamme turvata palvelut molemmilla kansalliskielillä niitä tarvitseville. Koko eduskuntaryhmämme äänesti kouluruotsin pakollisuudesta luopumista ehdottanutta kansalaisaloitetta vastaan eduskunnassa.

Mikä on kantanne kokeiluun, jossa tutkitaan alueellisia vaihtoehtoja ruotsin kielen opiskelulle?

Venäjän kielen opiskelua tulee mielestämme edistää erityisesti Itä-Suomessa. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että samalla säilytetään ruotsin opetus koko maassa. Ryhmämme äänesti eduskunnassa kokeilun mahdollistavaa lausumaa vastaan.

Saame

Mikä on puolueenne kanta ILO 169 -sopimukseen?

Kannatamme sopimuksen ratifioimista.

Mitä puolueenne tekee ja tulee tekemään saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edistämiseksi Suomessa?

Haluamme turvata kaikkien saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielen asema on turvattava ja sen opetuksen taso säilytettävä.

 

4. Turvapaikat ja vapaa liikkuvuus

Turvakaupunkiverkosto

Millaisia mahdollisuuksia näette turvakaupunkiverkoston kehittämiselle?

Turvakaupunkiverkoston luominen on kannatettava ajatus, jota olemme valmiita selvittämään ja tukemaan. Suomen tulisi aktiivisesti pyrkiä auttamaan toimittajia, kirjailijoita ja muita toisinajattelijoita, joita vainotaan kotimaissaan.

Paperittomien terveyspalvelut

Mikä on puolueenne kanta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden järjestämiseen?

Paperittomat henkilöt ja henkilöt, jotka ovat Suomessa ilman oleskelulupaa, ovat jo nyt oikeutettuja kiireelliseen hoitoon. Oikeuksien laajentaminen tulee tehdä vastuullisella ja kestävällä tavalla, jottei terveydenhoitojärjestelmämme joudu kestämättömään tilanteeseen.

Tulisiko esitykseen tehdä lisäyksiä tai muutoksia – jos pitäisi, niin millaisia?

 

5. Verkkoseuranta ja -vakoilu

Mikä on puolueenne kanta verkkovalvontalakiin?

Tarvitsemme kattavan verkkovalvontalain, jossa määritellään viranomaisten oikeudet verkkovalvontaan tiedon saamiseksi kaikkein vakavimmista Suomeen kohdistuvista uhkista, kuten terrorismi ja sotilaalliset uhat. Hyvä ja kattava lainsäädäntö on tärkeää myös ihmisten yksityisyyden suojan kannalta.

Millaisia keinoja näette kansalaisten turvallisuuden ja sananvapauden suojelemisessa yksilön oikeuksia loukkaamatta?

Tiedustelu tulee rajata kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin kaikkein vakavimpiin uhkiin. Viranomaisten oman valvonnan lisäksi toimintaa tulee valvoa tarkasti ulkopuolisen riippumattoman tahon toimesta. Täsmälliset säännökset esimerkiksi tietojen käsittelystä, säilyttämisestä, luovuttamisesta ja hävittämisestä suojelevat yksilön oikeuksia.

Miten Edward Snowdenin tapaus tulisi ratkaista?

Snowdenin tapaus on Yhdysvaltojen oikeuslaitoksen ratkaistavissa.

 

6. Arvonlisävero

Mikä on puolueenne kanta kirjojen, lehtien ja sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäverotukseen?

Mielestämme sähköisille kirjoilla ja lehdillä tulisi olla sama arvonlisävero kuin painotuotteilla.

Juhani Tolvanen: Sarjakuvafestivaali ilon ja surun hämmennyksen keskellä

Kommentit pois päältä artikkelissa Juhani Tolvanen: Sarjakuvafestivaali ilon ja surun hämmennyksen keskellä

Kuva: Jouni Harala

Kuva: Jouni Harala

Angoulêmen sarjakuvafestivaaleja vietettiin  29. tammikuuta-1. helmikuuta 2015 42. kerran.

Sarjakuvaneuvos Juhani Tolvasen Vapaa sana -kirjoitus Sarjakuvafestivaali ilon ja surun hämmennyksen keskellä tarjoaa raportin ja tunnelmia festivaaleilta, jotka käynnistyivät kolme viikkoa Charlie Hebdo -lehden toimitukseen kohdistuneen iskun jälkeen.

Ville Hänninen: Kohti vapaampaa kuvaa

Kommentit pois päältä artikkelissa Ville Hänninen: Kohti vapaampaa kuvaa

Ville HänninenToimittaja ja kuvakulttuurin tuntija Ville Hänninen summaa kirjoituksessaan Kohti vapaampaa kuvaa Charlie Hebdo -satiirilehden ja sen tekijöiden asemaa ranskalaisessa sarjakuvaperinteessä ja lehdistössä, mutta tarkastelee myös kotimaan kenttää.

Mauttomuudesta tuli Charlie Hebdolle suoranainen tavaramerkki. Kuten kiltimpi Pahkasika-lehti sutkautti aikoinaan: ”Kertokaa, mikä teille on pyhää, niin teemme siitä pilkkaa seuraavassa numerossamme.”[…] Suomessa tällaisia lehtiä ei ole, eikä juuri tällaisia pilapiirtäjiäkään. Ranskalaisten piirtäjien viiltävimpiä pilapiirroksia on mahdotonta kuvitella suomalaisiin sanomalehtiin. Meillä on historiallisesti uskottu vaikenemiseen. Sananvapautta puolustetaan, mutta lähinnä helpoissa tilanteissa’, Hänninen kritisoi.

Päivänpolttava kirjoitus käynnistää Suomen PENin Vapaa sana -sarjan vuonna 2015.

M. R. Doftori: Globaali radikaali islam: muslimien on aika rikkoa hiljaisuus

Kommentit pois päältä artikkelissa M. R. Doftori: Globaali radikaali islam: muslimien on aika rikkoa hiljaisuus

Kuluvana syksynä uutisoitu muun muassa ääri-islamilaisen Isiksen suorittamista amerikkalaistoimittajien James Foleyn ja Steven Sofloffin sekä britannialaisen avustustyöntekijä David Hainesin teloituksista. Väkivaltaisia hyökkäyksiä ja kidnappauksia tehtaileva Boko Haram ahdistelee myös nigerialaisia kirjailijoita. Nobelin rauhanpalkinnon saanut pakistanilainen Malalai Yousafzai joutui talibaaniradikaalien aseellisen hyökkäyksen uhriksi lokakuussa 2012.

MR_Doftori”Islamin ja muslimien nimessä on tehty tarpeeksi ympäri maailmaa”, kirjoittaa M. R. Doftori. ”Sekulaarimuslimien on aika rikkoa hiljaisuus, kohottaa äänensä ja protestoida niitä kauheuksia vastaan, joita heidän nimissään tehdään”, hän vaatii.

Lue M. R. Doftorin islaminuskon ja radikaalien ääriliikkeiden historiaa ja kehitystä kartoittava sekä maltillisen muslimienemmistön vastuuta peräänkuuluttava ajankohtainan ja paneutuva kirjoitus Globaali radikaali islam: muslimien on aika rikkoa hiljaisuus Suomen PENin Vapaa sana -sarjassa.

Lari Kotilainen: Pienten kielten puhujat

Kommentit pois päältä artikkelissa Lari Kotilainen: Pienten kielten puhujat

Kuva: Sasa Tkalcan

Kuva: Sasa Tkalcan

Suomiko pieni kieli? Suomensuojelija Lari Kotilaisella on aiheesta sana sanottavanaan. Meillä suomenkielisillä on jotain, mikä pienten kielten puhujilta puuttuu.

”Tämä kirjoitus ei koske meitä. Olemme suuren kielen puhujia. […] Pienen kielen puhujalta puuttuu mahdollisuuksia, joita pidämme itsestään selvinä”, Kotilainen kirjoittaa.

Mistä meidän tulisi lähteä liikkeelle, jotta todellisten pienten kielten tulevaisuus näyttäisi valoisammalta?

Lue Lari Kotilaisen kirjoitus Pienten kielten puhujat Suomen PENin Vapaa sana -kirjoitussarjassa.

#metahdomme

Kommentit pois päältä artikkelissa #metahdomme

indexKuluvana syksynä kotimaan poliittisella kentällä, mediassa ja kansalaisfoorumeilla on käyty poikkeuksellisen vilkasta keskustelua ihmisoikeuksista ja sananvapaudesta. Yksi selvä keskustelun katalysaattori kansalaisaloitepalvelu, joka on ollut voimassa vuodesta 2012 lähtien. Aloitteen myötä viime aikoina on puhuttanut esimerkiksi sairaanhoitajien oikeus kieltäytyä osallistumisesta abortin suorittamiseen, toisaalta on puitu potilaiden oikeutta tasavertaiseen hoitoon.

Perjantaina 28. marraskuuta eduskunnan täysistunnossa käsitellään aloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista. Aloitteen hylkääminen sai niukan hyväksynnän lakivaliokunnan äänestyksessä. Perjantaina vastakkain ovat hylkäävä mietintö sekä kansanedustajien vastalause. Lakiehdotus pohjautuu kansalaisaloitteeseen, jonka takana on 65 % suomalaisista. Lakialoite mahdollistaisi myös adoptio-oikeuden hakemiseen samaa sukupuolta oleville pareille.

Kansalaisvyörylle ei näy loppua. Kävijäruuhka kaatoi metahdomme.fi-sivuston tänään. Näemme pian, tuleeko tasa-arvoisesta avioliittolaista ensimmäinen kansalaisaloitteen pohjalta säädetty laki.

”Suomen PEN sanoo ”tahdon” tasa-arvoiselle avioliittolaille, koska tehtävämme on puolustaa ilmaisunvapautta, edistää ihmisten välistä ymmärrystä ja kunnioitusta, olipa kyseessä mikä väestönryhmä tahansa. Useat kirjailijat, kääntäjät ja kustantajat ovat tällä viikolla keränneet adressia tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Suomen PEN on allekirjoittanut sen, sekä liittynyt yritysten ja yhteisöjen joukkoon, jotka kannattavat tasa-arvoista avioliittolakia”, toteaa johtokunnan sihteeri Johanna Sillanpää kirjoituksessaan Tahdon asia. Lue teksti PENin Vapaa sana -sarjassa.

Older Entries