Nukutsä?
En. Nukutsä?
Sori jos ärsytin, mä vaan kysyin. Mut et siis nuku?
Mikä nyt on? Voitko sanoo?
Mä en pysty nukkuu, kun mä mietin, että olitko tosissas.
Niin mistä?
Siitä mitä sanoit.
Milloin, häh, voitko hiukan valottaa.
Sä loukkasit mua, mulla on paha mieli.
En muista mitä oon sanonut, jos mä jotain sanoin tarkoitin joka sanan. OK?
Ei, ei ole todellakaan OK.
Anna kolmen pisteen vihje.
Ääliö. Sä oot ääliö, tajuutsä, oikein munapäiden päällikkö.
Olikstoi loukkaus? Pystyt kyllä parempaan, yritä edes.
Ei musta oo tähän.
Mihin sitten?
En mä pyytänyt sua tänne, tähän hikiseen yksiöön, tähän kapeaan sänkyyn.
Mutta tässä mä oon, minkäs teet.
Voitko vaan lähtee, hävitä mun elämästä. Vaieta lopullisesti.
Mun on hyvä olla tässä. Täällä sun pään sisällä.
Sä et voi käyttää mua sun äänitorvena, jengi luulee, että se oon minä.
Kyllä mullakin on oikeus tulla kuulluksi.
Miks olis, eihän sulla ole edes omaa kehoa.
Joo, mutta oma tahto on ja vapaus sanoo totuuksia, joita sä et uskalla.
Okei, mä myönnän, oon pelkuri mutta mä en loukkaa muita niin kuin sä.
Blaa, blaa, blaa. Anna jo olla, sä et mua kontrolloi.
Tiedän. Hyvää yötä ja anteeks, että sanoin sua munapäiden päälliköks.
Öitä!
*
Paula Salmi on kirjoittaja, joka kuvaa arkisia tapahtumia usein yllättävästä ja jopa absurdista näkökulmasta. Synkkienkin kertomusten taustalla väreilee savolainen huumori.
