PEN Internationalin kongressi 2012 Gyeongjunissa

KANSAINVÄLISEN PENIN VUOSIKONGRESSI ETELÄ-KOREASSA

Gyeongju, Etelä-Korea

Kansainvälinen PENin 78. vuosikongressi järjestettin syyskuun alkupuolella Gyeongjun kaupungin lähistöllä Etelä-Koreassa. Bomunho-järven rantamille oli kokoontunut edustajia yli 80 PEN-keskuksesta, kokoussaliin kertyi väkeä kolmisensataa. Suomea edustivat delegaatteina Jarkko Tontti (JT) ja Markus Nummi (MN), ja  komitea- ja verkostotyöskentelyyn aktiivisina osallistujina Elisabeth Nordgren (EN) ja Iida Simes (IS).

YLEISKOKOUS: VAALIT JA VALINNAT

Kokousta ympäröineellä alueella on tärkeä osa Korean kansallisessa omakuvassa. Etelä-Korean eteläisessa osassa oli tuhatvuotiseksi luonnehditun Silla-dynastian keskus, dynastia yhdisti 600-luvun tienoilla nykyisten Koreoiden alueen ensimmäisen kerran.

Historia heijastuu ja sitä heijastetaan tähän päivään. Korean jakautumisen teema oli vahvasti esillä kokouksen kuluessa. Pohjois-Korean kirjailijoiden asemalle oli omistettu iltapäiväseminaari, jossa kuultiin pohjoisen vankilaolot kokeneiden kolkkoja kertomuksia. Pohjois-Korean pakolaiskirjailijoiden ryhmä tuli yleiskokouksessa hyväksytyksi uudeksi PEN-keskukseksi. Myös Libanonin PEN lisättiin keskusten joukkoon.

Pohjois-Korean pakolaiskirjailijoiden PEN-keskus hyväksyttiin jäseneksi.

Kokous hyväksyi päätöslauselmat, jotka koskevat sananvapausongelmia seuraavissa maissa: Bahrain, Kambodza, Kiina, Kuuba, Eritrea, Etiopia, Honduras, Iran, Meksiko, Puerto Rico, Syyria, Turkki, Valko-Venäjä, Venäjä, Vietnam. Erityisesti kielten asemaa koskevat päätöslauselmat koskivat  Katalonian kieltä, Krimin tataarien kieli, uiguurien kieltä Xinjiangissa ja portugalin kielen ongelmallisia standardointipyrkimyksiä.

Kokouksen keskeisiin anteihin kuului julistus digitaalisen teknologian suhteesta ilmaisunvapauteen (ks. tarkemmin jäljempänä).

PENin toiminnanjohtaja Laura McVeigh toi esiin koulutustoiminnan, jota PEN kohdistaa nuorisoon eri puolilla maailmaa: esim. Sambiassa ja Sierra Leonessa on PEN koulukerhoja, joiden avulla tuetaan lukuharrastusta. McVeighin ensimmäinen vuosi PENin toiminnan johdossa on ollut lupaava: tiedotus Lontoosta PEN keskuksiin päin on parantunut huomattavasti. (MN)

Henkilövaaleissa painottui jatkuvuus. Kanadalainen John Ralston Saul valittiin uudelle 3-vuotiskaudelle PENin puheenjohtajaksi, vastaehdokkaita ei ollut. Hallituspaikkansa uusi vaalissa Tsekin Markéta Hejkalová, uutena jäsenenä valittiin Triesten PENin Antonia della Rocca. Suomen yhteydet PENin päätöskoneistoon kuitenkin lujittuivat kun Elisabeth Nordgren tuli valituksi uudelleen Search Committeen jäseneksi. Hän sai ehdokkaista eniten ääniä ja komitea valitsi hänet puheenjohtajakseen. Komitealla on tärkeä rooli, kun PENin luottamustehtäviin haetaan ehdokkaita ja puheenjohtaja saa osallistua kansainvälisen PENin hallituksen kokouksiin.

SANANVAPAUS JA DIGITAALITEKNOLOGIA

Yleiskokous (Assembly of Delegates) kävi vilkkaan keskustelun julkilausumaehdotuksesta, joka koski sananvapautta ja

Yleiskokous (Assembly of Delegates)

digitaaliteknologiaa (Declaration on Free Expression and Digital Technologies). Ehdotus hyväksyttiin lopulta yksimielisesti.

Pääperiaatteena julistuksessa on se, että ilmaisunvapaus ja sen laissa määrätyt rajoitukset ovat voimassa yhtä lailla digitaalisessa ympäristössä kuin perinteisissäkin julkaisukanavissa. Erityishuomion julistuksessa sai yritysvastuu: ”Technology companies have a duty to determine how their products, services, and policies impact human rights in the countries in which they intend to operate.”

Suomalaisyritysten maine ei ole tämän suhteen paras mahdollinen. Nokia-Siemens verkkoyhtiö myi muutama vuosi sitten Iraniin matkapuhelinverkkojen valvontateknologiaa, jota on käytetty toisinajattelijoita vastaan. Ilmaisunvapauden erityiskysymyksiä digitaalisessa ympäristössä tullaan jatkossa selvittämään lisää PEN Internationalin asettamassa työryhmässä.  (JT)

VANGITTUJEN KIRJAILIJOIDEN KOMITEA

Komitea kokoontui kaksi kertaa muutamia tunteja kestäneisiin virallisiin sessioihin. Sen lisäksi edustajat tapasivat toisiaan koko kokouksen ajan useita kertoja ja keskustelu ohjautui aina komitean tehtäviin ja nykytilaan. WiPC:n työhön Koreassa osallistui noin sata kongressin osanottajaa, ja Suomen PENiä edustivat Iida Simes ja Markus Nummi.

WiPC:n alaa ovat vangittujen kirjailijoiden lisäksi kaikki kirjailijoihin ja kirjoittava työt tekeviin kohdistuvat uhkaukset, hengenvaara, karkotukset ja katoamiset. Toiminnan piiriin kuluvat myös kirjoittavia ihmisiä vastaan nostetut oikeusjutut silloin kun oikeustoimien aiheuttajana ovat heidän kirjoituksensa.

Turkkia koskeva päätöslauselma herätti vilkasta keskustelua

WiPC päätyi suosittelemaan yleiskokoukselle kannanottoja, jotka yleiskokous myöhemmin hyväksyi. Ensimmäisenä muotoiltiin ja hyväksyttiin kannanotto, joka koski Turkin lainsäädäntöä. Kannanoton mukaan Turkin on muun muassa kohdeltava kaikkia kansalaisiaan lain edessä tasavertaisesti – näin ei nyt käy, vaan suurin osa mielipidevangeista on kurditaustaisia turkkilaisia.

Tästä kannanotosta keskusteltiin pitkään, sillä sanamuodot ovat erittäin tärkeitä: kansainvälisen PENin delegaatio vierailee Turkissa ja tapaa korkean tason poliitikkoja tämän vuoden lokakuussa.

Valko-Venäjän tilanne oli myös WiPC:ssa esillä, ja komitea vaatiikin että mielipidevangit vapautetaan. Monet heistä ovat olleet vangittuina tai arestissa jo vuoden 2010 joulukuusta, jolloin Valko-Venäjällä oli presidentinvaalit. Myös Suomen adoptiovaki ja kunniajäsen Vladimir Nekljajev on arestissa näiden vaalien takia. WiPC myös päivitti tämän maan ihmisoikeuskuulumisia, sillä mukana oli valkovenäläinen osallistuja.

Viime vuoden (2011) joulukuussa PENin edustajat Norjasta ja Ruotsista yrittivät päästä Valko-Venäjälle, mutta heidät käännytettiin Minskin lentokentältä takaisin Varsovaan. Valko-Venäjää on vaadittu selvittämään miksei delegaatio päässyt perille, ja asia on edelleen kesken.

WiPC keskusteli myös laajasti digitalisesta mediasta ja sen uusista uhista eri maiden journalisteille, bloggaajille ja tavallisille kansalaisille. WiPC on jatkossa mukana muotoilemassa PENin ohjeistusta miten suhtautua digitaalisen median eri muotoihin ja sitä vaativaan teknologiaan, kuten älypuhelimiin ja tietokoneisin, jotka taas mahdollistavat ihmisten seuraamisen ja salakuuntelun.

WiPC huolehtii monissa maissa myös turvakaupunkikirjailijoista. Simes otti esille Helsingissä majailevan turvakaupunkikirjailijan Oksana Tshelyshevan ja hankki tälle uusia kontakteja kansainvälisten sanavapausammattilaisten joukosta. Tämä on erittäin tärkeätä, sillä Tshelyshevan tilanne on vaikea myös Suomessa (Venäjästä puhumattakaan). Hän tarvitsee kontakteja, ystäviä ja apua kollegoiltaan mieluiten myös muista Euroopan maista kuin vain Suomesta ja Venäjältä.

WiPC-komitea pääsi myös valitsemaan itselleen puheenjohtajan. Kanadalaissyntyinen kirjailija Marion Botsford-Fraser on hoitanut 3-vuotista pestiään erinomaisesti. Hänet valittiin jatkamaan uudelle kaudelle yksimielisesti ja suurin suosionosoituksin.

Komitean brittiläinen toiminnanjohtaja Sarah Whyatt ilmoitti kaikkien suruksi lopettavansa ensi vuoden helmikuussa oltuaan PENin palveluksessa 21 vuoden ajan. (Whyattin seuraaja valitaan Kansai

PEN Internationalissa 21-vuotta työskenneelleen Sarah Whyattin jäähäyväiset

nvälisen PENin toimistossa tämän vuoden loppupuolella.)

WiPC:n tapoihin kuuluu kokoontua joka toinen vuosi yleiskokouksen ulkopuolella. Se kokoontuu seuraavan kerran ensi toukokuussa Krakovassa.  (IS)

NAISKIRJAILIJAKOMITEA

Kansainvälisen PENin naiskomiteassa käytiin ensin läpi puheenjohtajavaalit johon ehdokkaina olivat Egyptin PENin edustaja Ekbal Baraka sekä Elisabeth Nordgren Suomen PENistä. Baraka voitti vaalin täpärästi.

Naiskomitean sihteeriksi ilmoittautui Kenian PENin Philo Ikonya joka nyttemmin asuu Norjassa ja on myös kansainvälisen PENin hallituksen jäsen. Naiskomitean toimeenpanevaan elimeen (Executive) valittiin uusi puheenjohtaja, entiset naiskomitean puheenjohtajat Lucina Kathman (San Miguel de Allende ) sekä Judith Buckrich (Melbourne PEN) ja vielä Yvonne Denis (Puerto Rico), Hala Al-Badri (Egyptin PEN), Emmi Kasamatsu (Paraguay) ja Suomen PENin Elisabeth Nordgren.

Lucina Kathman ja Elisabeth Nordgren esittelivät yhdessä naiskomitean vähitellen elvyttettyjä nettisivuja joitten parissa he edelleen jatkavat työtä. Eri PEN-keskusten naiskomiteoitten edustajat kertoivat omista tempauksistaan, vangituista, tapetuista kirjailijoista, toimittajista, sananvapaustilanteista maissaan ja naiskirjailijoitten asemasta mm. Turkin kurdialueella.

Elisabeht Nordgren esitteli myös naiskomitealle kuten myöhemmin Balkan-Networkille (verkostolle joka kokoontui kongressin aikana) Pax Balkan-projektia, jossa Suomen PENin rauhankomitea tekee yhteistyötä Helsingissä toimivan Svenska Fredsvännerin kanssa. Tarkoituksena on muutaman vuoden sisällä tai kuluttua – riippuen avustuksista – luoda poikkietnistä keskustelua sekä toimintaa Balkanin alueen kirjallisuuden, taiteen ja kulttuurin kautta. (EN)

KIELI- JA KÄÄNNÖSKOMITEA

Kieli- ja käännöskomitean (Translation and Linguistic Rights Committee) työtä hankaloitti puheenjohtaja professori Josep Terricabraksen poissaolo. Hän oli äskettäin joutunut vakavaan auto-onnettomuuteen. Komiteassa valmisteltiin yleiskokousta varten resoluutioehdotukset mm. portugalin kielen yhtenäistämissuunnitelmasta ja tataarivähemmistön kulttuurisista oikeuksista Krimillä sekä katalaanien tilanteesta Espanjassa. Unkarin PEN:in resoluutioehdotus unkarinkielisten vähemmistöjen asemasta Slovakiassa ja Romaniassa päätettiin vetää pois, koska Slovakian ja Romanian PEN-keskukset eivät olleet läsnä.  (JT)

EUROPEAN NETWORK JA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ

Pohjoismainen tapaaminen

Kongressin ohessa kokoontui useita epävirallisia verkostoja, kuten European Network, johon Suomikin kuuluu. Belgian hollanninkielisen PEN-keskuksen (PEN Vlaanderen) puheenjohtamassa tilaisuudessa käsiteltiin vuosi sitten Belgradin kongressissa aloitettua tietojen keräämistä eri eurooppalaisten PEN-keskusten toiminnasta. Flaamien kokoama tietopaketti oli hyvin

kiinnostava ja tarjosi osallistujille ideoita eri tavoista organisoida PEN-toimintaa. Uusina toimintamuotoina suunniteltiin passiivisten PEN-keskusten elvyttämistä (esimerkiksi Latvia) sekä yhteistä vaikuttamista Euroopan unionin toimintaan.

Myös Pohjoismaiden PEN-edustajien kesken järjestettiin tapaaminen. Siinä sovittiin yhteydenpidon tiivistämisestä, jotta yhteisiä tavoitteita voitaisiin ajaa paremmin tulevaisuudessa. (JT)

KIRJAILIJAT KIRJALLISUUDESTA

Kokouksen kirjallisuusantiin kuuluivat nobelistien Wole Soyinkan ja Jean Marie Gustave Le Clezion puheenvuorot. Soyinka kertoi

Kirjallisuuden nobelistit Wole Soyinka ja Jean Marie Gustave Le Clezio.

lapsuutensa maagisesta lyhdystä, kaleidoskoopista. Se rinnastui niihin yhä uusiin ennakoimattomiin muotoihin, joita kielen kautta mielikuvitus voi löytää. Le Clezio puhui halusta kirjoittamisen ehtona. Jotakin täytyy puuttua – ja siitä alkaa kirjoittaminen.

PENin kongressi muistuttaa: usein ne joilla on valta, haluavat karkein keinoin rajoittaa kirjallisen mielikuvituksen liikkumatilaa. Valitettavan monissa maissa kirjailijoilta puuttuu vapaus, turvallisuus, fyysisen koskemattomuuden suoja. Siitä huolimatta ja juuri siksi heissä elää ehtymätön halu kirjoittaa.  (MN)

Jarkko Tontti