Valko-Venäjän PENin puheenjohtaja Taciana Niadbaj vierailee Helsingissä 2.–4.5.2025. Vierailunsa aikana hän osallistuu mm. Kansainvälisen lehdistönvapauden päivän tapahtumaan, tapaa suomalaisia kirjailijoita ja journalisteja sekä osallistuu Suomen PENin järjestämään yleisölle avoimeen keskustelutilaisuuteen, jonka aiheina ovat Valko-Venäjä ja Svetlana Aleksijevitš.
Valko-Venäjän PENin puheenjohtaja Taciana Niadbaj. Kuva: Iryna Arakhouskaya
Taciana Niadbaj ja Iida Simes: Valko-Venäjä ja Svetlana Aleksijevitš
Aika: lauantai 3.5.2025 kello 14.00
Paikka: Rosebud Sivullinen, Kaisa-talo, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki.
Tilaisuudessa on pientä tarjoilua. Tervetuloa!
Tilaisuus on maksuton ja sen voi katsoa suorana myös Rosebudin Youtube -kanavalta: https://www.youtube.com/@Sivullisenlava
* * *
Näin Niadbaj kommentoi Valko-Venäjän tilaa Voima-lehdessä Simeksen haastattelussa keväällä 2023:
Valkovenäläinen runoilija ja kääntäjä Taciana Njadbai on sananvapausjärjestö PENin Valko-Venäjän osaston johtaja. Niadbaj kuuluu maan suureen enemmistöön, jonka mielestä Lukašenka ei ole valtion johtaja, vaikka vuoden 2020 vaalit päättyivät Lukašenkan voittoon.
”Tietenkään asiaa ei ole koskaan voitu virallisesti vahvistaa, mutta todennäköisesti enemmistö äänesti Tsihanouskajaa.”
Niadbaj käyttää Svjatlana Tsihanouskajasta yhdysvaltalaista termiä ”president elect”, joka tarkoittaa vaaleilla valittua mutta ei vielä valtaan noussutta presidenttiä.
Lukašenkan vastaehdokas Tsihanouskaja nousi kansan tietoisuuteen kuin tyhjästä, kun Valko-Venäjän viranomaiset vangitsivat hänen julkkismiehensä, tubettajan ja alkuperäisen opposition ehdokkaan Sjarhei Tsihanouskin. Sittemmin tämä tuomittiin 18 vuoden vankeuteen ja Tsihanouskaja pakeni Liettuaan.
Myös Taciana Niadbaj on paennut maasta. Hän työskentelee nykyään Varsovassa. Hän kaipaa kotimaahansa, vaikka Puolassa on puolensa.
”Tämä [Puola] on paljon turvallisempi maa. Täällä ei tarvitse koko ajan pelätä, että joku tulee takavarikoimaan tietokoneet ja puhelimet ja pidättämään meidät kaikki. Me haluamme työskennellä lain mukaan ja läpinäkyvästi.”
Suomessa toistellaan usein ukrainalaisten muistutusta siitä, että maa käy sotaa totalitaristista Venäjää vastaan muun Euroopan demokratian puolesta. Onko asia näin myös Niadbajn mielestä?
”Kun meillä oli vaalit 2020, kansan mielipide tukahdutettiin. Se, mitä on tapahtunut Ukrainassa, on saman asian toinen oire”, hän kertoo. Sekä Valko-Venäjä että Ukraina ovat pitkään joutuneet taistelemaan paitsi kansalaisoikeuksiensa myös kulttuurinsa ja kielensä puolesta.
Ja Niadbajn mukaan valkovenäläisten protestien tukahduttamisella oli selvä päämäärä: ”Maatamme haluttiin putsata sellaiseksi, että sieltä käsin Venäjä voi sotia Ukrainassa.”
