Creative Resistance, Amsterdam 26.-29.5.2015

Writers at Risk / Kannanotto / Vetoomus / Suomen PEN / 2015

Luovaa vastarintaa – PEN:in Vangittujen kirjailijoiden komitea ja ICORN kokoontuivat Amsterdamissa 26.-29.5.2015

 Johanna Sillanpää

Alankomaiden PEN:in ja Amsterdamin kaupungin isännöimä PEN:in Writers in Prison -komitean ja International Cities of Refuge -verkoston (ICORN) Creative Resistance -konferenssi keräsi jäseniä yli 40 PEN-keskuksesta – myös uusiksi PEN-keskuksiksi valituista Myanmarista, Hondurasista ja Walesista.

Saw Wai kertoi Myanmarin PEN:in toiminnasta.

Saw Wai kertoi Myanmarin PEN:in toiminnasta.

Osallistuin konferenssiin yhdessä Suomen PEN:in WiPC-puheenjohtaja Iida Simeksen kanssa. Konferenssiin osallistui myös lukuisia ICORN:in ja muiden residenssijärjestöjen kautta turvapaikan saaneita kirjailijoita, toimittajia, muusikkoja ja sarjakuvapiirtäjiä –  ja heidän mukanaan kaupunkien edustajia, sillä ICORN-kumppanuus sovitaan kaupungin kanssa. Sananvapausaktivistien, virkamiesten sekä vainosta selvinneiden taiteilijoiden kohtaaminen oli avartava – varmasti myös virkamiestasolla. Konferenssi tarjosi tarpeellisen mahdollisuuden kampanjointikoulutukseen, jakaa kokemuksia, kerätä tietoa ja verkostoitua, mutta myös liikutti ja voimaannutti.

Avajaiset pidettiin 26. toukokuuta. Puheessaan kaupungin pormestari Eberhard van der Laan vakuutti vapauden kaupunki Amsterdamin seisovan PEN:in rinnalla puolustamassa sananvapautta. Amsterdamin kaupunki lupasi myös huolehtia osallistujien turvallisuudesta – turvatoimet olivatkin silmiinpistävät. Vaikka mukana oli lukuisia uhattuja ja vainottuja henkilöitä, konferenssipäivät sujuivat rauhallisesti.

Kansainvälisen PEN:in puheenjohtaja John Ralston Saul oli puheessaan ehdoton: sananvapaus vastustaa pelkoa – pelolle ei tule alistua. WiP-komitean puheenjohtaja Marian Botsford-Fraser esitteli konferenssin ”tyhjän tuolin”: kiinalaisjournalisti Gao Yun, jonka puolesta olemme Suomessakin vedonneet. Gau Yu saa konferenssituliaisena kasapäin postikortteja PEN-jäseniltä. Masha Gessen toi tuoreita terveisiä Moskovasta ja oli äärettömän huolissaan kansalaisjärjestöjen tilanteesta kotimaassaan. Lavalle nousi myös suoraan Helsingistä Amsterdamiin saapunut meillekin tuttu muusikko Ramy Essen, joka asuu nykyään ICORNin avulla Malmössä.

Charlie Hebdon tapahtumia puitiin niin virallisissa puheenvuoroissa kuin kulisseissa. Tapahtumat ovat vaikuttaneet suoraan useiden keskusten toimintaan: Alankomaiden PEN perui hiljattain keskustelunsa aiheesta, koska koki, ettei voinut taata siihen kutsuttujen osallistujien turvallisuutta. Amerikan PEN:in gaala, jossa Hebdo palkittiin uudella sananvapauspalkinnolla, sai vastaansa protestiryöpyn. Kerroimme ja keskustelimme Suomen tapahtumista useaan otteeseen: Iida raportoi konferenssissa vetäytymisestämme Maailma kylässä -festivaalin Sananvapauskylässä, koska sinne aiottua Suomen sarjakuvaseuran Minä olen Charlie -näyttelyä ei olisi saatu laittaa esille kokonaisuudessaan.

 Zineb El Rhazouil

Zineb El Rhazouil

Koko konferenssin kirkkain puheenvuoro kuultiin iskusta selviytyneeltä marokkolaiselta Zineb El Rhazouilta. Hän on sekulaari muslimi, nainen ja journalisti, joka kuului Hebdon toimitukseen. Kun isku tapahtui, hän sattui olemaan lomalla Marokossa. Nyt hän elää ympärivuorokautisessa suojelussa, käytännössä kodittomana, sillä hänen on vaihdettava asuinsijaa vähintään viikon välein. Twitter kuhisee tappokäskyjä, mutta rohkea nainen ei osoittanut puheessaan epäilystä tai katumusta, vaikka menetti iskun myötä kollegoitaan ja vapautensa. Miksi? Hän tietää olleensa hyvän puolella ja tehneensä työtä, johon uskoo. El Rhazoui korosti, että CH on lehti, joka vastustaa kaikenlaista fanaattisuutta pilke silmäkulmassa – sen tarkoitus on ollut alusta asti kritisoida, ei loukata, valtaa pitäviä tahoja huumorin keinoin. El Rhazoui yhdisti Pariisin iskun niihin, joissa menetetään viattomia sivullisia Nigeriassa, Keniassa, Lähi-idässä: What we’re facing is faceless terror. Terroristit surmasivat Pariisin uhrit – toimituksen jäsenet, viattomat sivulliset, jopa poliisit – ei toimituksen tekemänä työ. Pelolle ei tule antaa periksi, sillä se antaa jalansijan terrorille. Terrorismissa usko on toissijaista, sillä kyse on vallantavoittelusta keinoilla millä hyvänsä.

Hyvä ja avartava oli myös keskustelu, jossa maastaan pakenemaan joutuneet sarjakuvapiirtäjät kertoivat kokemuksistaan. Arifur Rahmania Bangladeshista, Mana Neyestania Iranista, Abdul Artsia Somaliasta ja Syyrian palestiinalaista Fadi Hassania usko ehkä yhdistää, mutta kaikki he eri puolilla maailmaa ovat joutuneet valtiollisen mielivallan uhreiksi – ja saaneet uuden elämän mahdollisuuden ICORN:in kautta. Vielä täytyisi löytää mahdollisuus jatkaa työtä – siinäkin he tarvitsevat uusien asuinkaupunkiensa ja järjestöjen tukea.

Suomen PEN ja Suomi mainittiin konferenssissa useaan kertaan seksuaalisen vähemmistön oikeuksien puolustajana: ulkoministeriö Kansainväliselle PEN:ille myöntämällä avustuksella käynnisti LGBTQI-kampanjansa sekä ohjelmia ja hankkeita useissa maissa. Aiheesta käytiin myös hyvä paneelikeskustelu, jossa kuulimme anti-LGBTQI-lainsäädännöstä ja kokemuksista mm. Ugandassa. Beatrice Lanwakan kirjoituksen voit lukea myös PEN/OutWrite -sivustolta.

Paneelissa Pablo Simonetti (Chile), Babak Salimizadeh (Iran), Damir Arsenijevic (Bosnia-Herzegovina), Beatrise Lamwaka (Uganda) ja Peter Vermeersch (PEN Flanders).

Paneelissa Pablo Simonetti (Chile), Babak Salimizadeh (Iran), Damir Arsenijevic (Bosnia-Herzegovina), Beatrise Lamwaka (Uganda) ja Peter Vermeersch (PEN Flanders).

Useiden paneelien ja keskusteluiden lomassa pidettiin kokouksia eri aiheista. Osallistuimme myös PEN:in kampanjointikoulutukseen. Vangittujen kirjailijoiden komitean ja Kansainvälinen PEN:in pyrkimys on luoda entistä enemmän yhteisiä, maailmanlaajuisia kampanjoita – etenkin lähestyvän Kansainvälisen PEN:in 100-vuotispäivän alla (2021). Konferenssissa valmisteltiin myös tulevaa Quebecin kongressia (13.–16.10.2015), jossa muun muassa valitaan uudet puheenjohtajat niin Kansainväliselle PEN:ille, Vangittujen kirjailijoiden komitealle kuin Naiskirjailijakomitealle  – ja jatketaan keskustelua kampanjointityöstä.

Johanna Sillanpää