Epävarma ja nopeasti muuttuva maailmantilanne asettaa uusia haasteita myös alkuperäiskansoille, erityisesti sananvapauden ja poliittisen itseilmaisun näkökulmasta.
Geopoliittiset jännitteet vaikuttavat siihen, millaisia ääniä kuullaan ja millaisessa tilassa niitä voidaan turvallisesti esittää.
Uhkailuja ja vihapuhetta lähes päivittäin sosiaalisessa mediassa esittävä ja lietsova Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on viime aikoina toistuvasti esittänyt ajatuksen siitä, että Yhdysvallat voisi ostaa Grönlannin (Kalaallit Nunaat), eikä ole täysin sulkenut pois myöskään voimakeinojen mahdollisuutta. Tilanne on nostanut toki esiin myös Tanskan kolonialistisen historian Kalaallit Nunaatissa. Kalaallit Nunaatin väestön ja itsehallinnon viesti Yhdysvaltain hallinnolle on kuitenkin ollut yksiselitteinen: Kalaallit Nunaat ei ole myytävänä.
Tuki Kalaallit Nunatin väestölle on ollut Euroopassa laajaa ja se on nostanut myös Pohjoismaisen solidaarisuuden uudelle asteelle, johon saamelaiset ovat osallistuneet vahvasti tukeakseen Kalaallit Nunatin alkuperäiskansaa inuiitteja. Vaikkakin USA on sotilasliitto NATO:n ns. johtovaltio, niin Trumpin kaavailut on tuomittu laajasti muiden NATO-valtioiden keskuudessa ja se on myös osaltaan tuonut turvatilaa alkuperäiskansa inuiiteille vastustaa Trumpin suunnitelmia. Tilanne on kuitenkin tulevaisuuden kannalta äärimmäisen huolestuttava ottaen huomioon Kalaallit Nunaatin luonnonvarat ja geopoliittisen sijainnin arktisella alueella. Solidaarisuuteen on siis välttämätöntä tarvetta myös jatkossa, koska asia koskee koko arktista aluetta ja siellä eläviä alkuperäiskansoja.
Alkuperäiskansojen sananvapauteen kohdistuu kuitenkin toisinaan myös geopoliittista varovaisuutta. Kritiikki suurvaltojen politiikkaa, kohtaan saatetaan kokea riskialttiiksi tilanteissa, joissa tietyn alueen tai valtion taloudelliset ja turvallisuuspoliittiset intressit ovat vahvoja. Tämä näkyy esimerkiksi Venezuelassa, jossa alkuperäiskansojen oikeuksia on loukattu pitkään räikeästi ja laajasti erityisesti luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvien konfliktien yhteydessä. Kaivos- ja energiatoiminta on aiheuttanut ympäristötuhoja alkuperäiskansojen perinteisillä alueilla ja väkivaltaa alkuperäiskansojen jäseniä kohtaan, samalla kun Venezuelan poliittinen ja ihmisoikeustilanne on myös yleisellä tasolla heikentynyt. Samalla valtaapitävien poliittinen ja taloudellinen painostus vaikeuttaa alkuperäiskansojen mahdollisuuksia tuoda esiin kokemuksiaan ja vastustaa heitä koskevia hankkeita. Trumpin puheet ja toimet Venezuelan hallinnon kaatamisen suhteen muistuttavat Grönlanti-retoriikkaa, koska alueita tarkastellaan strategisina resursseina, eikä alkuperäiskansojen kotina. Venezuelassa tämä on jo siis johtanut tilanteeseen, jossa alkuperäiskansat ovat olleet Maduron aikaisen autoritaarisen vallan ja geopoliittisen pelin puristuksessa.
Geopoliittinen murros on tuonut uusia haasteita myös saamelaisille. NATO:n laajentuminen tällä vuosikymmenellä todennäköisesti lisää infrastruktuurihankkeita, joilla on välittömiä vaikutuksia Saamenmaalle nyt myös Norjan lisäksi Suomen ja Ruotsin rajojen sisäpuolella. Sekä Norjassa, Ruotsissa että Suomessa on suunnitteilla useita sekä kansallisia että rajat ylittäviä liikenne- ja logistiikkahankkeita, joita edistetään ennen kaikkea maanpuolustuksen, sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden lähtökohdista käsin. Niitä perustellaan myös infrastruktuurin yleisellä parantamisella, mutta taustalla vaikuttavat myös siis turvallisuuspoliittiset argumentit. Tietyntyylisillä infrastruktuurihankkeilla voi toteutuessaan olla merkittäviä heikentäviä vaikutuksia saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja maankäyttöön.
Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on osaltaan vaikuttanut myös saamelaisten rajat ylittävään yhteistyöhön. Jännitteet idän ja lännen välillä ovat vaikeuttaneet yhteydenpitoa ja käytännössä pysäyttäneet yhteistyön Venäjän puolella elävien saamelaisten ja Pohjoismaissa elävien saamelaisten välillä. Samalla Venäjän puolella asuvien saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen sananvapaus ja ylipäätään ihmisoikeustilanne on heikentynyt entisestään osana laajempaa kansalaisyhteiskunnan tukahduttamista Venäjällä.
Suomessa toiminut saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti loppuraporttinsa joulukuussa 2025. Saamelaisten totuus- ja sovintokomissioprosessi oli merkittävä myös saamelaisten sananvapauden näkökulmasta, sillä se tarjosi monille saamelaisille aiempaa turvallisemman tilan kertoa omista kokemuksistaan ja saamelaisten historiasta. Komissio antoi loppuraportissaan useita toimenpide-ehdotuksia. Painotimme Suomen PEN:in puheenjohtajan Joy Hyvärisen kanssa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa erityisesti saamelaisten kielellisiä oikeuksia koskevien ehdotusten edistämistä ja kielellisten oikeuksien turvaamisen merkitystä yleisesti.
Kielellisten oikeuksien vahvistamisen lisäksi aito sananvapaus edellyttää riippumatonta mediaa, avointa poliittista kulttuuria sekä tilaa myös epämukaville ja kriittisille mielipiteille. Ilman näitä edellytyksiä alkuperäiskansojen mahdollisuudet tulla kuulluiksi jäävät helposti suurvaltapolitiikan ja taloudellisten intressien varjoon. Ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta alkuperäiskansojen oikeuksien tunnustaminen, toimeenpaneminen ja turvaaminen ei ole valinnaista vaan välttämätöntä.
Buori sámi álbmotbeaivvi! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Oula-Antti Labba
Kirjoittaja on saamelainen juristi ja Suomen PEN ry:n johtokunnan jäsen.
