Toimintakertomus 2015

Suomen PEN – Finlands PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausjärjestö. Se on osa yli 100 maassa toimivaa Kansainvälistä PEN:iä (PEN International). Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta, taiteen- ja sananvapautta ja kansakuntien välistä yhteisymmärrystä. PEN pyrkii vaikuttamaan hallituksiin ja viranomaisiin sekä yleiseen mielipiteeseen kaikkialla maailmassa näiden ihanteiden toteuttamiseksi.

Suomen PEN seuraa sananvapauden tilaa, järjestää keskustelutilaisuuksia, kirjallisuustapahtumia, tekee kannanottoja, julkaisee kaunokirjallisia ja muita kirjoituksia ja tukee kunniajäseniksi valitsemiaan, mielipiteittensä vuoksi vangittuja kirjailijoita ja toimittajia sekä toimii heidän vapauttamisekseen. Suomen PEN osallistuu Kansainvälisen PEN:in toimintaan kansainvälisissä kokouksissa ja olemalla yhteistyössä muiden maiden PEN-keskusten kanssa.

Sirpa Kähkönen avaa muistomielenosoituksen Boris Nemtsoville, kuva JP Pulkkinen

Sirpa Kähkönen avaa muistomielenosoituksen Boris Nemtsoville, kuva JP Pulkkinen

Vuotta 2015 ovat leimanneet rajut yhteiskunnalliset tapahtumat; iskut suoraan sananvapauden ytimeen. Näistä mainittavimmat ovat olleet isku Charlie Hebdon Pariisissa sijaitsevaan toimitukseen tammikuussa, isku sananvapaustilaisuuteen Kööpenhaminassa helmikuussa sekä oppositiopoliitikko Boris Nemtsovin murha helmikuussa Moskovassa. Kaikkien näiden johdosta Kansanvälinen PEN sekä sen kansalliset keskukset, Suomen PEN niiden joukossa, on haastettu mukaan hyvin vaativaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yhdistyksen loppuvuoden toiminta oli myös hyvin aktiivista ja näkyvää. Lokakuussa puheenjohtaja Sirpa Kähkönen alusti sananvapauden tilasta Suomessa ensimmäisessä Yle Forum -tapahtumassa. PEN oli kuluneena vuonna mukana Helsingin kirjamessujen ohjelmatoimikunnassa. PEN:illä oli messuilla kuusi lavakeskustelua, joiden aiheita olivat mm. sananvapaus ja kustantaminen Venäjällä, sananvapaus demokratian tukipilarina sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistön ilmaisunvapaus, mihin liittyi myös yleisötapahtuma messujen ulkopuolella yhteistyössä ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Siltala-kustantamon kanssa kutsuimme messuille venäläisen nykykirjailijan Ljudmila Ulitskajan, joka täytti salit esiintymisissään.

81st PEN International congress in Québec

81st PEN International congress in Québec, kuva PEN International

Suomen PEN:in puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuvat Kansainvälisen PEN:in 81. yleiskokoukseen Kanadan Québecissä, jossa PEN:ille valittiin historiansa ensimmäinen nainen puheenjohtajaksi, Meksikon PEN:in entinen puheenjohtaja Jennifer Clement. Suomen PEN:illä on vahva edustus myös Kansainvälisen PEN:issä: Elisabeth Nordgren valittiin kansainvälisen Naiskirjailijakomitean puheenjohtajaksi ja Jarkko Tontti jatkaa työtään Kansainvälisen PEN:in hallituksessa ja International Treasurina. Toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja osallistuivat kokouksessa Vangittujen kirjailijoiden komitean työhön ja varapuheenjohtaja Kieli- ja käännöskomitean työhön. Lisäksi pidettiin pohjoismainen erillistapaaminen, jossa suunniteltiin verkostotapaamista ja sananvapausseminaaria Helsinkiin syksyksi 2016. Marianne Bargum esiintyi yleiskokouksen avajaistilaisuudessa ja Sirpa Kähkönen kansainvälisessä lukuillassa.

Vuosi 2015 onkin ollut antoisa, mutta myös raskas PEN:in kaltaiselle pääasiassa vapaaehtoisin voimin toimivalle yhdistykselle. Vuonna 2015 PEN otti askeleen kohti ammattimaisempaa toimintaa ja palkkasi sihteerinsä Johanna Sillanpään toiminnanjohtajaksi, joka on yhdistyksen ensimmäinen työntekijä. Yhdistys ei olisi selvinnyt paineisesta vuodesta ilman hänen työpanostaan. Varojen niukkuuden vuoksi tointa ei ole kuitenkaan pystytty vakinaistamaan. Tilanne on ristiriitainen: asiantuntemusta sananvapauden kysymyksissä vaaditaan yhä enemmän, mutta varat toimintaan eivät ole lisääntyneet. Suomalaisen vapaan yhteiskunnan etu olisi tukea PEN:in kaltaista keskeisen länsimaisen arvon, sananvapauden, edistäjää. PEN:iltä löytyy asiantuntemus ja kansainvälinen verkosto. PEN on keskusteleva, rakentava ja moniarvoinen järjestö, jonka peruskirjassa mainitaan tavoitteena kansojen välinen yhteisymmärrys ja rauha.

Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 5. helmikuuta 2015. Puheenjohtajana toimi Markus Nummi. Johtokunnan jäsenistä erovuorossa olivat Jukka Koskelainen, jolle myönnettiin ero, ja Jukka Laajarinne, joka valittiin johtokuntaan toiseksi kolmivuotiskaudeksi (2015–2017). Uudeksi jäseneksi kolmivuotiskaudelle johtokuntaan nimitettiin toimittaja ja tietokirjailija Ville Hänninen.

Vuosikokouksessa julkistettiin vuoden 2015 Suomen PEN:in sananvapauspalkinnon voittaja: Abdirahim ”Husu” Hussein.

Johtokunta

Vuosikokouksen valitsemaan johtokuntaan kuuluivat vuonna 2015 puheenjohtaja Sirpa Kähkönen, varapuheenjohtaja Marianne Bargum ja jäsenet Vilja-Tuulia Huotarinen, Ville Hänninen, Jukka Laajarinne, Tiina Lehtoranta, Leena Parkkinen, Juha Pekka Pulkkinen ja Iida Simes. Johtokunnan sihteerinä toimi Johanna Sillanpää.

Johtokunta kokoontui kuusi kertaa (7.1., 24.2., 1.4., 17.6., 9.9., 15.12.) ja piti yhteyttä sähköpostitse.

Writers in Prison -komitea (WiPC, Vangittujen kirjailijoiden komitea)

Writers in Prison -komitea toimi vuonna 2015 vangittujen kirjailijoiden puolesta monin tavoin ja tuki Suomessa asuvia apua tarvitsevia kirjoittajia.

Vetoomuskirjeitä oli esillä tilaisuuksissa ja yleisölle kerrottiin vangittujen kirjailijoiden ja toimittajien tilanteesta. Adoptiovankimme eli kunniajäsenemme, kazakstanilainen runoilija, toimittaja ja kansalaisaktivisti Aron Atabek ja ruotsalais-eritrealainen journalisti ja kirjailija Dawit Isaak olivat esillä tilaisuuksissa vetoomusten kautta. Lisäksi Suomen PEN vetosi kiinalaistoimittaja Gao Yun, saudiarabialaisen bloggarin Raif Badawin ja hänen asianajajansa Waleed Abu al-Khairin, turkkilaistoimittaja Mohammed Ismael Rasoolin, Iranin baha’i-vähemmistöön kuuluvan runoilijan ja opettajan Mahvash Sabetin sekä Saudi-Arabiassa kuolemaantuomitun palestiinalaisen runoilijan Asraf Fayadhin vapauttamisen puolesta.

Komitean puheenjohtajalla on luottamustoimi HIAP:n asettamassa Safe Haven -ohjausryhmässä.

3.2. Iida Simes osallistui HIAP:in järjestämään kokoukseen, jossa oli läsnä Helsingin kaupungin valtuutettuja ja ICORN – International Cities of Refuge-verkoston puheenjohtaja Helge Lunde. Keskustelun aiheena oli turvaresidenssitoiminta.

7.2. toiminnanjohtaja kertoi WiP-komitean työstä Naiskirjailijakomitean Pää auki!- seminaarissa.

28.2. Suomen PEN kutsui koolle mielenosoituksen Venäjän suurlähetystölle 27.2. Moskovassa murhatun Boris Nemtsovin muistoksi. Laadittiin vetoomus Venäläisen kansalaisyhteiskunnan puolesta ja rauhan puolesta, jossa vaaditaan myös Boris Nemtsovin murhan välitöntä ja oikeudenmukaista käsittelyä. Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet useat ihmisoikeusjärjestöt, PEN:in jäsenet ja tavalliset kansalaiset.

Keväällä Suomen PEN suunnitteli yhdessä muiden sananvapaustoimijoiden kanssa Sananvapauskylää Maailma kylässä -festivaaleille, mutta suunnitelma ei toteutunut yhden järjestäjistä kieltäydyttyä ottamasta sananvapaustoimijoiden materiaalia näytteille. Sananvapauskylästä vetäytymisestä tiedotti teemakylää koordinoinut Kultti ry.

Larry Siems Iida Simeksen haastattelussa. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Larry Siems Iida Simeksen haastattelussa. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

23.–25.5. Yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja PEN-aktiivi Larry Siems vieraili Helsingissä Suomen PEN:in ja Amnestyn kutsumana. Siems keskusteli Edward Snowden tietovuotojen merkityksestä ja vakoilusta sekä toimittamastaan, Guantánamon vankilan ihmisoikeusrikkomuksia kuvaavasta kirjastaan Guantánamon päiväkirjat Maailman kirjat ja Maailma kylässä -tapahtumissa.

26.–29.5. järjestettiin Vangittujen kirjailijoiden komitean ja ICORN:in yhteinen Creative Resistance -konferenssi Amsterdamissa. Suomen PEN:istä osallistuivat WiP-komitean puheenjohtaja Iida Simes ja toiminnanjohtaja Johanna Sillanpää.

7.10. Iida Simes johti keskustelua Pohjoismaisen kulttuurikeskuksen seminaarissa How to Promote the Growth of Independent Russian-Language Media? A Nordic Perspective.

7.10. Suomen PEN osallistui Amnesty Internationalin Suomen osaston järjestämään mielenilmaukseen venäläisen toimittajan ja ihmisoikeusaktivistin Anna Politkovskajan muistoksi Venäjän suurlähetystöllä. Iida Simeksen kirjoitus julkaistiin PEN:in Vapaa sana -sarjassa.

13.–16.10. puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat Vangittujen kirjailijoiden komitean kokoukseen Kansainvälisen PEN:in yleiskokouksessa Québecissa. Kansainvälisen Writers in Prison -komitean uudeksi puheenjohtajaksi valittiin intialais-englantilainen Salil Tripathi.

25.10. Helsingin Kirjamessuilla vedottiin PEN:n kunniajäsenen, kazakstanilaisen runoilijan ja journalistin Aron Atabekin vapauttamisen puolesta.

3.11. Iida Simes keskusteli turvaresidenssien tarpeesta HIAP:in, Perpetuum Mobilen ja Nordic Fresh Air -ohjelman Safe Haven Helsinki -keskustelutilaisuudessa taidemuseo Ateneumissa Helsingissä.

Raif Badawin puolesta Saudi-Arabian lähetystöllä. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Raif Badawin puolesta Saudi-Arabian lähetystöllä. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

13.11. Suomen PEN järjesti mielenosoituksen Saudi-Arabian lähetystöllä, jossa vedottiin 10 vuodeksi vankeuteen ja 1 000 ruoskaniskuun tuomitun kirjoittajan Raif Badawin ja hänen asianajajansa Waleed Abu al-Khairin vapauttamisen puolesta yhdessä Suomen Amnestyn kanssa. PEN julkisti Vangittujen kirjailijoiden päivän vetoomuksen heidän vapauttamisekseen. Nimiä on kerätty vetoomukseen myös sähköisesti ja PEN:in loppuvuoden tapahtumissa.

10.12. Suomen PEN osallistui Amnestyn kansainvälisen Ihmisoikeuspäivän tapahtumaan. Johtokunnan jäsen Leena Parkkinen luki Raif Badawin suomeksi käännetyn tekstin tapahtumassa.

Suomen Vangittujen kirjailijoiden komitean puheenjohtajana toimi Iida Simes.

Naiskirjailijakomitea (NKK, Women Writers’ Committee)

Naiskirjailijakomitea järjesti vuoden 2015 aikana useita tilaisuuksia, joissa tuotiin esille kotimaisten ja ulkomaisten naiskirjailijoiden tilannetta. Suomen PEN:in entinen puheenjohtaja, Kansainvälisen PEN:in toiminnassa pitkään mukana ollut Elisabeth Nordgren valittiin kansainvälisen Naiskirjailijakomitean puheenjohtajaksi PEN:in yleiskokouksessa Québecissa.

Nura Farah esiintyy Pää auki! -seminaarissa. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Nura Farah esiintyy Pää auki! -seminaarissa. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

7.2. järjestetyssä Pää auki! Seminaari kielellisestä vallankäytöstä -tilaisuudessa Kirjasto 10:ssä kuultiin puheenvuoroja niin kaunokirjallisuudessa, tutkimuksessa kuin mediassa harjoitetusta kielellisestä vallankäytöstä. Tilaisuudessa puhuivat kirjailijat Nura Farah, Laura Gustafsson, Elina Hirvonen, Essi Kummu, Leena Lehtolainen, Laura Lindstedt, tutkijat Anu Koivunen ja Pirkko Nuolijärvi sekä kääntäjä Tarja Roinila. Lisäksi kuultiin Kirsi Poutasen ja Joonas Wideniuksen fado-musiikkia. Juontajana toimi Vilja-Tuulia Huotarinen. 70 henkeä kerännyttä tilaisuutta tuki Alfred Kordelinin säätiö.

14.2. ”Verivaloja ja toimintaelokuvia” -ystävänpäiväklubilla kirjailijat Riina Katajavuori ja Jani Nieminen kertovat teoksiensa kaverussuhteista. Tilaisuudessa musisoi duo Sagolik (Stina Koistinen ja Juho Kanervo). Tilaisuuden toteutti NKK:n kanssa Kivitalo-Säätiö.

11.5. Suomen PEN järjesti perustajajäsenen Aino Kallaksen kunniaksi Ainon-päivän suomalais-virolaisen seminaarin yhteistyössä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kanssa. Puheenjohtaja avasi tilaisuuden, jossa esiintyivät Ulla-Maija Peltonen, Sirje Olesk (EE), Anneli Kanto, Helka-Maria Kinnunen ja Aulikki Oksanen. Tilaisuutta tuki Alfred Kordelinin säätiö.

Naiskirjailijakomitean puheenjohtajana toimi Vilja-Tuulia Huotarinen.

Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee)

PEN Internationalin Gironan kielellisten oikeuksien julistuksen mukaisesti PEN puolustaa monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja niiden kirjallisuuden kääntämistä.

Huhtikuussa Kieli- ja käännöskomitea käännätti inarinsaamen ja vähemmistökielten tutkija Annika Pasasen artikkelin kielipesätoiminnasta saamelaisten keskuudessa, joka esitettiin Kieli- ja käännöskomitean konferenssissa Barcelonassa 21.–23.4. ja välitettiin taustamateriaaliksi Kansainvälisen PEN:in 82. yleiskokoukseen. Artikkeli julkaistiin myös Suomen PEN:in sivuilla. Annika Pasanen ja Sirkka Saarinen keskustelivat kielipesätoiminnasta Turun kirjamessuilla 2.10. täyden salin edessä.

18.–24.5. PEN oli mukana pohjoismaisessa ”Nordic Writers for the Future of Literature” – kirjallisuusseminaarissa Saaren kartanossa, jota koordinoi Leena Parkkinen Suomen PEN:istä. Aiheena oli ”Voiko kirjallisuudella muuttaa maailmaa eli yhteiskunnallinen kirjallisuus”. Seminaaria varten käännettiin suomeksi uutta pohjoismaista kirjallisuutta, jota on julkaistu Suomen PEN:in kotisivuilla sekä PEN:in Vapaasanakirjassa. Seminaariin liittyi myös kaksi yleisötapahtumaa Helsingissä: Crimes and Blondes? -keskustelu Rikhardinkadun kirjastossa, jota seurasi lukutilaisuus Nuoren Voiman Liiton tiloissa. Seminaari sai tukea Koneen Säätiöltä ja Svenska kulturfondenilta.

Kesäkuussa Suomen PEN käännätti afrikaansinkielisen palkitun kirjailijan Marlene van Niekerkin ruonoja suomeksi. van Niekerk osallistui Lahden kansainväliseen Liwre-kirjailijakokoukseen Suomen PEN:in kutsumana. Helena Sinervon käännökset herättivät paljon myönteistä huomiota ja ne julkaistiin Suomen PEN:in kotisivuilla.

Vi är ingen färdig biffstek - Mårten Westö ja Vilja-Tuulia Huotarinen. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Vi är ej färdig biffstek – Mårten Westö ja Vilja-Tuulia Huotarinen. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

26.8. järjestettiin Runokuu-festivaalin ja Helsingin juhlaviikkojen osana yhteistyössä NVL:n ja Poesian kanssa kaksikielinen Vi är ej färdig biffstek -kirjallisuusilta, jossa esiintyi suuri joukko PEN-kirjailijoita. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjailijoiden yhteistyötä tullaan jatkamaan Runokuussa myös ensi vuonna. Kokonaisuutta koordinoi ja Hannele Mikaela Taivassalon kanssa iltaa juonsi Suomen PEN:istä Leena Parkkinen.

Jukka Laajarinne on edustanut PEN:iä vuoden 2015 aikana Suomalais-ugrilaisten Kansojan VII Maailmankongressin (15.–17.6.2016) suunnittelukokouksissa.

Marianne Bargum, Vilja-Tuulia Huotarinen ja toiminnanjohtaja ovat vuonna 2015 osallistuneet Kulttuuria kaikille -palvelun järjestämän Kirjallisuus ilman rajoja -seminaarin (18.3.) suunnittelukokouksiin.

13.–16.10. Kieli- ja käännöskomitean aktiivi, varapuheenjohtaja Marianne Bargum edusti Suomen PEN:iä Kansainvälisen PEN:in 81. yleiskokouksessa Kanadan Québecissa ja alusti tilaisuudessa Suomen vähemmistökielistä. Matkaa tuki Svenska kulturfonden.

Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana toimi Tiina Lehtoranta.

Rauhankomitea (Writers for Peace Committee)

6.5. Kansainvälisen PENin Rauhankomitea kokoontui puheenjohtaja Tone Persakin johdolla jälleen Slovenian Bledissä. Kokouksessa keskusteltiin maailman eri konfliktialueista, etenkin Israel-Palestiina-tilanteesta, ISIS:n vaikutusalueesta, Balkanin sekä Turkin tilanteesta. Kokoukseen oli kutsuttu myös Kansainvälisen PEN:in naiskomitean jäseniä Slovenian PEN:in naiskomitean aloitteesta.
PEN:in yleiskokouksessa Québecissä hyväksyttiin Rauhankomitean julkilausuma pakolaisten paremmasta suojelusta.

Suomen Rauhankomitean puheenjohtajana toimi Elisabeth Nordgren.

Jäsenmäärä

388.

Viestintä

Verkkosivuilla (www.suomenpen.fi) tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta ja julkaistiin kannanottoja. Vapaa sana -verkkokirjoitussarjassa on ilmestyi kymmenen kirjoitusta: runo- ja proosakäännöksiä, esseitä ja puheenvuoroja ajankohtaisista sananvapausaiheista. Facebook-sivun toiminta on aktiivista; sivun seuraajamäärä on kasvanut yli 2 000 seuraajaan. Erityisesti Facebookin avulla on kerrottu Kansainvälisen PEN:in uutisista, kampanjoista sekä muista ajankohtaisista sananvapauteen liittyvistä kotimaan ja maailman uutisista. Loppuvuodesta Suomen PEN otti käyttöön Twitter-tilin. Yhdistyksellä on myös Youtube-tili videomateriaalin julkaisua varten. Yhdistys julkaisi useita lehdistötiedotteita. Jäsenet saavat n. 10 sähköistä jäsenkirjettä/vuosi, joissa tiedotetaan yhdistyksen tilaisuuksista, muusta toiminnasta sekä ajankohtaisista ihmisoikeus- ja sanavapauskysymyksistä. Postitse on lähetetty 3 jäsenkirjettä, joiden ohessa jäsenmaksulomake, Vapaasanakirja sekä maksumuistutukset.

Julkaisut

Vapaasanakirja – Fria ord – Free words on PEN:in jäsenille osoitettu vuosikirja.

Jäsenille postitettiin keväällä 2015 vuoden 2014 Vapaasanakirja, jonka toimitti J. P. Pulkkinen. Siihen kirjoittivat Sirpa Kähkönen, J. P. Pulkkinen, Jamal Khashoggi, Joonas Maristo, Ghassan Kanafani, Ville Hytönen, Etel Adnan, Marianne Bargum, Kimmo Oksanen, Outi Hassi, Harri Hertell, Peter Mickwitz, Kristiina Lähde ja Iida Simes. Riina Katajavuori käänsi runoja Jamie McKendrickiltä, Ketaki Kushari Dysonilta, Ales Mustarilta, Iztok Osojnikilta ja Barbara Korunilta. Lisäksi julkaistiin Mika Lietzénin sarjakuva.

Vuoden 2015 Vapaasanakirjan toimittaa jälleen J. P. Pulkkinen ja se sisältää mm. kirjoituksia jalkapallon ja sananvapauden suhteesta sekä tekstejä pohjoismaisen seminaarin kirjailijoilta.

Vapaa sana -verkkokirjoitussarja

  1. Ville Hänninen: Kohti vapaampaa kuvaa
  2. Juhani Tolvanen: Sarjakuvafestivaali ilon ja surun hämmennyksen keskellä
  3. Dan Aleksander Andersen: Runo
  4. Marlene Van Niekerk: Kolme runoa
  5. Annika Pasanen: Kielipesätoiminta pohjoisessa
  6. Alen Mešković: Viisitoista. Ote romaanista Ukulele-Jam
  7. Iida Simes: ”Voi kunpa Anna tietäisi…”
  8. Sirpa Kähkönen: Sananvapaus on väline, ei päämäärä
  9. Raif Badawi: Sekularismi on ratkaisu!
  10. Johanna Sillanpää: Please, save my life. Miksi sananvapautta ajava taiteilijajärjestö puuttuu pakolaiskysymykseen?

Yleisötapahtumat (muut kuin komiteoiden järjestämät)

27.3. Keskustelu Ukrainan tilanteesta ja taiteen ilmaisunvapaudesta Kansallisteatterin Lavaklubilla liittyen Natalia Vorozhbytin näytelmään Maidanin päiväkirjat ja Maailman teatteripäivään. Puheenjohtaja edusti PENiä.

4.7. Suomen PEN, STETE, LSV, Vikes ja Sadankomitea järjestivät ”Cross-Border Civil Society Dialogue – 40 years since” Helsinki Final Act -seminaarin Rauhanasemalla.

27.8. PEN järjesti yhteistyössä Tietokirja.fi-tapahtuman kanssa paneelikeskustelun aiheesta Tutkijoiden sananvapaus ja vihapuhe, johon osallistuivat tutkijat Reetta Kettunen, Veronika Honkasalo ja Tuija Saresma. Keskustelu keräsi täyden salin kuulijoita.

Ilmaisunvapausklubi DTM:ssä, kuva Seta ry

Ilmaisunvapausklubi DTM:ssä, kuva Seta ry

22.10. PEN, Seta ry ja Amnesty Internationalin Suomen osasto järjestivät Venäjällä toimivia ihmisoikeusjärjestöjä tukevan Ilmaisunvapausklubin yökerho DTM:ssä. PEN vetosi tilaisuudessa Kirgisian sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ilmaisunvapauden puolesta. Kiitosta keränneessä tilaisuudessa esiintyivät Fredrik Hertzberg, Sami Hilvo, Eleonora Joffe, Kätlin Kaldmaa (EE), Katja Kettu, Laura Lindstedt, Katja Seutu, Artemi Troitski (RU/EE), Riku Toivola ja Jarkko Tontti.

22.10–25.10. Suomen PEN järjesti Helsingin Kirjamessuilla seuraavat kuusi keskustelua:

  • Kirjailija ja sananvapaus Venäjällä. Ljudmila Ulitskajaa (RU) ja Lev Rubinšteinia (RU) haastattelivat Arja Pikkupeura ja Tomi Huttunen. Järj. Suomen PEN, Siltala, Poesia.
  • Nya översättningar från ryska till svenska. En panel med Kristina Rotkirch och Ola Wallin (Svenska PEN). Intervjuare: Marianne Bargum. Org. Ersatz förlag, Finlands PEN.
  • HS Venäjä: Romaani Vihreän teltan alla & Tyttölapsia. Ljudmila Ulitskajaa (RU) haastatteli Jukka Petäjä. Järj. Suomen PEN, Siltala.
  • Saako sanoa? Santtu Karhu, Janne Saarikivi, Ville Ropponen ja Esa-Jussi Salminen, juontajana Sirpa Kähkönen. Järj. SARV, Suomen PEN, Eino Leinon Seura, M.A. Castrénin seura, Kiila, KAOS.
  • Yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä: ilmaisunvapaus demokratian kulmakivenä. KRP:n rikosylikomisario Thomas Elfgreniä ja Suomen PEN:n sananvapauspalkittua Abdirahim ”Husu” Husseinia haastatteli Sirpa Kähkönen. Järj. Suomen PEN.
  • Kirjalliset hiljaisuudet – sukupuoli, vähemmistöt ja sensuuri. Tutkija Tuula Juvosta ja kuvataiteilija Katriina Rosavaaraa haastatteli Johanna Sillanpää. Järj. Suomen PEN, Seta ry.

Sirpa Kähkönen osallistui  myös paneeliin HS puheenaihe: sananvapauden panttivangit. Jukka Petäjän haastattelussa olivat myös Jyrki Vainonen, Kaius Niemi ja Hanna Mahlamäki.

Sananvapauskeskustelu VB-valokuvakeskuksessa, kuva Emmi Arola.

Sananvapauskeskustelu VB-valokuvakeskuksessa, kuva Emmi Arola.

21.11. Sirpa Kähkönen ja Johanna Sillanpää osallistuivat Kirjakantti -tapahtumaan Kuopiossa, jossa PEN järjesti keskustelun Vapautta vai vihanlietsontaa? Sananvapaus yhteiskunnallisena ilmiönä. Paneeliin osallistuivat ohjaaja Masoud Batran, Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Kaisu Haataja, Yle Savon toimittaja Pekka Niiranen, Savon Sanomien toimituspäällikkö Riitta Raatikainen ja Kuopion evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö, päätoimittaja Minna Siikaniva. Yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti täydessä valokuvakeskus VB:ssä.

Mediassa

8.1.2015 Suomen PENin pj: Sananvapaus on vastuullinen asia ja siitä pitää puhua koko ajan, Puheen päivä, Yle Puhe.

8.1. Är yttrandefriheten hotad? Dagens debatt, Slaget efter tolv, Yle Vega.

9.1. Kuinka terävä ase kynä on? Ylen ykkösaamun sananvapausraati, Yle Radio 1.

9.1. Suomalaistaiteilijat Ranskan iskusta: Emme vaikene, HS.

21.1. Terävää kritiikkiä jumalanpilkan sijaan, IL pääkirjoitus.

9.2. Abdirahim Husu Hussein sai Suomen Pen-keskuksen sananvapauspalkinnon, HS.

9.2. Abdirahim ­Husu Hussein ­får Pen-priset, HBL.

9.2. Suomen PENin sananvapauspalkinto Abdirahim Husu Husseinille, Yle Puhe.

9.2. Suomen PEN myönsi ”Husu” Husseinille sananvapauspalkinnon, Suomenmaa.

10.2. Suomen PENin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen sekä sananvapauspalkinnon saanut Husu: Emme halua olla työpaikan maskotteja, Yle Puheen aamu, Yle Puhe.

10.2. Husulle Suomen Penin sananvapauspalkinto, TS.

28.2. Helsingissä mielenosoitus Nemtsovin muistolle, Yle uutiset.

28.2. Helsinki demonstration to commemorate Nemtsov, Yle News.

28.2. Boris Nemtsovia muistettiin myös Suomessa, Yle uutiset.

28.2. Pirkko Saisio Nemtsov-mielenosoituksessa: ”Hän tiesi, että kuolema juoksee hänen kintereillään”, IS.

28.2. Tehtaankadulla käytiin suremassa Nemtsovin murhaa – ”taas me olemme täällä”, Verkkouutiset.

28.2. Venäjän lähetystön edustalla Boris Nemtsovin muistotilaisuus, Ilkka.

28.2. Putinin arvostelija murhattiin keskellä Moskovaa – lue yhteenveto tapahtumista, HS.

21.5. Toiminnanjohtaja keskusteli sananvapaudesta Pullin penkissä, Radio Rapu.

24.5. Yttrandefrihet – också en lokal angelägenhet, HBL.

13.6. Eteläafrikkalainen kirjailija Marlene van Niekerk ei sulje silmiään kotimaansa poliittiselta todellisuudelta, HS.

13.6. Kansainväliset kirjailijatähdet esiintyvät Mediatorilla, HSTV.

27.6. Kirjailijoiden sananvapausyhdistys Suomen PEN osallistuu tänään ensimmäistä kertaa Helsinki Pride -kulkueeseen, Metro.

20.10. PENin Sirpa Kähkönen: Tässä maailmassa vakaville asioille täytyy voida myös nauraa, Yle Puheen Aamu.

20.10. Sirpa Kähkösen keynote-puheenvuoro Yle Forumilla, Yle.

20.10. Sananvapausjärjestön puheenjohtaja: Sananvapauden iso ongelma on väkivallalla uhkaaminen, IS

23.10. Kirjamessujen keskustelu: Ilmaisun- ja sananvapaus muuttuvassa maailmassa, HSTV.

23.10. Väkivalta ja jumalanpilkka työllistävät suomalaista sananvapausjärjestöä, HS.

25.10. Lastenkin pitäisi oppia tunnistamaan, mikä on totta ja mikä propagandaa, HS pääkirjoitus.

22.11. Kirjailija Sirpa Kähkönen: ”Sananvapauteen ei pidä tuijottaa silmiään sokeaksi, eikä sillä pidä lyödä ketään päähän”, Savon Sanomat.

2.12. Jokaisen sukupolven pitää määritellä isänmaallisuus uudelleen, sanoo Pro Finlandia -mitalin saanut Sirpa Kähkönen, HS.

2.12. Päivän meili Sirpa Kähköselle: Sana on ase, IL.

3.12. Sirpa Kähkönen: Julkisuudessa toimivien pitää kestää kovat sanat, HS.

6.12. Penin puheenjohtaja Linnassa: Suomessa luotetaan yhä ihmiseen, TS.

Sananvapauspalkinto

Abdirahim Husu Hussein, palkintoteos

Abdirahim Husu Hussein, palkintoteos ”Lintu” ja taiteilija Jussi Heikkilä. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Suomen PEN:in neljäs sananvapauspalkinto myönnettiin tasa-arvo- ja monikulttuurisuusaktiivi, yrittäjä ja poliitikko Abdirahim Husu Husseinille (s. 1978) vuosikokouksen yhteydessä 9. helmikuuta.

Abdirahim Husu Hussein on tuonut suomalaiseen keskusteluun ja kulttuuriin kipeästi kaivatun äänen. Somaliassa syntynyt Husu on maahanmuuttaja, joka ei ole suostunut asettumaan maahanmuuttajille valittuun rooliin, ei päähän potkittuna tai uhrina. Mediassa ja politiikassa hän on tuonut esiin oman, persoonallisen äänensä ja korostanut, että maahanmuuttajat tai kantasuomalaiset, somalialaiset tai suomenruotsalaiset eivät ole yhdestä puusta veistettyjä ryhmiä. Riippumatta iästä, synnyinmaasta, uskonnosta, äidinkielestä tai ammatista ihmisiin pitää suhtautua yksilöinä.

Abdirahim Hussein on toiminut yrittäjänä, tulkkina ja taksikuskina.

“Olen muslimi, mies, kepun jäsen, hetero, lihansyöjä ja mitä niitä nyt onkaan. Kun menen moskeijaan, olen muslimi. Kun tapaan afrikkalaisia, olen afrikkalainen. Yksi identiteetti ei sulje toista pois”, hän on sanonut.

Kenties tunnetuin rooli Husulla on radiotoimittajana. Yhdessä Ali Jahangirin kanssa Husu on toimittanut Yle Puheen Ali ja Husu -ohjelmaa, jossa suomalaista yhteiskuntaa tarkastellaan puhdistavan naurun ja rakentavan röyhkeyden kautta. Ali ja Husu ovat puhuneet kehitysavusta, lapsityövoimasta, mamujen imago-ongelmista ja suhteesta ay-liikkeeseen, russofobiasta, suomalaisen naisen pokaamisesta ja lukuisista muista kiperistä aiheista. Samalla he ovat laajentaneet keskusteluilmapiiriä, jonka tyypillisin skaala ulottuu kantasuomalaisten poliittisesti korrektista tasapainoilusta rasistiseen vihapuheeseen.

Nauru saattaa olla vaarallista, mutta ahdistavassa ja väkivaltaiseksikin yltyvässä mediaympäristössä se on myös vapauttavaa ja puhdistavaa, sen Alin ja Husun ohjelma on osoittanut. Tähän pääsemiseksi vaaditaan kuitenkin itseironiaa, sen hyväksymistä, että omalle persoonalle ja jopa omille arvoille on välillä syytä nauraa. Mustavalkoinen ajattelu on tuhoisaa ihmisille ja kulttuureille. Matti Mäkelä kirjoitti Helsingin Sanomissa: ”Ali ja Husu ovat törkeästi hylänneet heille asetetun paikkansa. He eivät ole sopeutuneet maahanmuuttajan rooliin, vaan ruvenneet ihmisiksi.”

Husu Hussein toimii politiikassa ja on siellä oppinut, miten suhteellista suomalainen sananvapaus saattaa olla. Samat ihmiset, jotka lähettivät myönteistä palautetta Husun puoluejohtajasta kirjoittamastaan blogista, kyseenalaistivat hänen sananvapautensa, kun hän kirjoitti Israelin ja Palestiinan konfliktista. Husu kommentoi tilannetta näin:

”Tämä on opettanut minulle että joillekin sananvapaus ei todellisuudessa merkitsekään mitään ja että koko pykälä on heille kuollut kirjain.  Opin myös että uskonnolliset fundamentalistit täällä Suomessa ovat yhtä kiihkoja kuin muualla maailmalla. Erona vain se, että täällä laki suojaa yksilön vapautta ja fyysistä koskemattomuutta. Tiedän myös että mikäli vaikenemme näiden fundamentalistien edessä, tämä suoja murtuu ja suistumme väkivallan katkeralle tielle.”

Suomen PENin sananvapauspalkintona Abdirahim Husu Husseinille luovutettiin Jussi Heikkilän teos ”Lintu”.

Kansainvälinen toiminta

Jarkko Tontti ja Iida Simes edustivat Suomen PEN:iä Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnassa.

7.1.2015 terroristit iskivät Pariisissa satiirilehti Charlie Hebdon toimitukseen. Kansainvälinen PEN ja 59 PEN-keskusta, Suomen PEN mukaan lukien, tuomitsi iskun julkisesti. Kirjailija Sofi Oksasen ja Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkösen kommentit julkaistiin PEN:in kansainvälisessä tiedotteessa.

14.2. Kööpenhaminassa tehtiin aseellinen isku sananvapausaiheiseen keskustelutilaisuuteen. Pohjoismaiset PEN-keskukset ja Kansainvälinen PEN tuomitsivat iskut yhdessä (tiedote).

Kuva: PEN International

Kuva: PEN International

14.4. PEN keräsi 1 100 kirjailijan allekirjoitukset vetoomukseensa pakolaisten aseman parantamisen puolesta ja luovutti sen Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulzille. Mukana tilaisuudessa oli Kansainvälisen PEN:in hallitukseen kuuluva Jarkko Tontti. Suomen PEN suomensi ja nosti vetoomuksen esiin uudelleen 9.9. Suomeen saapuvan pakolaismäärän kasvaessa.

3.5. Suomen PEN ja yli 50 muuta kansainvälistä sananvapausjärjestöä vaativat sananvapauden kunnioittamista lehdistönvapauden päivänä (Not in our name: World Press Freedom Day 116 days after Charlie Hebdo).

8.9. yli 70 PEN-kirjailijaa, joiden joukossa myös Suomen PEN:in jäseniä, kirjoitti Turkin presidentti Erdoğanille ja vetosi Vice News -toimittaja Mohammed Ismael Rasoolin vapauttamisen puolesta.

13.–16.10. puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuvat Kansainvälisen PEN:in 81. yleiskokoukseen Kanadan Québecissä. Suomea edustivat myös Kansainvälisen PEN:in hallitukseen kuuluva Jarkko Tontti ja Naiskirjailijakomitean johtoon valittu Elisabeth Nordgren. Québecissä järjestettiin myös pohjoismainen kokous PEN-keskusten kanssa.

23.10. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tapasivat Viron PEN:in puheenjohtaja Kätlin Kaldmaan Helsingin Kirjamessuilla.

24.10. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tapasivat Pietarin PEN-keskuksen puheenjohtaja Elena Tshishovan Helsingin Kirjamessuilla.

28.10. yli 200 PEN-kirjailijaa, joiden joukossa myös Suomen PEN:in jäseniä, vetosi Indonesian viranomaisiin Ubudin kirjallisuusfestivaalin kohtaamaa sensuuria vastaan.

23.11. Suomen PEN tuki Puolan PEN:in kannanottoa.

2.12. Suomen PEN ja yli 60 kansainvälistä järjestöä vetosi runoilija Asraf Fayadhin vapauttamisen puolesta.

10.12. Suomen PEN julkaisi Kansainvälisen PEN:in Ihmisoikeuspäivän kannanoton pakolaisten paremman suojelun puolesta.

Muuta toimintaa

8.1.2015 Suomen PEN osallistui Charlie Hebdo -iskun jälkeisenä päivänä ARX-Antirasismi X -verkoston järjestämään kynttilämielenosoitukseen Ranskan lähetystöllä.

22.1. Puheenjohtaja Sirpa Kähkönen edusti PEN:iä ulkoasiainvaliokunnan kuulemisessa, aiheena informaatiosodankäynti ja kybersota.

3.2. Puheenjohtaja puhui MTV:n ja Arkadiaseuran järjestämässä tilaisuudessa eduskunnassa taiteen rahoituksesta ja sananvapauskysymyksistä.

26.2. Keskeiset sananvapausjärjestöt kokoontuivat Suomen Journalistiliiton tiloihin keskustelemaan ja suunnittelemaan yhteistä toimintaa. Puheenjohtaja edusti PEN:iä.

17.3. Puheenjohtaja edusti PEN:iä Helsingin kirjamessujen messutoimikunnassa.

26.3. Puheenjohtaja osallistui sananvapausaiheiseen vaalienaluskeskusteluun viestintätoimisto Ellun Kanojen tiloissa.

Huhtikuussa Suomen PEN toteutti vaalien alla sananvapaus- ja ihmisoikeusaiheisen kyselyn ehdokkaita asettaneille puolueille. Vastaukset julkaistiin järjestön verkkosivuilla 8.–15.4.

25.5. Puheenjohtaja osallistui Helsingin kirjamessujen messutyöryhmän kokoukseen ja neuvotteli Larry Siemsin kanssa.

8.6. PEN tapasi OKM:ssa kulttuuriasiainneuvos Mervi Tiensuu-Nylundin.

12.6. PEN emännöi yhdessä Eino Leinon seuran kanssa Mukkulan kirjallisuustapahtuman alkajaisjuhlaa. Runoilija Marlene van Niekerk Etelä-Afrikasta esiintyi Sanomatalon yleisötilaisuudessa 13.6. ja osallistui 14.6. alkaen Liwreen, Lahden kansainväliseen kirjailijakokoukseen Suomen PEN:in kutsumana ja kustantamana.

26.6. Suomen PEN, Seta ja Kansainvälinen PEN julkaisivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistön ilmaisunvapautta ja vähemmistöjä syrjiviä lakeja vastustavan kannanoton Helsinki Pride -viikolla.

27.6. PEN osallistui Pride-kulkueeseen.

14.7. Puheenjohtaja osallistui viestintätoimisto Tekirin keskustelutilaisuuteen Porin Suomi-Areenassa.

10.9. Puheenjohtaja keskusteli Snellman-kesäyliopiston johtajan Soili Meklinin kanssa yhteistyöstä kuopiolaisen Kirjakantti-tapahtuman kanssa.

2.10. Ville Hänninen osallistui Varsinais-Suomen kirjastojen järjestämään sananvapausseminaariin Turun kirjamessuilla, jossa hän alusti aiheesta ”Sinä et ole Charlie – pilapiirrosten historia ja suomalainen myöntyväisyysperinne”.

5.10. Toiminnanjohtaja edusti PEN:iä OKM:n keskustelutilaisuudessa valtionavustuspolitiikan uudistamisesta taiteen ja kulttuurin alalla.

20.10. Puheenjohtaja osallistui keynote-puhujana Yle Forum -tapahtumaan ja alusti sananvapauden tilasta Suomessa.

27.11. Toiminnanjohtaja osallistui Taiken järjestöpäivään.

6.12. Puheenjohtaja osallistui Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnan juhlissa.

9.12. Puheenjohtaja edusti PEN:iä Ulkoasiainministeriön järjestämässä Suomen YK-jäsenyyden 60-vuotisjuhlassa.

9.12. Suomen PEN julkisti kannanoton valtioneuvoston uudesta turvapaikkapoliittisesta toimintaohjelmasta.

14.12. Yhdistys julkisti jäsenkyselyn.

Johanna Sillanpää