Suomen PEN on valinnut valkovenäläisen runoilija ja juristi Maksim Znakin kunniajäsenekseen.

Znak pidätettiin vuonna 2020 ja tuomittiin 10 vuodeksi suljetulle vankileirille. Helmikuusta 2023 lähtien hänet on pidetty eristyksissä ja häneltä on kielletty kaikki yhteydenpito ulkomaailmaan: hän ei saa tavata asianajajiaan ja viranomaiset ovat estäneet häneltä puhelut, tapaamiset ja kirjeenvaihdon myös perheensä kanssa.

Maksim Znakin tapaus

Maksim Znak toimi opposition presidenttiehdokkaiden Viktar Babarykan ja Sviatlana Tsikhanouskajan vaalikampanjajuristina vuonna 2020. Hän oli myös jäsenenä vallansiirron koordinointineuvostossa, joka vaati presidentti Lukašenkan eroa elokuussa 2020 pidettyjen kiistanalaisten presidentinvaalien jälkeen.

Hänet pidätettiin Babarykan vaalitoimistosta 9.9.2020 ja hänet määrättiin tutkintavankeuteen. Hänen oikeudenkäyntinsä alkoi 4.8.2021 ja se käytiin suljetuin ovin. Znakia syytettiin yhdessä Viktar Babarykan kampanjatiimiä johtaneen Maryja Kalesnikavan kanssa ”yllyttämisestä Valko-Venäjän tasavallan kansallisen turvallisuuden vahingoittamiseen tähtäävien tekoihin”, ”salaliitosta vallankaappaamiseksi perustuslain vastaisin keinoin” ja ”ääriliikkeen luomisesta”. Molemmat todettiin syyllisiksi 6.9.2021. Znak sai 10 vuoden ja Kalesnikava 11 vuoden vankeustuomion.

Toukokuussa 2022 YK:n mielivaltaisia pidätysiä käsittelevä työryhmä vaati Znakin välitöntä ja ehdotonta vapauttamista. Znakin asianajaja on tavannut hänet viimeksi helmikuussa 2023.

Maksim Znak (s. 4.9.1981) on juristi, Valko-Venäjän valtionyliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professori, runoilija ja sanoittaja. Hän on kirjoittanut runoja ja lauluja nuoresta iästä lähtien. Ensimmäisen vankilassaolonsa aikana hän alkoi kirjoittaa ja salakuljettaa vankilaelämästä kertovia tekstejä, jotka myöhemmin koottiin kirjaksi Zekamerone (zek tarkoittaa vankia). Kirja on käännetty useille kielille mm. englanniksi ja ruotsiksi.

Ruotsin PEN on julkaissut kirjasta kolme tarinaa PEN/Opp-verkkojulkaisussaan. Voit lukea ne täältä ruotsiksi, englanniksi tai valkovenäjäksi.

Valko-Venäjän tilanne

Valko-Venäjän vuoden 2020 epärehellisten presidentinvaalien jälkeiset laajamittaiset mielenosoitukset tukahdutettiin raa’asti. Kymmeniätuhansia ihmisiä tuomittiin vankilaan, monia pahoinpideltiin ja kidutettiin. Useita ihmisiä ammuttiin kuoliaaksi ja heitä kuolivat vankilassa tai epäselvissä olosuhteissa.

Sittemmin lähes kaikki riippumattomat tiedotusvälineet on suljettu, kansalaisjärjestöjä on lakkautettu ja leimattu terroristisiksi. Valkovenäjän kielen puhujien oikeuksia loukataan järjestelmällisesti, ja valkovenäjän käyttöön liittyy suuria riskejä. Sananvapaus on käytännössä lakkautettu. Useat tunnetut oppositiohahmot, ihmisoikeusaktivistit, toimittajat ja kirjailijat suorittavat pitkäaikaisia ​​vankeusrangaistuksia. Satojatuhansia on pakotettu maanpakoon.

Valko-Venäjä on nykyään yksi maailman ankarimmista diktatuureista. Valko-Venäjän PENin mukaan vuonna 2024 Valko-Venäjällä tapahtui ainakin 1 348 kulttuuri- ja ihmisoikeusloukkausta, jotka kohdistuivat kulttuurityöntekijöihin. Yleisimpiä loukkauksia olivat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin oikeuksien epääminen sekä kirjojen ja muun sisällön luokittelu äärimmäiseksi. Valko-Venäjän PENin mukaan (tieto 15.6.2025) ainakin 159 kulttuurihenkilöä, mukaan lukien 37 kirjailijaa, on vankilassa tai kotiarestissa.

Lisää Maksim Znakin tapauksesta Kansainvälisen PENin sivuilla sekä Valko-Venäjän PENin sivuilla (molemmat englanniksi).