Suomen PENin sananvapauspalkinto elokuvantekijä Katariina Lillqvistille

Sananvapauspalkinnon perustelut:

Suomen PENin sananvapauspalkinnon vuonna 2022 saa elokuvantekijä Katariina Lillqvist. Hän on toiminut sinnikkäästi sekä pitkään syrjityn romaniväestön puolesta taiteessaan ja muussa toiminnassaan, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Romaneilla on ollut harvoja puolestapuhujia. Monessa Euroopan maassa syrjintä on yhä julmaa, Suomessa romanien oikeuksissa on edetty viime vuosikymmeninä. Silti suomalaisetkin romanit kohtaavat jatkuvaa syrjintää – asuttuaan maassamme jo 500 vuotta.

Elokuvaohjaaja, nukkeanimaattori, leikkaaja, käsikirjoittaja, kirjailija sekä kuunnelmien ja dokumenttielokuvien tekijä Katariina Lillqvist (s. 1963) on pitänyt romanikulttuuria johdonmukaisesti esillä taiteessaan ja toiminnassaan.

Pääosin nukkeanimaatiota tehnyt Lillqvist on maailmalla tunnetuimpia suomalaisia elokuvantekijöitä. Hän on saanut palkintoja useilla arvostetuilla festivaaleilla ja hänen tuotantonsa retrospektiivejä on esitetty laajasti maailman eri kolkilla.

Romanien perinne on pitkälti suullista: musiikkia ja tarinoita. Sen tallentaminen on ollut sattumanvaraista ja usein valtakulttuurin tarpeista lähtevää. Katariina Lillqvist on tuonut romanikulttuuria valtaväestön tietoon uusillakin keinoilla.

Hänen kuusiosainen Mire Bala Kale Hin (2001 – 2003) -animaatiosarjansa esitteli romanien taruja taidokkaina nukkeanimaatioina. Elokuvat valottivat romanien historiaa, elämisen ehtoja ja pitkää tietä Suomeen.

Yhdestä sarjan elokuvista tehtiin romanikielinen versio, Romaseelengo speeglos. Se on nytkin nähtävillä Yle Areenassa. Sieltä voi lisäksi katsoa Lillqvistin tunnetuimpiin kuuluvat nukkeanimaatiot Tyttö ja sotamies (1995) sekä Maalaislääkäri (1996).

Lillqvistin dokumenttielokuva Eihän tämä maa minun omani ollut (2008) kertoo Suomen romanien musiikista. Keskeisessä osassa on romanien musiikkiperinteen ansioitunut tallentaja, laulaja Hilja Grönfors.

Yhteistyö Grönforsin kanssa on jatkunut. He ovat Romanikulttuurin museo ry:n kantavia voimia. Museolla on keväällä jälleen aukeava näyttelytila Helsingissä Lapinlahden sairaalan alueella sekä uusi näyttelytila Akaan Viialassa.

Museo ponnistelee vähäisin voimavaroin romanikulttuurin tukemiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Se kerää ja esittelee romanien puku-, esine- ja koruperinnettä sekä musiikkia. Julkaisusarjaan on suunnitteilla teoksia romanien ruokaperinteestä, perinnemusiikista sekä Suomen romanien emigraatiosta Ruotsiin.

Tämän ohella museo avaa yhteyksiä maailmalle, muiden maiden vastaaviin museoihin.

Katariina Lillqvist kuuluu työryhmään, joka sai helmikuussa 2022 Suomen Kulttuurirahastolta merkittävän apurahan romanikulttuurista kertovan musiikki- ja elokuvakiertueen järjestämiseen eri laitoksissa. Sillä halutaan vahvistaa vaikeissa olosuhteissa elävien romanilasten ja -nuorten kulttuurisia juuria.

Ihmisarvo on meille kaikille yhteinen ja jakamaton. Katariina Lillqvist on osoittanut, että sen puolesta voi toimia taiteessa tinkimättä taiteellisesta laadusta ja ilmaisusta. Samoin hän on osoittanut, että syrjitympiin kuuluvan ihmisryhmämme kulttuurin ja elämisen ehtojen tukeminen muillakin tavoin on arvokasta ja tärkeää.

Katariina Lillqvist antaa äänen niille, joiden ääntä emme kuule. Se on sananvapauden puolustamista aidoimmillaan, sen syvillä juurilla.

Sananvapauspalkinnon saaja Katariina Lillqvist ja palkinto lahjoitettu. Jarl Hohenthalin lasiveistos

Suomen PENin vuoden 2022 sananvapauspalkinnon saaja on Katariina Lillqvist. Palkintona lahjoitettiin lasitaiteilija Jarl Hohenthalin teos. Valokuva: Daniel Malpica

Palkintoteoksena Jarl Hohenthalin teos ”Casualty of War”.

Sananvapauspalkintona Katariina Lillqvistille luovutettiin lasitaitelija Jarl Hohenthalin teos “Casualty of War”. Palkinto jaettiin 2.3.2022 Suomen PENin vuosikokouksessa Helsingissä.

Jarl Hohenthal on nuori lasitaiteilija, Ruotsissa koulutuksensa saanut lasinpuhaltaja, joka viimeiset kolme vuotta on keskittynyt uniikkien lasitaide-esineiden luomiseen. Hohenthal on pitänyt näyttelyitä Västeråsissa, Tukholmassa ja Pariisissa. Hän työskentelee parasta aikaa Svenska Kulturfondenin vuosiapurahalla. Jarl Hohenthalin lasipaja toimii Taalintehtaalla Kemiönsaarella.

Sananvapauspalkinnon ovat saaneet aiemmin: Journalistien tukirahasto (2021), Ujuni Ahmed (2020), Johanna Vehkoo (2019), Kai Ekholm (2018), Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014), Eva Neklyaeva (2013) ja Ville Ranta (2012).

PEN Tiedotus