Kuvassa vasemmalta Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes, sananvapauspalkittu Thomas Sandholm sekä Suomen PENin puheenjohtaja Peter Mickwitz
Thomas Sandholm (s. 1963) on viittomakielisen kulttuurin ja viittomakielisen uutisjournalismin uranuurtaja. Hän on tärkeä esikuva sekä kuulovammaisille että kuuleville, joita viittomakieli ja kuurojen ajankohtaiset asiat kiinnostavat.
Yleisradion Viittomakielisten uutisten ankkurina hänen viittomakielinen puheensa ja journalisminsa tavoittavat koko Suomen. Ajankohtaisten maailmanlaajuisten ja kotimaisten asioiden lisäksi ohjelma käsittelee kuuroihin ja viittomakieleen liittyviä aiheita. Uutisankkureina toimivat äidinkieleltään viittomakieliset kuurot. Uutiset toimitetaan joka päivä.
Viittomakielisiä uutisia Yle on lähettänyt vuodesta 1994, ja niiden 30-vuotispäivää juhlittiin tammikuussa 2024. Sandholm työskenteli jopa niiden ensimmäisessä lähetyksessä. Koska Viittomakieliset uutiset olivat aikoinaan Ylelle uusi aluevaltaus, viittomakielinen journalisti Sandholm pääsi itse muokkaamaan lähetystä sekä sen välittämää viittomakielistä journalismia.
Suomen PEN muistuttaa myös siitä tosiasiasta, että Thomas Sandholmin koko olemassaolo on protestoinnin tulosta, sillä valtaväestön säätämän lain mukaan Sandholm ei olisi saanut edes syntyä. Vuonna 1963 Suomessa vallassa oli rotuhygienian rumia oppeja edustava käsitys, jonka mukaan kuurot eivät saisi lisääntyä. Jottei tällaisia käsityksiä enää nouse ohjaamaan lainsäädäntöä, tarvitaan sivistystä, kulttuurillista ymmärrystä ja journalismia. Juuri sellaista työtä, mitä Sandholm tekee.
On hienoa, kun voi tehdä työtä sananvapauden saralla. Siihen on upea lisä, jos vielä rakastaa ammattiaan – ja kieltä, jolla työskentelee. Rakkaudesta todisti Sandholmin kommentti Journalisti-lehden haastattelussa maaliskuussa 2023: ”Rakastan tätä työtä ja viittomakieltä. Se on äidinkieleni. Rakastan myös yhteiskunnallisista asioista kertomista.”
Sandholm kiitospuheessaan: ”On suuri kunnia saada vuoden 2024 sananvapauspalkinto. Palkinto merkitsee minulle todella paljon, mutta ehkä vieläkin tärkeämpi se on Suomen viittomakielisten yhteisölle. Kuurojen yhteisölle tämä palkinto merkitsee tasavertaisuutta valtaenemmistön kanssa. Usein valtaenemmistön unelmat – kuten tällaisen palkinnon saaminen – ovat viittomakielisille kaukaisia ja vaikeasti saavutettavia. – – Tämä sananvapauspalkinto on viittomakieliselle yhteisölle viittomavapauspalkinto. Se näyttää, että saamme viittoa kaikista asioista – ja julkisesti.”
* * * * *
Palkintoteos on Kaija Rantakarin taiteilijakirja At Last
Sananvapauspalkintona vuonna 2024 on runoilija ja kirjansitojamestari Kaija Rantakarin taiteilijakirja At Last (2018). Kuvitetun kirjan materiaaleina ovat japaninpaperi ja kartonki. Palkinto on yksi kuuden kappaleen editiosta.
Palkinto jaettiin Suomen PENin vuosikokouksessa Tekstin talossa Helsingissä 19.3.2024.
Sananvapauspalkinnon ovat saaneet aiemmin Aleksis Salusjärvi (2023), Katariina Lillqvist (2022), Journalistien tukirahasto (2021), Ujuni Ahmed (2020), Johanna Vehkoo (2019), Kai Ekholm (2018), Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014) ja Eva Neklyaeva (2013) sekä Ville Ranta (2012).
* * * * *
Uusia jäseniä Suomen PENin johtokuntaan
Vuosikokouksessa 19.3.2024 täydennettiin myös Suomen PEN – Finlands PEN ry:n johtokuntaa. Ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle (2024–2026) valittiin Minna Castrén, Olli Heikkonen ja Heikki Valkama.
Johtokunnassa toimikauttaan jatkavat puheenjohtaja Peter Mickwitz (toimikausi 2022–2024), varapuheenjohtaja Iida Simes (2022–2024) sekä johtokunnan jäsenet Sabine Forsblom (2023–2025), Janne Huuskonen (2023–2025), Oula-Antti Labba (2023–2025) ja Laura Lindstedt (2023–2025).
