Terveisiä Lvivistä!

Kansainvälisen PEN:in 83. yleiskokous pidettiin Ukrainassa UNESCOn kulttuuripääkaupunki Lvivissä 17–23.9.2017.

 

Opimme että maailmankuulut kirjailijat Stanislav Lemistä Zbigniew Herbertiin ja Martin Buberiin ovat asuneet ja työskennelleet kaupungissa. Suomen PEN:istä tapahtumaan osallistuivat Jarkko Tontti (nykyään Kansainvälisen PEN:in hallituksen jäsen ja PEN International Treasurer), Elisabeth Nordgren (kansainvälisen Naiskomitean puheenjohtaja) sekä varsinaiset delegaattimme Marianne Bargum (Suomen PEN:in varapuheenjohtaja ja Kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja) ja Mojibur Doftori (Vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja). (jatkuu)

Yleiskokouksen ensimmäinen päivä omistettiin komiteoiden tapaamisille. Ukrainan PEN ja Kansainvälinen PEN olivat valmistelleet raportin ”Freedom of Expression in Post-Maidan Ukraine: External aggression and Internal challenges.” Rapotti oli lähetetty tutustuttavaksi delegaateille etukäteen. Se antaa erinomaisen kuvan Ukrainan tavattoman monimutkaisesta sananvapaustilanteesta. Naisten ilmaisunvapautta puolustava PEN:in Naisten julistus (Women’s Manifesto) oli valmisteltu Kansainvälisen puheenjohtajan Jennifer Clementin johdolla, ja muutokset PEN:in peruskirjaan (ks. englanninkielinen raportti) oli muotoiltu uudelleen edellisen Ourensen yleiskokouksen jälkeen.

Kieli- ja käännöskomitean tapahtumista mieleenpainuvin oli Ukrainan PEN:in puheenjohtaja Mikola Riabchucin ja kansainvälisesti tunnetun kirjailija Andrei Kurkovin välinen keskustelu. Ukrainan kielellinen tilanne käy läpi suuria mullistuksia: käydään keskustelua siitä, kuinka ukrainan tilannetta voidaan vahvistaa rajoittamatta venäjää ja vähemmistökieliä (puolaa, unkaria, krimintataaria jne.). Myös neuvostovallan alla kielletty hebrea kamppailee asemastaan yhä, mutta menestyksekkäästi: kieltä opetetaan nykyään noin 40 koulussa.

Rauhankomiteassa keskusteltiin mm. kuolemanrangaistusta koskevasta päätöslauselmasta ja Turkin sananvapausloukkauksista.

Naiskomitea keskusteli mm. päätöslauselmaehdotuksesta kuolemanrangaistuksesta ja raportoi tämän vuoden onnistuneesta konferenssista Bledissä, johon myös Suomen PEN:in Rauhankomitean puheenjohtaja Veera Tyhtilä osallistui. Eniten käsiteltiin Naisten julistusta, jonka koko yleiskokous hyväksyi yksimielisesti.

Vainottujen kirjailijoiden komiteassa käsiteltiin useiden maiden huolestuttavaa sananvapaustilannetta, mm. Eritreaa ja Venezuelaa. Suomen PEN oli valmistellut päätöslauselmaehdotuksen jumalanpilkasta. Se ja resoluutio Venäjän huonontuvasta sananvapaustilanteesta hyväksyttiin suoraan.

Seuraavina päivänä työskenneltiin intensiivisesti päätöslauselmien parissa. Suurin osa resoluutioista hyväksyttiin ongelmitta ja ne tullaan julkaisemaan pian Kansainvälisen PEN:in kotisivuilla. Unkarin PEN protestoi Unkaria koskevaa päätöslauselmaa vastaan ja pohjoismaiset PEN-keskukset pitivät vihapuhetta koskevaa päätöslauselmaehdotusta aivan liian abstraktina. Päätettiin välittömästi perustaa työryhmä muotoilemaan sellaisen tekstin, jota PEN-keskukset ympäri maailmaa voivat hyödyntää työkaluna vaikeassa rajanvedossa vihapuheen vastustamisen ja sananvapauden puolustamisen välillä.

Kansainvälinen PEN raportoi useista vierailuista maissa, jossa sananvapaus on eniten uhattuna, mm. Turkissa. Se johti pohjoismaisten ja Viron delegaattien kokoontumiseen – tavoitteena on muodostaa yhteinen strategia.

Henkilövalinnoista: Jarkko Tontti valittiin uudelleen tehtäväänsä International Tresasureriksi. Simona Skrabec (Katalonian PEN) valitittiin uudelleen Kieli- ja käännöskomitean johtoon ja hallitukseen valittiin Iman Hamaydan (Libanonin PEN) ja Margie Orford (Etelä-Afrikan PEN). Eloisan keskustelun jälkeen Kansainvälisen PEN:in jäsenmaksua keskuksille päätettiin korottaa peräti 15 %, mikä koettiin tarpeelliseksi, jotta organisaation kunnianhimoista toimintaa pystytään tukea.

Neljä uutta maakeskusta valittiin Kansaivälisen PEN:in jäseniksi: Etelä-Intian PEN, Pietarin PEN, Gambian PEN ja Kuuban PEN. Venäjän PEN ei osallistunut yleiskokoukseen, vaan oli lähettänyt protestikirjeen, jossa vastustetaan ankarasti Pietarin PEN:in valintaa viralliseksi jäseneksi.

Turvaresidenssikaupungit olivat yksi tärkeistä teemoista yleiskokouksessa, jossa ICORNin edustajat kertoivat verkoston toiminnasta. Muissa Pohjoismaissa on jo hyvin turvakaupunkeja uhatuille kirjoittajille samalla kun Suomessa ei ole vielä ensimmäistäkään.

Virallisen protokollan ulkopuolinen ohjelma oli mielenkiintoista ja koskettavaa. Paneelikeskusteluista kiinnostavimpia olivat ”Superpowers under spotlight”, johon osallistui kirjailija Paul Auster, ”China’s shame and Putin’s powerplay” ja ”The Decline of Freedom of Expression in Russia”, joissa oli mukana Elena Tshizhova Pietarista sekä Jennifer Clementin johtama ”Reclaiming Truth in Times of Propaganda”. Myöhemmissä paneeleissa oli mukana mm. valkovenäläinen nobelisti Svetlana Aleksijevitš.

Seuraava yleiskokous pidetään Intian Punassa ja Kansainvälisen PEN:in 100-vuotisjuhlaa vietetään Oxfordissa. Yleiskokouksen päättivät tanssit oluttehtaassa ikivanhoilla laulumelodioilla ja kansansoittimilla ryyditettyn mahtavan heavy metallin tahtiin.

Lopuksi muutama unohtumaton sana vuonna 2009 11 vuoden vankeusrangaistukseen tuomitulta Liu Xiabolta, joka ei saanut ottaa vastaan Rauhan nobeliaan. Maanpaossa olevan Kiinan PEN:in edustaja (Chinese PEN in Exile) oli keskustellut hänen kanssaan Skypessä. Juuri ennen kuolemaansa heinäkuussa Liu Xiaobo kuului sanoneen: ”Minulla ei ole vihollisia. En tunne vihaa.”. 

Raportin on kirjoittanut Marianne Bargum Mojibur Doftorin muistiinpanojen pohjalta.
Suomenkielinen käännös Johanna Sillanpää.

Kansainvälisenä rauhanpäivänä yli 60 PEN-keskusta kokoontui vaatimaan rauhaa, rauhanjulistus englanniksi: Statement on the gathering.

Philippe Sandsin pääpuheenvuoro kongressissa englanniksi.

 

PEN Tiedotus