Kirjailijat painostuksen kohteena: Hiljaisuus on rikottava – Kansainvälisen PEN tapausluettelo 2026

”Kun kirjallista perintöä ja ilmaisua vastaan ​​hyökätään, kykymme kehittää kertomuksia ja ideoita maailman näennäisesti ratkaisemattomien haasteiden ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi heikkenee, mikä johtaa kustannuksiin, jotka koituvat meidän kaikkien maksettavaksi”, sanoo Ma Thida, Kansainvälisen PENin vangittujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja.

 23.4.2026: Tänään, maailman kirjan päivänä, Kansainvälinen PEN julkaisee Kirjailijat painostuksen kohteena: Hiljaisuus on rikottava – Kansainvälisen PENin tapausluettelon 2026 (Writers Under Siege: Defying Silence – PEN International Case List 2026), joka dokumentoi huolestuttavan maailmanlaajuisen kaavan: ilmaisun, kulttuurin ja toisinajattelun tila kutistuu, kun hallitukset tehostavat toimiaan kriittisen ilmaisun vaientamiseksi ja hyökkäävät kirjailijoita vastaan heidän työnsä vuoksi.

Kirjailijat joutuvat edelleen kokemaan vankeusrangaistuksia, uhkauksia, sensuuria ja pakotettuja maastakarkotuksia eri alueilla. Vuonna 2025 Kansainvälinen PEN dokumentoi maailmanlaajuisesti 140 vainoamistapausta, mukaan lukien 32 vangittua, 26 häirinnän kohteeksi joutunutta ja 23 oikeudellisen häirinnän kohteena ollutta kirjailijaa sekä 12 kirjailijan tahdonvastaista katoamistapausta. Näiden tapausten joukossa ovat intialainen toimittaja ja kirjailija Rana Ayyub, joka kohtaa edelleen tappouhkauksia ja häirintää toimittajan työnsä vuoksi, valkovenäläinen Nobel-palkittu Ales Bialiatski, joka vapautettiin vankilasta, mutta pakotettiin maanpakoon, elsalvadorilainen toimittaja ja kirjailija Óscar Enrique Martínez D’Aubuisson, joka jätti kotimaansa uhkausten jälkeen ja saatuaan tiedon pidätysmääräyksestä, joka liittyi hänen tekemiinsä haastatteluihin, jotka paljastivat väitetyt hallituksen jengiyhteydet. Eritreassa lähes 25 vuotta pidätettyinä olleiden 12 kirjailijan ja toimittajan kohtalo on edelleen tuntematon, kun taas algerialainen runoilija Mohamed Tadjadit on vangittu toistuvasti kirjoitustensa ja aktivisminsa vuoksi.

Sananvapauden suojan heikkeneminen

Kirjailijat painostuksen kohteena: Hiljaisuus on rikottava – Kansainvälisen PENin tapausluettelo 2026 korostaa kansainvälisten sananvapautta suojaavien toimien rapautumista. Monissa maissa hallitukset eivät enää edes teeskentele kunnioittavansa ihmisoikeuksia, samalla kun poisvetäytymiset kansainvälisistä instituutioista heikentävät globaalia sääntöihin perustuvaa järjestystä.

Samaan aikaan suurimpien rahoittajien tekemät leikkaukset kansainvälisiin avustuksiin heikentävät humanitaarista tukea, koulutusta ja kulttuurielämää, mistä Afganistanin naiset ja tytöt ovat kärsineet eniten. Myanmarissa rahoitusleikkaukset ovat iskeneet maanpaossa toimivaan mediaan Thaimaan ja Myanmarin rajalla jättäen kymmenet vaarassa olevat toimittajat karkotusuhan alle.

Konfliktit tuhoavat kulttuurielämää

Aseelliset konfliktit tuhoavat edelleen kulttuurielämää maissa, kuten Kongon demokraattisessa tasavallassa, Myanmarissa, Palestiinassa, Sudanissa ja Ukrainassa.

Sudanissa jopa 90 % mediataloista on tuhoutunut ja 27 sanomalehteä on joutunut lopettamaan toimintansa. Työssäkäyvien toimittajien määrä on laskenut sotaa edeltävästä 1 500:sta 250–300:aan, ja vain noin 70 heistä työskentelee edelleen maan sisällä.

Ukrainassa Venäjän joukot ovat tappaneet ainakin 255 kulttuurihenkilöä, mukaan lukien kirjailijoita, taiteilijoita ja historioitsijoita. Gazassa Israelin pommitukset ovat tuhonneet koteja, kirjastoja ja kulttuuritiloja sekä ajaneet kirjailijoita ja taiteilijoita kotiseuduiltaan. Toisaalla, kuten Ecuadorissa ja Haitissa, jengiväkivalta on rajoittanut kulttuurielämää ja tiedonsaantia.

Mielenosoitusliikkeet ja tukahduttaminen

Mielenosoitusliikkeet olivat edelleen laajalle levinneitä vuonna 2025, ja niitä johtivat usein verkossa organisoituvat Z-sukupolven aktivistit. Nämä mielenosoitukset ovat johtaneet virkamiesten tai hallitusten erottamiseen Bulgariassa, Indonesiassa, Madagaskarilla, Nepalissa, Perussa ja Serbiassa sekä uudistuksiin Keniassa, Marokossa, Paraguayssa, Filippiineillä ja Togossa.

Viranomaiset vastasivat toistuvasti liiallisella voimalla, joukkopidätyksillä ja muilla rajoituksilla, esimerkiksi Kamerunin, Tansanian ja Ugandan vaalien aikaan. Hallitukset myös sulkivat internetin tai kielsivät sosiaalisen median käytön mielenosoitusten aikana Afganistanissa, Kamerunissa, Nepalissa, Iranissa, Indonesiassa, Tansaniassa ja Intiassa, missä viranomaiset estivät noin 300 sosiaalisen median tiliä ja kielsivät VPN-verkkojen käytön sensuurin ohittamiseksi. Kuubassa runoilija ja akateemikko José Gabriel Barrenechea Chávez tuomittiin kuuden vuoden vankeusrangaistukseen osallistumisesta rauhanomaiseen mielenosoitukseen.

Kansainvälinen sorto ja pakkosiirtolaisuus

Hallitukset kohdistavat yhä enemmän toimiaan rajojensa ulkopuolella asuviin kirjailijoihin kansainvälisen sorron keinoin. Taktiikoihin kuuluvat oikeudenkäynnit poissaolevana sekä perheenjäsenten luovutusuhkaukset ja häirintä. Esimerkiksi Venäjän federaatio on kohdistanut toimia kirjailija Larisa Tuptsokovaa vastaan Georgiassa, kun taas Nicaraguan viranomaiset ovat käyttäneet pelottelutaktiikoita, kuten kansalaisuuden riistämistä ja passien uusimatta jättämistä. Uhkailu ja pelottelu ovat myös pakottaneet malilaisen kirjailijan Étienne Fakaba Sissokon maanpakoon.

Disinformaatio ja sensuuri

Raportissa korostetaan myös informaation lisääntyvää manipulointia. Misinformaatiota ja disinformaatiota, joita usein tekoäly vahvistaa, käytetään yhä enemmän vääristämään julkista keskustelua ja lietsomaan toimittajia ja kirjailijoita vastaan ​​​​suunnattuja mustamaalauskampanjoita. Filippiineillä Nobelin rauhanpalkinnon saaja Maria Ressa on kohdannut vuosia oikeudellista häirintää ja verkkohyökkäyksiä, jotka liittyvät hänen raportteihinsa disinformaatioverkostoista.

Kirjasensuuri ja kulttuurinen sorto lisääntyvät, erityisesti Yhdysvalloissa ja Kanadassa, mutta myös Kuubassa, Meksikossa ja Turkissa, ja ne kohdistuvat yhä enemmän teoksiin, jotka käsittelevät sukupuolta, rotujen tasa-arvoa ja LGBTQI-kysymyksiä. Itä-Jerusalemissa Israelin joukot takavarikoivat kirjoja palestiinalaisesta kirjakaupasta ja pidättivät lyhyeksi aikaa sen omistajat, kirjailija ja kirjakauppias Mahmoud Munan ja hänen veljenpoikansa Ahmad Munan.

Hätäapua vaarassa oleville kirjailijoille

Vastauksena näihin uhkiin Kansainvälinen PEN myönsi tiiviissä yhteistyössä PENin hätärahaston (PEN Emergency Fund) kanssa 84 hätäapurahaa vaarassa oleville kirjailijoille. Suurin osa näistä tuki palestiinalaisia ​​kirjailijoita Gazasta (21 apurahaa), jota seurasivat Myanmar (16), Afganistan (7) ja Turkki (6). Lisäksi apurahoja myönnettiin valkovenäläisille (4), etiopialaisille (2) ja nicaragualaisille (2) kirjailijoille, ja tukea sai myös 17 kirjailijaa muista maista. Lisäksi kuusi apurahaa myönnettiin vainotuille valkovenäläisille kirjailijoille heidän vapautumisensa ja maanpakoon karkottamisensa jälkeen.

Edistyksen merkkejä

Haastavasta globaalista tilanteesta huolimatta Kansainvälisen PENin tapausluettelo 2026 dokumentoi myös tärkeitä voittoja, joita järjestön vaikuttamistyö on edesauttanut. Näihin kuuluvat mosambikilaisen kirjailija Alex Bargan vapauttaminen, Hadi Matarin tuomitseminen Salman Rushdieta vastaan kohdistuneesta hyökkäyksestä, filippiiniläisen kirjailija Amanda Echanisin vapauttaminen, ukrainalaisen toimittaja Vladyslav Yesypenkon vapauttaminen ja brittiläis-egyptiläisen kirjailija Alaa Abd El-Fattahin vapauttaminen.

Suositukset

Kansainvälinen PEN kehottaa hallituksia ja kansainvälistä yhteisöä:

  • Vahvistamaan monenvälistä yhteistyötä, ylläpitämään oikeusvaltioperiaatetta ja varmistamaan kansainvälisistä rikoksista, kuten kansanmurhasta ja apartheidista, vastuuseen joutumisen.
  • Lopettamaan siviileihin, kirjailijoihin ja kulttuuri-infrastruktuuriin kohdistuvat hyökkäykset ja varmistamaan humanitaarisen avun sekä koulutus- ja kulttuurialan jälleenrakentamisen.
  • Vapauttamaan epäoikeudenmukaisesti vangitut kirjailijat, lopettamaan kansainvälisen sorron ja pakkokarkotukset, kumoamaan sananvapautta rajoittavat lait ja puuttumaan SLAPP-kanteisiin.
  • Suojelemaan kirjailijoita uhkauksilta ja väkivallalta, puolustamaan kansalaistoimintaa ja lopettamaan mustamaalauskampanjat ja kirjakiellot.
  • Tukemaan vähemmistö- ja naiskirjailijoita sekä edistämään tasa-arvoa ja kulttuurielämään osallistumista.

Tapausluettelo Kansainvälisen PENin sivuilla (englanniksi)

Lisätietoja: Ross Holder, Kansainvälisen PENin tutkimus-, politiikka- ja edunvalvontapäällikkö,
ross.holder@pen-international.org

Mediatiedustelut: Sabrina Tucci, Kansainvälisen PENin viestintä- ja kampanjapäällikkö,
sabrina.tucci@pen-international.org

PEN Tiedotus