Maailman lehdistönvapauden päivän tapahtuma järjestetään maanantaina 4.5.2026 klo 17.00–19.00 Median museo ja arkisto Merkissä (Ludviginkatu 2-4, Helsinki).
Ohjelma:
17.00 Tervetuloa – Laura Saarikoski, yliasiamies, Helsingin Sanomain Säätiö
17.05 Selvitys maanpaossa elävien toimittajien tukemisesta Suomessa – Hinni Aarninsalo, tutkija
17.20 RSF:n lehdistönvapausindeksi – Kaius Niemi, puheenjohtaja, Toimittajat ilman rajoja Suomen osasto
17.30 Tasavallan presidentin videotervehdys
17.35 IPI:n palkinnon julkistus ja palkitun puhe – Anne Leppäjärvi, puheenjohtaja, International Press Institute Suomi
17.45 The Mute (performanssi) – May, myanmarilainen taiteilija
18.00 Vapaata seurustelua
19.00 Tilaisuus päättyy
Tilaisuus striimataan ja sen tallenne on katsottavissa viikon ajan HS Säätiön YouTube-kanavalla. Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Tilaisuuden järjestävät: Helsingin Sanomain Säätiö, International Press Institute (IPI) Suomen osasto, Journalistiliitto, Julkisen sanan neuvosto, Medialiitto, Suomen PEN, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Toimittajat ilman rajoja Suomen osasto, Uutismedian liitto ja Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes.
Tyhjä tuoli
Suomen PENin johtokunnan jäsen esittelee tilaisuudessa tyhjän tuolin, joka on omistettu kiinalaiselle journalisti ja kirjailija Dong Yuyulle.
Dong Yuyu on journalisti ja kirjailija, joka suorittaa parhaillaan seitsemän vuoden vankeusrangaistusta vakoilusta tuomittuna. Hänet pidätettiin 21.2.2022 hotellissa Pekingissä, kun hän oli lounaalla japanilaisen diplomaatin kanssa. Häntä pidettiin sen jälkeen kuusi kuukautta eristyksessä (incommunicado), minkä YK:n edustajat ovat kuvailleet ”vastaavan tahdonvastaista katoamista”, ennen kuin hänet pidätettiin virallisesti. 29.11.2024 hänet tuomittiin. Koko pidätyksen aikana hänen perheensä ei ole voinut vierailla hänen luonaan, ja hänelle on myönnetty vain rajoitetusti oikeusapua.
21.4.1962 syntynyt Dong Yuyu loi merkittävän uran, jossa hän sitoutui vuoropuheluun, avoimeen vuorovaikutukseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön. Hänen journalisminsa ja muu kirjoittamisensa pyrki rakentamaan siltoja Kiinan ja kansainvälisten yhteisöjen välille.
Vuonna 1998 hän oli mukana toimittamassa Political China: Facing an Era of Choices for a New System -teosta, joka sisälsi esseitä oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. Vuosien 2012 ja 2014 välillä hän kirjoitti kolumneja The New York Timesin kiinankieliselle verkkosivustolle, mukaan lukien laajalti levinneen esseen ”I Want to Send My Son to Study in the United States”.
Kansainvälinen PEN vaatii hänen välitöntä ja ehdotonta vapauttamistaan.
Lue lisää Dong Yuyun tapauksesta Kansainvälisen PENin nettisivuilta (englanniksi).
Selvitys maanpaossa elävien toimittajien tukemisesta Suomessa
Tilaisuudessa julkistetaan uusi selvitys Suomessa asuvien maanpaossa elävien toimittajien tilanteesta. Vaikka Suomi tunnetaan sananvapauden mallimaana, moni tänne paennut toimittaja jää näkymättömäksi ja ilman riittävää tukea. Samalla heidän työnsä on keskeistä sananvapauden edistämisessä esimerkiksi Venäjällä, Valko-Venäjällä ja lähialueilla.
Raportti on julkaisuvapaa 3.5.2026. Linkitämme raportin sen jälkeen tähän sivulle.
Lehdistönvapausindeksi 2026
Lehdistönvapausindeksi 2026 on julkaistu. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Suomi lähellä pudota “hyvän lehdistönvapauden” kategoriasta.
Suomen sijoitus laski kuudenneksi kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) torstaina julkaisemassa lehdistönvapausindeksissä. Suomi pysyy yhä maailman kärkimaiden joukossa, mutta sen sijoitus on 25-vuotisen indeksihistorian heikoin. Edelliset neljä vuotta Suomi oli viidennellä sijalla.
Kärkisijalla indeksissä on jälleen Norja. Suomen edelle indeksissä sijoittuvat myös Alankomaat (2.), Viro (3.), Tanska (4.) ja Ruotsi (5.). Lehdistönvapaus on luokiteltu ”hyväksi” vain seitsemässä maassa. Suomi on nyt tässä joukossa toiseksi viimeisenä. Suomen perässä seitsemäntenä on Irlanti. Tällä niin sanotulla ”vihreällä vyöhykkeellä” asuu vain alle 0,7 prosenttia maailman väestöstä.
Vaikka Suomen sijoitus on edelleen poikkeuksellisen hyvä maailmanlaajuisessa vertailussa, trendi on ollut laskeva. Muutos on ollut merkittävä vuotta 2016 edeltävään aikaan. Tuolloin Suomi oli indeksin ykkösmaa yli 10 kertaa.
Toimittajia vainotaan, pidätetään ja tapetaan rankaisemattomasti
Suomen lähialueilla lehdistönvapaus on romahtanut. Venäjä on sijalla 172 ja se on maailman toiseksi suurin toimittajien vankila Kiinan jälkeen. Yhteensä 48 toimittajaa istuu Venäjällä vankilassa ammattinsa takia, joista 26 on Ukrainan kansalaisia.
Toimittajat, jotka haluavat jatkaa työtään painostuksesta vapaana, on ajettu maanpakoon. Erityisen huolestuttavaa on se, että Venäjä ei pysähdy rajojensa taakse vaan se jatkaa toimittajien oikeudellista vainoa myös ulkomailla.
Valko-Venäjällä (165. sija) toimii sama mekanismi. Diktatuuri vetoaa säännöllisesti ”terrorismin ja ääriliikkeiden vastaiseen lainsäädäntöön” kriminalisoimalla toimittajien työtä.
Georgia on yksi viime vuoden eniten pudonneista ja sijoittuu nyt sijalle 135. Maassa on otettu käyttöön lehdistönvapautta rajaavaa lainsäädäntöä ja kansalaisten tiedonsaantia on kavennettu.
Kiinan hallinto on moninkertaistanut kansallista turvallisuutta koskevan ainsäädäntönsä ja käyttää sitä toistuvasti toimittajien vangitsemiseen. Kiinassa on vangittu 121 toimittajaa, ja maa on sijalla 178 eli indeksin kolmanneksi viimeisenä. Kiinan politiikka on jättänyt selvän jälkensä myös Hongkongiin: indeksin ensimmäisestä vuodesta, jolloin erityishallintoalue oli jo siirtynyt Kiinan alaisuuteen, Hongkong on romahtanut yhteensä 122 sijaa ja on tänä vuonna sijalla 140.
Kansallisen turvallisuuden tiukka lainsäädäntö mahdollisti muun muassa tunnetun itsenäisen kustantajan Jimmy Lain vangitsemisen. Hänet tuomittiin hiljattain 20 vuoden vankeuteen. Jimmy Lain iän huomioon ottaen tuomio on käytännössä elinkautinen. Se on kovin koskaan erityishallintoalueella toimittajalle langetettu tuomio.
Lue lisää Lehdistönvapausindeksistä 2026 Toimittajat ilman rajoja -järjestön sivuilta.
