Sananvapausgaala Q-Teatterilla 14.11.2017

Q-Teatterilla juhlistettiin sananvapautta jo toistamiseen. Gaalassa kuultiin luvatusti faktaa ja fiktiota – runoutta, proosaa ja lauluakin: ”Myö tänne maahan kottoo kun lähettiin ja äijille hyvästi jätettiin, niin vettä sitä tul’ sillon silmistä melekeen kun ukkosen pilivistä”, kajautti Antti Heikkinen avajaisiksi Hiski Salomaan laulun Savonpojan Amerikkaan tulo. Kuten gaalaa luotsannut Annina Holmberg totesi, illasta marraspimeiden keskellä pidetään kiinni – oltiinhan Q-Teatterilla jälleen aivan liki Vangittujen kirjailijoiden päivää (15.11.).

Tällä kertaa gaalassa muistettiin vetoomuksin, postikortein ja lavalle nostetun, ruusuin katetun tyhjän tuolin kera palestiinalaista runoilijaa, Dareen Tatouria, joka odottaa oikeudenkäyntiä kotiarestiin suljettuna Israelissa. Sananvapauden teemoja syvensivät osuvilla puheenvuoroillaan Elina Hirvonen ja Leena Lehtolainen. Gaalailtana nähtiin myös teatterin aulaan ripustettu Naistoimittajat ry:n vaikuttava valokuvanäyttely, joka kuvitti yhdistyksen pitkäkestoista toimittajakoulutusprojektia Afganistanissa.

Dareen Tatourin tapaus muistutti läsnäolijoita sanojen vaarallisuudesta etenkin siellä, missä demokratia on heikkoa. Mutta ”puhtaat jauhot pussissa” ei olla täälläkään, kuten illan toinen juontaja, Nina Honkanen, eräässä välispiikissään esitti. Meillä sananvapautta pidetään täysin itsestäänselvänä oikeutena vailla ennakkosensuuria, mutta vastuu sanoista kuuluu niiden käyttäjälle. Vallankäytön ja vihapuheen teemat nousivat esiin useissa puheenvuoroissa. Muun muassa internetissä vellovaa naisvihaa sarjakuvamuotoisessa, Emmi Niemisen kuvittamassa, tietokirjassaan Vihan ja inhon internet (Kustannusosakeyhtiö Kosmos 2017) käsittelevä Johanna Vehkoo ilmaisi huolensa internetissä liian pitkälle menneestä vihadiskurssista, joka hänen mukaansa uhkaa demokratiaa.

Kirjailija voi kuitenkin puolustaa sananvapautta monin keinoin, esimerkiksi antamalla äänen heille, joita ei yhteiskunnassa kuulla. Näin ovat tehneet gaalassa esiintyneet prosaistit Päivi Alasalmi, Heidi Köngäs, Katja Kallio ja Venla Hiidensalo, jotka lukivat otteet tuoreista romaaneistaan. Päivi Alasalmen historiallisen saamelaistrilogian päättävä Siipirikon kuiskaus (Gummerus 2017) kuvaa saamelaisten vaiheita 1500-luvulla, jolloin pirkkalaiset tuhosivat saamelaiskyliä. Alasalmi kertoi koskettavasti myös paljon tuoreemmasta sorrosta, kadotetusta kielestä sekä pakkotoimien langettamasta häpeästä. Hänen saamelainen miehensä ei osannut äidinkieltään.

Lavalle ladattiin vahvojen kertojien ja vakavien teemojen ohella myös kielellistä ilotulitusta: Riina Katajavuori herkutteli hyperbolalla ja Outi-Illuusia Parviaisen rytmi vyöryi vastaansanomattomasti. Muhaned Durubi tulkitsi runonsa arabiaksi ja englanniksi – toivottavasti ensi kerralla Durubin runoja kuullaan myös suomeksi. Meksikolaissyntyinen Daniel Malpica ja Annina Holmberg esittivät vuorovedolla espanjaksi ja suomeksi Malpican hillittömän rakettiaakkosrunon, johon Taina Helkamo on tehnyt hienon suomennoksen. Runo on Daniel Malpican kirjasta Se escribe con X (Kirjoitetaan X:llä). Ilta päättyi Palefacen eli Karri Miettisen sanoihin ja säveliin – räppäri ehti luennoida hiphopin historiasta, tulkita niin omia kuin lainakappaleita ja laulattaa yleisöä Mull’ on lupa -viisullaan.

Suomen PEN kiittää lämminhenkisestä illasta upeita esiintyjiä, jotka laittoivat itsensä likoon sydänverta myöten sekä timanttista juontajakaksikko Holmberg-Honkasta, lämmöllä läsnä ollutta yleisöä sekä Q-Teatteria, Naistoimittajat ry:ä, Sivuvaloa, Förlagetia, Otavaa ja Nuoren Voiman Liittoa yhteistyöstä! Kiitos kun olitte tukemassa Suomen PEN:in toimintaa sananvapauden puolesta! Syksyllä 2018 Sananvapausgaalaa vietettään entistä komeammin, sillä ensi vuonna Suomen PEN on jo 90-vuotias pirteä sananvapauden veteraani. Tervetuloa mukaan tuolloin!

 

Johanna Sillanpää