Lyhyesti

SUOMEN PEN – TAVOITTEET JA TOIMINTA

Suomen PEN – Finlands PEN ry on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden ja muiden kirjallista työtä tekevien sananvapausjärjestö. Järjestö puolustaa sananvapautta ja edistää kirjallisuutta Suomessa ja kansainvälisesti yhteistyössä muiden PEN-keskusten kanssa, jotka toimivat yli sadassa maassa. Vuosi 2025 oli Suomen PENin 97. toimintavuosi.

Järjestön tavoite on lisätä ymmärrystä sananvapauden merkityksestä ja kirjallisuuden yhteiskunnallisesta arvosta. Lisäämällä ymmärrystä sananvapauden merkityksestä edistämme sen yhdenvertaista toteutumista ja rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua, joka vahvistaa demokratiaa. Puolustamme sananvapautta suomalaisena perusoikeutena ja kansainvälisenä ihmisoikeutena, joka on välttämätön vapaassa yhteiskunnassa. Nostamme esille, että sananvapauden toteutuminen ja vahva, moniääninen kirjallisuuskenttä ovat demokratian, hyvinvoinnin, kehityksen ja menestyksen perusedellytyksiä Suomelle nyt ja tulevaisuudessa.

Suomen PENin toiminta jakautuu pääasiallisesti kolmelle osa-alueelle: (1) sananvapauden puolustaminen ja kirjallisuuden edistäminen, (2) vainottujen kirjoittajien tukeminen ja (3) monikielisyyden tukeminen. Painotamme sananvapautta myönteisenä oikeutena, joka kuuluu kaikille. Tiedostamme että sananvapauden toteutumisessa on huomioitava myös muita tärkeitä oikeuksia, kuten yhdenvertaisuus ja yksityiselämän suoja.

Suomen PEN on pieni järjestö, mutta pystymme hyödyntämään kansainvälisen PENin keräämiä tietoja, analyyseja ja julkaisuja, mikä lisää resurssejamme ja toimintakykyämme huomattavasti. Suomen PENin tärkein resurssi on järjestön työhön sitoutuneet jäsenet, joihin kuuluu johtavia kulttuuri-, kirjallisuus- ja media-alan vaikuttajia sekä monia eri alojen asiantuntijoita.

Suomen PENin vaikuttaminen keskittyy pääasiallisesti suureen yleisöön ja päättäjien tavoittamiseen tiedottamisen, julkaisujen ja median välityksellä. Vaikuttamisemme kohdistuu harvemmin lobbaamiseen ja yksittäisiin päättäjiin, mutta olemme esimerkiksi Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan (IONK) jäsen. Vaikuttaminen jäseniemme kautta on keskeinen osa toimintaamme.

Johtokunnan alaiset komiteat toteuttavat tärkeisiin teemoihin liittyvää toimintaa. Komiteoissa jäsenet voivat keskittyä aiheisiin, jotka erityisesti kiinnostavat heitä. Komiteat tekevät yhteistyötä vastaavien kansainvälisen PENin komiteoiden kanssa.

Suomen PENin toimintaa vuonna 2025 ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus – Taike, ulkoministeriö, Svenska kulturfonden, Kopiosto, Oscar Öflunds Stiftelse, Gummerus Kustannus, Moomin Characters, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Finlands svenska författareförening.

Toiminta vuonna 2025

Suomen PEN palkittiin vuonna 2025 työstään sananvapauden puolustajana Anders Chydenius -säätiön jakamalla Chydenius-mitalilla, mikä oli merkittävä saavutus.

”Suomen PEN on toiminut jo lähes sata vuotta edistääkseen ja puolustaakseen sananvapautta Suomessa ja kansainvälisesti. Järjestö on ottanut kantaa sensuuria, poliittisia vainoja ja muita sananvapauden rajoituksia vastaan sekä kotimaassa että ulkomailla.”

– Anders Chydenius -säätiö

Menestyksiin vuonna 2025 kuului myös Koneen säätiön päätös joulukuussa myöntää Suomen PENille 30 000 euron apuraha hankkeeseen Taiteen sananvapaus Suomen muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Hanke alkaa elokuussa 2026.

Järjestön kehittämistyöhön kuului jäsenkysely viestinnästä ja jäsenkirjeistä, minkä perusteella tulemme tekemään muutoksia vuonna 2026. Johtokunta aloitti myös vuonna 2025 Suomen PENin sääntöjen päivittämisprosessin. Muutokset esitetään hyväksyttäviksi vuosikokoukselle vuoden 2026 alussa. Näihin kuuluu muutoksia, jotka selventävät ja laajentavat jäsenkriteerejä.

Suomen PENin toimintaympäristöön vaikuttivat vuoden 2025 aikana erityisesti:

• hallituksen kulttuuria ja järjestökenttää koskevat leikkaukset
• kirja-alan rakennemuutos ja sen vaikutus monien kirjailijoiden ja kirjallisen työn tekijöiden mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan
• vuodesta 2022 nopeasti muuttunut kansallinen turvallisuustilanne

Johtokunta hyväksyi prioriteetit ja uuden strategian vuosille 2025–2026.

Strategia 2025–2026 lyhyesti:

(1) Sananvapauden puolustaminen ja kirjallisuuden edistäminen

Oikeus sananvapauteen ja sen yhdenvertainen toteutuminen edellyttävät toistuvaa yhteiskunnallista keskustelua sananvapauden merkityksestä. Suomen PENillä on keskeinen paikka tässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tavoitteemme on lisätä ymmärrystä sananvapauden merkityksestä ja kirjallisuuden yhteiskunnallisesta arvosta. Lisäämällä ymmärrystä sananvapauden merkityksestä edistämme sen yhdenvertaista toteutumista ja rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua, joka vahvistaa demokratiaa. Puolustamme sananvapautta suomalaisena perusoikeutena ja kansainvälisenä ihmisoikeutena, joka on välttämätön vapaassa yhteiskunnassa. Painotamme sananvapautta myönteisenä oikeutena, joka kuuluu kaikille.

(2) Vainottujen kirjoittajien tukeminen

Kirjallisuus ei tunne rajoja ja kirjoittavaa työtä tekevien solidaarisuus on kansainvälisen PEN-verkoston kantava periaate. Tavoitteemme on lisätä tietoisuutta vainottujen kirjoittajien tapauksista ja sananvapauden tilasta maailmassa, auttaa suojaamaan vainottuja kirjoittajia, lisätä paineita vapauttaa vangitut kirjoittajat ja varmistaa että monen vuoden vankeuteen tuomitut kirjoittajat eivät unohdu. Toimimme vainottujen kirjoittajien puolesta yhteistyössä kansainvälisen PENin kanssa.

(3) Monikielisyyden tukeminen

Tavoitteemme on lisätä tietoisuutta monista kielistä, joita puhutaan Suomessa ja muualla maailmassa, ja pienten kielien kulttuurisesta tärkeydestä sekä lisätä kääntämisen arvostusta. Lisäämällä tietoisuuttaa kielten paljoudesta edistämme mahdollisuuksia ilmaisuun eri kielillä, mikä rikastuttaa Suomen kulttuuria ja kirjallisuutta. Lisäämällä kääntämisen arvostusta edistämme kirjallisuutta sekä vapaata ajatusten ja mielipiteiden vaihtoa kulttuurien välillä.

Seuraamme ja arvioimme strategian toteutumista ja hankkeiden onnistumista. Työkaluihimme kuuluvat muun muassa kyselyt, palautteen kerääminen, hankekohtaiset mittarit, mediaosumien seuranta ja sisäinen arviointi.

Perustiedot

JÄSENET

Suomen PENin jäsenmäärä 31.12.2025 oli 360 jäsentä.

PENin jäseneksi voi hakea kauno- tai tietokirjailija, journalisti tai käsikirjoittaja tai muunlaista kirjallista työtä tekevä henkilö sekä Suomen Kirjailijaliiton, Finlands svenska författareförening rf:n, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry:n, Finlands Svenska Dramatikerförbundin, Suomen arvostelijain liiton ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsen. Myös muut kulttuurielämässä tai tieteellisessä julkaisutoiminnassa ansioituneet hakijat otetaan huomioon.

PENin jäsenten on hyväksyttävä PENin peruskirja eli puolustettava sananvapautta.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 19.3.2025 Tekstin talon Permantosalissa. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi Jouni Inkala. Johtokunnassa kolmivuotiskautensa päättäviä jäseniä olivat puheenjohtaja Peter Mickwitz ja varapuheenjohtaja Iida Simes. Uudeksi puheenjohtajaksi ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle (2025–2027) valittiin sananvapausasiantuntija Joy Hyvärinen ja varapuheenjohtajaksi kirjailija Laura Lindstedt. Koska Lindstedtin paikka johtokunnassa vapautui, valittiin johtokunnan jäseneksi kolmivuotiskaudelle (2025–2027) toimittaja ja tietokirjailija Heikki Jokinen.

Toimikauttaan johtokunnassa jatkoivat johtokunnan jäsenet kustantaja, väitöskirjatutkija Minna Castrén (2024–2026), kirjailija, journalisti ja opettaja Sabine Forsblom (2023–2025), kirjailija Olli Heikkonen (2024–2026), toimittaja ja kirjailija Janne Huuskonen (2023–2025), juristi ja tutkija Oula-Antti Labba (2023–2025) ja kirjailija, toimittaja Heikki Valkama (2024–2026).

JOHTOKUNTA

Johtokuntaan kuuluivat vuonna 2025 puheenjohtaja Joy Hyvärinen, varapuheenjohtaja Laura Lindstedt ja jäsenet Minna Castrén, Sabine Forsblom, Olli Heikkonen, Janne Huuskonen, Heikki Jokinen, Oula-Antti Labba ja Heikki Valkama. Johtokunnan sihteerinä toimi Leena Manninen.

Johtokunta kokoontui yhteensä 8 kertaa. Lisäksi järjestettiin sähköpostikokouksia.

Toiminta kotimaassa

Toimintavuoden suurin yksittäinen hanke oli Kopioston rahoittama Vuosi sananvapautta -projekti, jossa kootaan ja julkaistaan 52 tekstiä sananvapaudesta. Hanke jatkuu vuonna 2026. Valko-Venäjän PENin kanssa tehtävä yhteistyö näkyi toimintavuonna Helsingissä Valko-Venäjän PENin puheenjohtaja Taciana Niadbajn vierailun yhteydessä järjestetyissä tapahtumissa. Myös ukrainalainen kirjallisuus pääsi esiin lokakuussa Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa järjestetyssä keskustelussa.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean järjestämässä keskustelussa koottiin yhteen laajasti kentän toimijoita, jotka pohtivat tietokirjoittajiin ja tutkijoihin kohdistuvaa häirintää ja sen seurauksia sananvapaudelle. Suomen PEN osallistui toimintavuonna myös useisiin vuosittaisia tapahtumiin, kuten Ainon nimipäivän tapahtumaan sekä Helsingin ja Turun kirjamessuille.

Vuosi sananvapautta -hanke

Vuosi sananvapautta -kokoelma on kahden vuoden mittainen projekti, jonka aikana julkaistaan viidenkymmenenkahden kirjoittajan tekstit sananvapaudesta. Suomen PEN julkaisi kesäkuussa 2025 avoimen kirjoituskutsun otsikolla Vuosi sananvapautta. Tavoitteena oli koota moniääninen ja monikielinen tekstikokoelma sananvapaudesta. Vastauksena saatiin lähes 150 tekstiä, jotka lähestyivät sananvapautta erilaisista näkökulmista. Teksteistä valittiin 52 julkaistavaksi Suomen PENin nettisivuilla viikoittain vuoden 2026 aikana.

Kirjoituskutsu oli avoin kaikille kirjoittajille taustasta, kielestä tai tekstilajista riippumatta. Saimme tekstejä eri-ikäisiltä ja eri kielillä kirjoittavilta, niin harrastajilta kuin ammattilaisiltakin. Nuorin tekstinsä lähettänyt oli 12-vuotias, ja mukana oli kokonainen yläkoulun suomen kielen ja kirjallisuuden ryhmä, joka oli käsitellyt oppitunneilla sananvapautta ja sensuuria.

Tekstejä saatiin suomen ja ruotsin kielten lisäksi pohjoissaameksi, arabiaksi, persiaksi, espanjaksi, englanniksi, tšekiksi, venäjäksi ja ukrainaksi. Mukana oli runoja, aforismeja, esseitä ja novelleja sekä muodoltaan kokeellisia tekstejä. Valitut tekstit julkaistaan alkukielestä riippumatta myös suomeksi. Julkaistavaksi valittuja tekstejä ovat kirjoittaneet mm. runoilijat, prosaistit, aforistit, esseistit, tietokirjailijat, toimittajat, tutkijat ja kääntäjät – laaja joukko sanankäytön ammattilaisia.

Kirjoittajien moninaisuuden ansiosta myös näkökulmat sananvapauden käsittelyyn ovat vaihtelevia. Teksteissä sananvapautta lähestytäänkin mm. eri ikäryhmien, vähemmistöjen ja elämänalueiden kautta. Näkökulmat ovat usein henkilökohtaisia, mutta kirjoittajien katse kohdistuu myös historiallisiin tai yhteiskunnallisiin käytänteisiin. Käsitykset sananvapaudesta saattavat olla ristiriitaisia, mihin tämä tekstikokoelma antaa myös mahdollisuuden. Avoin, suvaitsevainen, mutta erimielinen keskustelu on sananvapauden ytimessä.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden häirintä -keskustelu

Suomen PENin tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea järjesti 28.1.2025 klo 14–16 Tekstin talossa keskustelun haasteista, jotka liittyvät tietokirjoittajiin ja tutkijoihin kohdistuvaan häirintään ja sen seurauksiin sananvapaudelle. Tarkoitus oli keskustella haasteista, eri tahojen toiminnasta, mahdollisuuksista tukea muiden aloitteita ja selventää, mitkä ovat tämän hetken tärkeimmät prioriteetit sananvapauden turvaamisen kannalta. Keskustelussa sovellettiin Chatham House -sääntöä.

Keskustelua johti tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtaja Joy Hyvärinen ja siihen osallistui seuraavien toimijoiden edustajia: Gummerus Kustannus, Historioitsijat ilman rajoja, Journalistiliitto, Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKES, Suomen PEN, Suomen tiedetoimittajain liitto, Suomen tietokirjailijat, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK) ja Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes. Tapaamisessa päätettiin, että yhteistyö aloitetaan tiedon jakamisella eri toimijoiden kesken ja seuraavaksi ollaan yhteydessä sellaisiin kentän toimijoihin, jotka eivät olleet paikalla tapaamisessa.

Valko-Venäjän PENin puheenjohtajan vierailu

Valko-Venäjän PENin puheenjohtaja Taciana Niadbaj vieraili Helsingissä 2.–4.5.2025. Suomen PEN järjesti hänen vierailunsa yhteyteen useita Valko-Venäjän sananvapaustilannetta eri näkökulmista käsiteleviä keskusteluja. Ohjelmaan sisältyi kaksi yleisölle avointa tilaisuutta sekä useita tapaamisia suomalaisten journalistien ja Suomen PENin edustajien kanssa.

Perjantaina 2.5.2025 kello 13–17 järjestettiin Kansainvälisen lehdistönvapauden päivän tapahtuma Merkki-museossa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Viestintä ja kehitys -säätiön, Journalistiliiton, Toimittajat ilman rajoja Suomen osaston, Suomen IPI:n, Suomen PENin ja HS-säätiön kanssa. Tilaisuus oli osa UNESCOn kansainvälisen lehdistönvapauden päivän juhlintaa. PENin ohjelmaosuus oli englanninkielinen keskustelu otsikolla ”Authoritarian state and Journalism: the case of Belarus”. Keskustelijoina olivat Varsovaan paennut Valko-Venäjän PENin puheenjohtaja, runoilija Taciana Niadbaj sekä Vilnaan paennut toimittaja ja politiikan tutkija Hanna Liubakoava. Niadbajta ja Liubakovaa haastatteli Suomen PENin vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja, toimittaja Iida Simes.

Lauantaina 3.5.2025 klo 14 Taciana Niadbaj ja Iida Simes keskustelivat Valko-Venäjästä, sananvapaudesta ja Svetlana Aleksijevitšista Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa. Keskustelu oli osa podcast-sarjaa, jonka aiheena ovat naisten kirjoittamat merkkiteokset. Valko-Venäjä-keskustelun tallenne on katsottavissa Rosebudin Youtube-kanavalla.

Ukrainalainen kirjallisuus käännöksissä -keskustelu

Perjantaina 24.10.2025 klo 17 järjestettiin Ukrainalainen kirjallisuus käännöksissä -keskustelu Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa. Keskustelua käytiin ukrainalaisesta kirjallisuudesta, käännöksistä, sodasta ja sananvapaudesta. Keskustelijoina olivat kirjailija Sofija Andruhovytš ja kääntäjä, PEN Ukrainan projektipäällikkö Anna Vovchenko. Haastattelijana toimi Suomen PENin puheenjohtaja Joy Hyvärinen. Tapahtuma oli englanninkielinen.

Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, PEN Ukraina, Suomen PEN ja Rosebud Sivullinen. Ukraina-keskustelun tallenne on katsottavissa Rosebudin Youtube-kanavalla.

Vuosittaiset tapahtumat

Aino Kallaksen päivän tapahtuma

Tiistaina 13.5.2025 kello 15–17 SKS:n juhlasalissa vietettiin Ainon nimipäivää. Teemana nimipäivillä oli Aino Kallaksen ja Anni Swanin ystävyys Annin juhlavuoden kunniaksi. Aino Kallas on yksi Suomen PENin perustajista ja hänen nimipäiväänsä juhlitaan vuosittain toukokuussa. Tilaisuuden järjesti Aino Kallas Seura. Suomen PENin varapuheenjohtaja Laura Lindstedt esitteli tilaisuudessa tyhjän tuolin, joka oli omistettu valkovenäläiselle toimittaja ja kirjailija Kaciarina Andrejevalle.

Turun ja Helsingin kirjamessut

Suomen PEN osallistui sekä Turun että Helsingin kirjamessuille. Molemmille kirjamessuille järjestettiin keskustelut yhteistyössä Suomen PENin, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Suomen Tietokirjailijat ry:n kanssa.

Turun kirjamessuilla keskusteltiin perjantaina 3.10. klo 11.30–11.52 Pysäkki-lavalla otsikolla ”Totuus paineen alla – tietokirjailija yhteiskunnan myrskyissä”.

Mitä tapahtuu, kun tietokirjailija tarttuu arkaan tai poliittisesti latautuneeseen aiheeseen? Tietokirjallisuus nojaa tutkittuun tietoon ja vaatii vastuullisuutta – herättääkö se siksi myös vastareaktioita? Keskustelemassa olivat tutkija, tietokirjailija Noora Kotilainen ja toimittaja Heikki Valkama sekä haastattelijana Maria Lassila-Merisalo.

Helsingin kirjamessuilla keskusteltiin sunnuntaina 26.10. klo 11.30–12.00 Kruununhaka-lavalla otsikolla ”Miten tuetaan kirjailijaa paineen alla?”

Kirjailija kohtaavat paineita ja uhkailua teostensa vuoksi – oli kyse sitten tietokirjasta tai kaunokirjallisesta teoksesta. Miten kustantamot voivat tukea kirjailijoita ennen ja jälkeen julkaisun? Keskustelussa käsiteltiin konkreettisia toimintatapoja, vastuukysymyksiä ja sitä, milloin kustantajan on astuttava kirjailijan rinnalle – tai eteen. Keskustelijoina olivat Gummeruksen viestintäpäällikkö Eeva Herrainsilta ja tietokirjailija Oula Silvennoinen. Haastattelijana toimi Paula Havaste.

Muita tapahtumia

PENin puheenjohtaja Joy Hyvärinen osallistui 13.11.2025 Sananvapaus digiajassa -paneelikeskusteluun Rosebud Sivullinen -kirjakaupassa. Sananvapaus on nyt monin tavoin tapetilla. Se on sekä ihmisoikeus että toimivan demokratian elinehto. Voiko kuitenkin liika sananvapaus horjuttaa demokratiaa? Mitä sananvapaus on ja mitä sen sääntelystä pitäisi tietää? Millä tavoin digiaika alustoineen ja algoritmeineen haastaa sananvapauden? Onko sananvapaus uhattuna? Pitäisikö sananvapautta suojella sananvapautta rajoittamalla? Keskustelijoina olivat Suomen PENin puheenjohtaja Joy Hyvärinen, asianajaja Matti Sankamo sekä toimittaja Pekka Mykkänen. Keskustelua moderoi toimittaja ja kirjailija Markus Leikola.

Muita osallistumisia

Ulkoministeriön Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta, IONK

Ulkoministeriön Ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsenenä vuosikokoukseen 19.3.2025 saakka toimi puheenjohtaja Peter Mickwitz varajäsenenään Iida Simes. Tämän jälkeen Suomen PENiä IONKin kokouksissa on edustanut varsinaisena jäsenenä Oula-Antti Labba varajäsenenään Heikki Jokinen. Molemmat osallistuivat Helsingin Etyk-kokouksen Helsinki+50 -juhlakonferenssiin Finlandia-talolla heinäkuussa 2025.

Artists at Risk -järjestön ohjausryhmä

Vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja Iida Simes on toiminut Suomen PENin edustajana Artists at Risk -järjestön ohjausryhmässä. Hän on osallistunut Artists at Risk -ryhmän tilaisuuksiin vuoden aikana kymmenisen kertaa ja tavannut Suomeen Iranista, Irakista, Syyriasta, Venäjältä, Georgiasta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta paenneita taiteilijoita ja journalisteja.

Hanasaaren pohjoismainen demokratiapäivä 2025

Anders Chydenius -säätiö luovutti vuoden 2025 Chydenius-mitalin Suomen PEN ry:lle 2.12.2025 Hanasaaressa järjestetyn pohjoismaisen demokratiapäivän seminaarin yhteydessä. Chydenius-mitalilla on palkittu merkittäviä sananvapauden ja avoimuuden edistäjiä jo lähes kahden vuosikymmenen ajan. Puheenjohtaja Joy Hyvärinen vastaanotti Chydenius-mitalin Suomen PENin edustajana.

Tyhjät tuolit

Tilaisuuksissa esiteltiin PENin perinteen mukaisesti “tyhjä tuoli”, jolla kunnioitettiin vainottua tai murhattua kirjallisen alan henkilöä. Tilaisuuksissa on tyhjän tuolin avulla kunnioitettu mm. valkovenäläistä journalistia Kaciarina Andrejevaa, ukrainalaista runoilija Volodymyr Vakulenkoa sekä valkovenäläistä juristi ja kirjailija Maksim Znakia.

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälinen toiminta oli aktiivista myös toimintavuonna. Suomen PENin edustajat osallistuivat pohjoismaisen monikielisyysverkoston perustamiskokoukseen Visbyssä Ruotsissa, kongressiin Krakovassa, Puolassa sekä rauhankomitean kokoukseen Bledissä Sloveniassa. Suomeen kutsutuista kansainvälisistä vieraista kerrotaan tarkemmin kotimaan toiminnan yhteydessä.

Kansainvälisen PENin uusi tapausluettelo (Case List) julkaistiin 21.3.2025. Identity on Trial: Persecution and Resistance -luettelo korostaa kirjoittajien identiteettiin perustuvaa lisääntynyttä vainoa. Tämän vuoden raportti dokumentoi hälyttävää sensuurin, vangitsemisten ja uhkailujen lisääntymistä, jota kirjoittajat kohtaavat sukupuolensa, seksuaalisen suuntautumisensa, etnisyytensä tai uskonnollisten vakaumustensa vuoksi.

Kansainvälisen PENin tapausluetteloon on kirjattu 138 kirjailijoita vastaan tehtyä hyökkäystä vuonna 2024. Nämä luvut heijastavat kuitenkin vain niitä tapauksia, joissa tiedot on todistettu ja joissa tietojen julkistamiselle ei ole rajoituksia. On myös huomattava, että maissa, joissa sananvapautta rajoitetaan, on vaikeampaa kerätä ja varmistaa tietoja väärinkäytöksistä.

Kampanjointi vangittujen kirjailijoiden puolesta jatkui myös toimintavuonna. Suomen PEN nosti esiin kansainvälisen PENin Vangittujen kirjailijoiden viikolla marraskuussa neljä tapausta: Mohamed Tadjadit Algeriasta, Yalqun Rozi Kiinasta, Mzia Amaglobeli Georgiasta ja Rory Branker Venezuelasta. Suomen PEN allekirjoitti myös useita yhteisiä julkilausumia kansainvälisen PEN-yhteisön kanssa.

Suomen PENin kunniajäseneksi valittiin toimintavuonna valkovenäläinen juristi ja runoilija Maksim Znak. Muita kunniajäseniä ovat eritrealainen Dawit Isaak, valkovenäläinen Uladzimir Njakljaeu ja iranilainen Nasrin Sotoudeh.

Suomen PEN tukee vuosittain kansainvälisen PENin Emergency Fundia, joka tarjoaa humanitaarista apua vainotuille kirjailijoille.

Pohjoismainen yhteistyö

Uppsalan kongressissa syksyllä 2022 aloitettu pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen jatkui toimintavuoden aikana erityisesti pohjoismaisen monikielisyysverkoston kautta. Lisäksi Krakovan kongressin yhteydessä syyskuussa 2025 järjestettiin pohjoismainen tapaaminen, johon osallistui lähes parikymmentä edustajaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan PEN-keskuksista.

Pohjoismainen monikielisyysverkosto

Visbyssä Itämeren kirjailijoiden ja kääntäjien keskuksessa 20.–21.1. järjestetyssä tapaamisessa perustettiin pohjoismainen monikielisyysverkosto, jonka tavoitteena on tiivistää yhteistyötä sekä tehdä näkyväksi ja edistää monikielisyyttä ja kielellistä monimuotoisuutta Pohjoismaissa. Kokoukseen osallistuivat Suomen PENin edustajina puheenjohtaja Peter Mickwitz ja sihteeri, kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Leena Manninen.

Verkostoon kuuluvat Suomen PENin lisäksi Ruotsin PEN, Norjan PEN, Tanskan PEN, Översättarcentrum Ruotsista, saamelaiskirjailijoiden yhdistykset Bágo – skribent och författarförening ja Tjállegoahte – Samiskt författarcentrum sekä kokouspaikkana toiminut Baltic Centre for Writers and Translators BCWT Visbyssä. Tapaamisen järjestämiseen saatiin tukea Nordisk Kulturfondilta.

Pohjoismaisen monikielisyysverkoston etäkokouksiin Suomen PENin edustajana kokouksiin osallistui Leena Manninen.

Valko-Venäjä-yhteistyö

Valko-Venäjä-tapaaminen Varsovassa

Valko-Venäjän, Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Puolan PEN-keskusten sekä kansainvälisen PENin edustajat kokoontuivat 23.–24.5.2025 Varsovassa. Suomen PENin edustajana tapaamiseen osallistui johtokunnan jäsen Oula-Antti Labba.

Valko-Venäjän PEN järjesti PEN-keskusten tapaamisen Varsovassa, missä he toimivat maanpaossa. Tapaamiseen osallistui myös valkovenäläisten kustantajien edustajia. Tapaamisessa keskusteltiin meneillään olevista projekteista ja suunniteltiin uusia.

Belarus Action Group

Suomen PEN on mukana kansainvälisen PENin kokoamassa Valko-Venäjä-toimintaryhmässä. Ryhmän toimintaan osallistuu kansainvälisen PENin ja Valko-Venäjän PENin edustajien lisäksi PEN-keskusten edustajia mm. Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Suomen PENin edustajana kansainvälisen PENin Belarus Action Groupin tapaamisiin on osallistunut Leena Manninen.

91. kansainvälinen PENin kongressi, Krakova, Puola

Kansainvälinen PEN-kongressi järjestettiin 2.–5. syyskuuta 2025 Krakovassa Puolassa. Kokouksen teemana oli Sanojen vapaus – Vapauden sanat (Freedom of Words – Words of the Free). Suomesta kongressiin osallistuivat puheenjohtaja Joy Hyvärinen, varapuheenjohtaja Laura Lindstedt, rauhankomitean puheenjohtaja Heikki Jokinen, tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtaja Kristiina Markkanen sekä sihteeri Leena Manninen. Kongressiin osallistui yli 200 delegaattia lähes sadasta PEN-keskuksesta.

Ensimmäisenä kokouspäivänä järjestettiin komiteoiden kokoukset. Suomen PENin edustajat osallistuivat kieli- ja käännöskomitean, vainottujen kirjailijoiden komitean, naiskirjailijoiden komitean sekä rauhankomitean kokouksiin. Illalla ohjelmassa oli kongressin avajaistilaisuus, jossa puhuivat mm. Margaret Atwood ja Olga Tokarczuk.

91. kansainvälisessä PEN-kongressissa on esillä Valko-Venäjän PENin kiellettyjä kirjoja käsittelevä näyttely. Kirjoja kielletään Valko-Venäjällä monenlaisista syistä, jopa valko-puna-valkoisen kannen perusteella. Suomen PEN tekee tiivistä yhteistyötä maanpaossa Varsovassa toimivan Valko-Venäjän PENin kanssa. Kongressissa vedottiin 4.9. valkovenäläisen juristi ja runoilija Maksim Znakin vapauttamiseksi. Maksim Znak on Suomen PENin kunniajäsen.

Kansainvälisen PENin yleiskokous pidettiin keskiviikosta perjantaihin. Kaikkiin päiviin mahtui myös paneelikeskusteluja ja kirjallista ohjelmaa. Perjantaina iltapäivällä julkistettiin vaalien tulokset. Kongressissa hyväksyttiin kansainvälisen PENin sääntömuutokset, valittiin uusia jäseniä useisiin kansainvälisen PENin tehtäviin sekä äänestettiin resoluutioista sekä uusien PEN-keskuksen hyväksymisestä.

Kansainväliseksi sihteeriksi valittiin toiselle kaudelle Arne Svingen (Norjan PEN). Kansainvälisen PENin uudet johtokunnan jäsenet ovat ensimmäiselle kaudelle valittu Mads Julius Elf (Tanskan PEN) ja toiselle kaudelle valitut Beatrice Lamwaka (PEN Uganda), Gabriel Seisdedos (PEN Argentiina) ja Tanja Tuma (PEN Slovenia). Kansainvälisen rauhankomitean puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittiin Germán Rojas (PEN Chile) ja kansainvälisen nuorten kirjailijoiden komitean puheenjohtajaksi Ayi Renaud Dossavi (PEN Togo). Vaalivalmistelukomitean (Search Committee) jäseneksi valittiin Ann Lee (PEN Malesia). Kansainvälisen PENin kunniapuheenjohtajaksi hyväksyttiin Olga Tokarczuk (Puolan PEN) ja uusina PEN-keskuksina PEN Syyria, Alasaksin ja friisin kielten PEN, Venäjän kielten PEN ja Espanjan PEN.

Kongressissa hyväksyttiin neljä resoluutiota. Resoluutiot ovat luettavissa englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi kansainvälisen PEN nettisivuilta: https://www.pen-international.org/news/pen-internationals-resolutions-2025

Komiteoiden toiminta

Vainottujen kirjailijoiden komitea (Writers in Prison Committee)

PENin edustajat raportoivat ympäri maailmaa tapahtuvista kirjailijoiden ja toimittajien murhista, kidutuksista, katoamisista, pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Kansainvälisiä raportteja seuraamalla Suomen PENin vainottujen kirjailijoiden komitea nostaa tapauksia julkiseen keskusteluun ja jakaa tietoja eteenpäin tiedotusvälineille, ihmisoikeustoimijoille ja muille kansalaisjärjestöille.

Kunniajäsenten ja muiden vainottujen kirjailijoiden puolesta kampanjoidaan vetoomuksin ja ottamalla yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. PEN tapaa ulkoministeriön edustajia ja muita viranomaisia ja keskustelee erityisesti adoptiovankien tilanteesta. Komitea vetoaa myös päättäjiin vangittujen kirjailijoiden puolesta.

Kotimaassa vainottujen kirjailijoiden komitea tukee häirinnän kohteeksi joutuneita toimittajia, tutkijoita ja tietokirjailijoita, raportoi aiheeseen liittyvistä oikeudenkäynneistä ja tekee yhteistyötä oikeusvaltion vahvistamiseksi ja sananvapauden suojaamiseksi, jotta häirinnän tavoitteena oleva vaientaminen ei onnistuisi.

Toimintavuonna 2025 vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtajina toimivat Iida Simes ja Janne Huuskonen.

Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee)

Kieli- ja käännöskomitea keskittyy kieliin ja kääntämiseen liittyviin kysymyksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat kirjoittajiin ja lukijoihin. Komitea edistää kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja toimii pienten ja heikossa asemassa olevien kielten tukemiseksi. Se pyrkii parhaansa mukaan tukemaan myös muita Suomessa puhuttuja kieliä. Kieli- ja käännöskomitea järjestää kirjallisuustapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja julkaisee erikielisiä tekstejä Suomen PENin Vapaa sana -kirjoitussarjassa.

Gironan julistuksen periaatteiden mukaisesti PEN puolustaa ihmiskunnan monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja pienten kielialueiden kirjallisuuden kääntämistä. Suomen PENin kieli- ja käännöskomitea julkaisee käännöksiä ja muita kirjoituksia Vapaa sana -verkkokirjoitussarjassa. Kansainvälisessä PEN-yhteistyössä kieli- ja käännöskomitea pitää myös esillä suomalais-ugrilaisten kielten ja erityisesti saamen kielten asemaa.

Suomen PENin edustaja on mukana kansainvälisen PENin kieli- ja käännöskomitean ohjausryhmässä. PENin kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean järjestämä alkuperäis- ja vähemmistökielten runovideomaraton järjestettiin viidennen kerran 21.2.–21.3.2025. Runovideot julkaistaan komitean Youtube-kanavalla: https://www.youtube.com/@translationandlinguisticri1402

Toimintavuonna 2025 kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana toimi Leena Manninen.

Naiskirjailijoiden komitea (Women Writers Committee)

Naiskomitea kartoittaa kirjoittaviin naisiin liittyviä erityisiä sananvapaudellisia kysymyksiä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan maailman kirjoittavien naisten asemaan. Komitea toimii ympäri Suomen ja järjestää kirjallisia iltoja, seminaareja, tapaamisia ja mielenosoituksia tarpeen mukaan, kirjoittaa vainotuille kirjailijoille vankiloihin, kampanjoi vainottujen naiskirjailijoiden puolesta ja järjestää kirjallisuustapahtumia.

Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.3.2025 PEN kampanjoi filippiiniläisen Amanda Echanisin puolesta. Echanis on runoilija, kirjailija ja aktivisti, joka on ollut vangittuna joulukuusta 2020 lähtien, jolloin hänet pidätettiin kuukauden ikäisen vauvansa kanssa.

Toimintavuonna 2025 naiskomitean puheenjohtajana toimi Sabine Forsblom.

Rauhankomitea (Writers for Peace Committee)

Suomen PENin rauhankomitea pyrkii edistämään rauhantyötä, ilmaisunvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tekemällä yhteistyötä muiden alan organisaatioiden kanssa. Rauhankomitea järjestää mahdollisuuksia kommunikaatioon eritaustaisten kirjailijoiden ja muiden tahojen välillä, ja tarjoaa siten mahdollisuuksia keskinäisen yhteisymmärryksen ja tiedon lisäämiseen.

Kansainvälinen rauhankomitea järjestää vuosittain konferenssin Slovenian Bledissä, jossa PEN-kirjailijat ympäri maailmaa kokoontuvat keskustelemaan konfliktien, rauhan ja ilmaisunvapauden kysymyksistä ja luomaan tilaa keskustelulle kaikkialta maailmasta ja erityisesti konfliktialueilta saapuvien kirjailijoiden välille.

Toimintavuonna 2025 rauhankomitean puheenjohtajana toimi alkuvuodesta Peter Mickwitz. Vuosikokouksen jälkeen uutena puheenjohtajana aloitti Heikki Jokinen.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea (Non-fiction Writers and Reseachers)

Suomen PENin vuosikokouksessa 2017 perustettu tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea on tiettävästi ainoa laatuaan PEN-keskusten joukossa. Komitean perustamiseen vaikutti tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä sekä yhteistyö Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa. TJNK:n tiedotteessa 16.2.2017 todettiin, että yhteistyön tavoitteena on ”luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan heidän saamansa häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja auttaa heitä välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri”.

Komitea työskentelee tieteen ja tutkimuksen sekä tiedon vapauden ja saavutettavuuden puolesta PENin peruskirjan mukaisesti, jatkaa verkostoitumista aihepiirin toimijoiden kanssa ja seuraa tilanteen kehitystä.

Toimintavuonna 2025 tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtajana toimi alkuvuodesta Joy Hyvärinen. Vuosikokouksen jälkeen uutena puheenjohtajana aloitti Kristiina Markkanen.

Nuorten kirjailijoiden komitea (Young Writers Commitee)

Nuorten kirjailijoiden komitea perustettiin Oxfordin kongressissa 2024. Komitean tavoitteena on varmistaa nuorten aktiivinen osallistuminen PENin päätöksentekorakenteisiin myös tulevaisuudessa sekä edistää yhteistyötä kirjoittavien nuorten kanssa maailmanlaajuisesti. Komitea keskittyy tukemaan alle 35-vuotiaita kirjailijoita, mutta antaa tilaa myös vanhemmille jäsenille, jotka haluavat liittyä komiteaan mentoroimaan ja tukemaan nuoria kirjailijoita.

Suomen PENillä ei ole vielä nuorten kirjailijoiden komiteaa, mutta Suomen PENin edustajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kansainvälisen verkoston toimintaan.

Vapaa sana -palsta

Vapaa sana on Suomen PENin verkkosivuilla ilmestyvä kirjoitussarja. Julkaisemme etupäässä jäsentemme runoutta, proosakatkelmia, esseitä ja artikkeleita sekä tekstejä kirjoittajilta, joiden ilmaisunvapaus on uhattuna. Vapaa sana on myös alusta, jonka kautta voi ottaa kantaa ajankohtaisiin sananvapauden kysymyksiin.

Vuonna 2025 Vapaa sana -palstalla julkaistut tekstit:

• Olli Heikkonen: Uhanalaiset uralilaiset kielet, 7.1.2025
• Joy Hyvärinen: Tietokirjoittajien ja tutkijoiden sananvapaus uhattuna, 15.1.2025
• Heikki Valkama: Sosiaalisen median sensuuri poistuu – vai poistuuko?, 13.2.2025
• Elina Hirvonen: Palkintopuhe 19.3.2025, 20.3.2025
• Jouni Inkala: Mennyt liennytys, 22.4.2025
• Ukrainalaisen Jaryna Tšornohuzin runoja sodasta, 30.5.2025
• Leena Manninen: Karjalan kieli tarvitsee tuekseen lainsäädäntöä, 17.6.2025
• Joy Hyvärinen: Kirjoittajat, kansallinen turvallisuus ja yhteiskunnallinen keskustelu, 6.10.2025
• Kristiina Markkanen: Alkaako Suomi viimein herätä moniäänisyyden vaateeseen?, 18.11.2025

Sananvapauspalkinto

Suomen PENin neljästoista sananvapauspalkinto myönnettiin kirjalilja ja dokumentaristi Elina Hirvoselle. Sananvapauspalkintona Hirvonen sai helsinkiläisen kuvataiteilija Riku Mäkisen teoksen The Tyger (2025). Palkinto luovutettiin Suomen PEN ry:n vuosikokouksen yhteydessä 19.3.2025 Helsingissä.

Palkinnon perustelut:

Elina Hirvonen (s. 1975) on kirjailijana, dokumentaristina ja aktivistina tukenut sananvapautta, oikeudenmukaisuutta ja kaikkien ihmisryhmien mahdollisuutta käyttää ääntään Suomessa.

Keväällä 2025 Elina Hirvonen perusti kaikille avoimen lukupiirin, joka kokoontuu Helsingin kaupungin keskustakirjasto Oodissa. Lukupiirissä käsiteltävien teosten aiheita ovat demokratia, ihmisoikeudet, ympäristökriisi ja monimuotoinen suomalainen yhteiskunta.

Syksyllä 2024 äärioikeistolaiset olivat ilmoittaneet järjestävänsä Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Oodissa lukupiirin kaltaisen tapahtuman. Julkisessa tilassa ei saa olla riskejä kohdata rasismia, pohti Hirvonen. Hän päätti lähteä paikan päälle keskustelemaan äärioikeiston kanssa. Helsingin Sanomissa Hirvoselta kysyttiin syytä hänen osallistumiseensa, ja hän vastasi: ”Ajattelen, että itsenäisyyspäivä on kaikille yhteinen päivä. Oodi on Helsingin kaupungin tila ja sen täytyy olla turvallinen jokaiselle taustasta riippumatta. Ilmapiiri ei voi olla sellainen, että se aiheuttaa turvatonta oloa. Osallistun iloisella mielellä. Odotan, että minuun suhtaudutaan päivän henkeä kunnioittavasti.”

Elina Hirvosen kirjallinen tuotanto käsittää kauno- ja tietokirjallisuutta sekä lasten- ja nuortenkirjoja. Hirvosen teoksia on käännetty 14 kielelle.

Hirvosen teokset käsittelevät usein ihmisoikeuksia, sananvapautta ja maailman tilaa. Viimeisimmässä romaanissaan Rakkauksien lokikirja (WSOY 2023) Hirvonen tarkastelee omaa menneisyyttään ja rakkautta, joka teoksessa nousee tärkeimmäksi ihmisiä yhdistäväksi siteeksi.

Hirvonen on myös lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin puolestapuhuja. Näkymätön (Lasten Keskus 2016) on Hirvosen ja kuvittaja Ville Tietäväisen lastenkirja kipeistä aiheista: kiusaamisesta ja ulkopuolelle jäämisestä.

Elina Hirvosen audiovisuaalisista töistä keskeisimpiä on dokumenttielokuva Kiehumispiste (2017), joka käsittelee muukalaisvihaa ja polarisaatiota Suomessa. Parhaillaan Hirvonen työstää afganistanilaistaustaisen kollegansa kanssa The Secret Reading Club of Kabul -dokumenttielokuvaa Afganistanin naisista.

Sananvapauspalkinnon ovat saaneet aiemmin Thomas Sandholm (2024), Aleksis Salusjärvi (2023), Katariina Lillqvist (2022), Journalistien tukirahasto (2021), Ujuni Ahmed (2020), Johanna Vehkoo (2019), Kai Ekholm (2018), Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014), Eva Neklyaeva (2013) ja Ville Ranta (2012).

Kannanotot, vetoomukset, julkilausumat ja lausuntopyynnöt

• Avoin kirje Henna Virkkuselle CSAM- eli Chat control -asetuksesta, 11.9.2025
• Kansainvälinen vangittujen kirjailijoiden päivän kampanja 2025, 15.11.2025

Muu toiminta

TEKSTIN TALO – TEXTENS HUS RY

Suomen PEN on mukana yhdentoista kirjallisuusalan järjestön vuonna 2019 perustamassa Tekstin talo – Textens hus ry:ssä. Tekstin talo solmi alkuvuodesta 2023 vuokrasopimuksen Helsingin Sörnäisissä nk. Elannon korttelissa sijaitsevista tiloista. Suomen PEN on yksi tilojen alivuokralaisista. PENillä on Tekstin talossa käytössään työskentely-, kokous-, tapahtuma- ja varastotilaa.

Tekstin talon toiminnassa olivat mukana vuonna 2025 Bar tÿpo, Book Brothers, Enostone, F-tuotanto, Finlands svenska författareförening, Helsingin Kirjailijat, Helsinki Literary Agency, Helsinki Poetry Connection, Kirjakauppa Pp., Kriittinen korkeakoulu, KULTTI, Mad House Helsinki, Nihil Interit, Nuoren Voiman Liitto, Osuuskunta Kirjasin, Osuuskunta Poesia, POC-lukupiiri, Runousyhdistys Karhu, Suomen aforismiyhdistys, Suomen arvostelijain liitto, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Suomen PEN, Suomen Sarjakuvaseura, Suomen tietokirjailijat, Teatterin Uusi Alkukirjasto – TUA, Tekstin talo, Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja Tutkijaliitto.

Viestintä

VERKKOSIVUT

Suomen PENin pääasiallinen viestintäkanava (www.suomenpen.fi).

Poimintoja Suomen PENin kotisivuillaan julkaisemista tiedotteista:

• Selvitys: Saamelaisten ylimuistoiseen nautintaan sekä alkuperäiskansa-asemaan perustuvia poronhoito-oikeuksia ei ole tunnustettu Suomessa, 6.2.2025
• Suomen PEN on mukana uudessa pohjoismaisessa monikielisyysverkostossa, 21.2.2025
• Suomen PENin Sananvapauspalkinto vuonna 2025 Elina Hirvoselle, 19.3.2025
• Valkovenäläinen Maksim Znak Suomen PENin kunniajäseneksi, 24.6.2025
• Kuusi kirjailijaa vapautettiin ja pakotettiin maanpakoon Valko-Venäjällä, 18.9.2025
• Suomen PENille Chydenius-mitali sananvapauden edistämisestä, 2.12.2025
• Suomen PENille Koneen säätiön apuraha, 17.12.2025

Suomen PEN tai sananvapausjärjestö PEN mediassa, otteita

• Kun ääriliikkeet elämöivät, paikalle menee myös Elina Hirvonen – puolustamaan kaikkien ihmisarvoa, HS 17.4.2025.
• Sananvapaus ei kuulu vain viestinnän ammattilaisille tai politiikoille, lukijan mielipide. HS 14.5.2025.
• Suomessa kirja-ala kehittyy suuntaan, joka heikentää kykyämme ajatella, lukijan mielipide. HS 18.5.2025.
• Kun kirjailijoita ja köyhiä tuhotaan, Voima 10.9.2025.
• Sota teki Ukrainan kirjailijoista dokumentaristeja ja raportoijia, Kirjailija-lehti 16.9.2025.
• ”Fasismissa ihminen on menettänyt kykynsä vaikuttaa elämäänsä”, sanoo Volodimir Jermolenko, yksi Ukrainan kuuluisimmista filosofeista, Voima 15.10.2025.
• Valko-Venäjällä kirjoittaminen ja lukeminen ovat protesteja, Kirjailija-lehti 18.10.2025.
• Oikeudenkäynti sananvapaudesta ajaa vaikuttajajärjestön tavoitteita, Politiikasta.fi 9.12.2025.
• Yttrandefriheten måste ingå i försvaret av demokratin, insändare, Hbl 14.12.2025.