Lyhyesti

SUOMEN PEN – TAVOITTEET JA TOIMINTA

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausjärjestö, joka on osa yli 100 maassa toimivaa kansainvälistä kattojärjestöä PEN Internationalia. PENin toimialoihin kuuluvat sananvapaus, ihmisoikeudet, kulttuuri ja yhteiskunnallinen työ. Vuosi 2024 oli Suomen PENin 96. toimintavuosi.

PEN on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka tukee sananvapautta, ihmisoikeuksia ja pelosta vapaata yhteiskunnallista keskustelua. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta, taiteen- ja sananvapautta ja eri tahojen välistä yhteisymmärrystä. PENin jäsenten on kaikkina aikoina käytettävä vaikutusvaltaansa kansakuntien välisen keskinäisen yhteisymmärryksen ja kunnioituksen ylläpitämiseksi.

Yhdistys jakaantuu edelleen komiteoihin, jotka ovat vainottujen kirjailijoiden komitea, kieli- ja käännöskomitea, naiskirjailijoiden komitea, rauhankomitea sekä tietokirjailijoiden ja tutkijoiden komitea.

Suomen PENin toimintaa vuonna 2024 ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus – Taike, ulkoministeriö, Svenska kulturfonden, Nordisk Kulturfond, Otavan Kirjasäätiö, Gummerus Kustannus, Moomin Characters, Suomen kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Finlands svenska författareförening.

Toiminta vuonna 2024

PENin kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokous järjestettiin Inarissa 4.–7.6.2024

Toimintavuoden suurin tapahtuma oli kesäkuussa 2024 Inarissa järjestetty kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokous. Kokouksen otsikkona oli Keskusteluja Saamenmaalla – Näkökulmia alkuperäiskansojen kieliin ja kirjallisuuteen, ja kokouksen keskiössä olivat saamen kielet, saamelaiskulttuuri ja saamenkielinen kirjallisuus. Teemat laajenivat myös alkuperäiskansojen, vähemmistökielten ja sananvapauden kysymyksiin. Kokoukseen osallistui yli 50 henkilöä eri puolilta maailmaa joko paikan päällä tai etäyhteyksin. Useiden PEN-keskusten edustajien lisäksi paikalla oli saamelaisia kirjailijoita, kääntäjiä, kustantajia, kirjallisuudentutkijoita ja muita saamelaisaktivisteja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kokouksessa valmisteltiin yhteinen lausunto saamen kielistä ja kirjallisuudesta, joka hyväksyttiin syyskuussa PENin yleiskokouksessa Oxfordissa.

Kokouksen järjestäminen oli Suomen PENille suuri hanke, jonka totuttamisen mahdollistivat Svenska kulturfondenilta, Taiteen edistämiskeskukselta Taikelta, Nordisk Kulturfondilta, ulkoministeriöltä ja Otavan kirjasäätiöltä saadut avustukset. Käytännössä kokouksen järjestäminen kaksinkertaisti Suomen PENin vuosibudjetin. Kokouksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa oli myös paikallisten yhteistyökumppaneiden tuki Inarissa. Näitä kumppaneita olivat muun muassa saamelaiskäräjät, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta ja Inarin kunnankirjasto.

Monet vuonna 2023 aloitetut käytännöt vakiintuivat toimintavuoden aikana. Järjestön toiminta keskittyi Tekstin taloon, jossa PENillä on muiden kirjallisuusjärjestöjen rinnalla työskentely-, kokous-, tapahtuma- ja varastotilaa. Kolmikielinen jäsenkirje ilmestyi säännöllisesti kuukausittain. Keskeisenä sisältönä kirjeissä on johtokunnan jäsenen tervehdys, jonka lisäksi kirjeeseen koottiin tuttuun tapaan myös tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja hankkeista. Johtokunnan jäsenten kirjeisiin kirjoittamat tekstit on myöhemmin julkaistu myös Vapaa sana -palstalla.

Kulttuurirahoituksen niukkuus näkyy myös Suomen PENin toiminnassa. Julkisen ja säätiörahoituksen rinnalla järjestön oman rahoitusosuuden kehittämistä jatkettiin. Yhdistyksellä on rahankeräyslupa, ja yhteistyö muun muassa Gummerus Kustannuksen ja Moomin Charactersin kanssa jatkui. Loppuvuodesta saatu päätös Kopioston tuesta turvaa toiminnan jatkuvuuden myös vuonna 2025.

Kansainvälinen toiminta oli vilkasta myös Inarin kokouksen ulkopuolella. Pohjoismaiden PEN-keskukset julkaisivat yhteisen vetoomuksen Valko-Venäjän ihmisoikeuksien ja ihmisoikeusaktivistien puolesta Valko-Venäjän parlamenttivaalien alla helmikuun lopulla. Oxfordin kongressissa Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes johti kokouksen pääteemaan liittyvän paneelikeskustelun Kirjailijat sodan (ja konfliktin) aikoina (Writers in Times of War (and Conflict)). Suomen PEN tukee myös kansainvälisen PENin Emergency Fundia, joka tarjoaa humanitaarista apua vainotuille kirjailijoille.

Kansainvälisen PENin uusi tapausluettelo (Case List) julkaistiin 21.3.2024. War, Censorship, and Persecution -luettelo dokumentoi maailmanlaajuisesti 122 tapausta, joissa kirjailija on joutunut häirinnän, pidätyksen tai väkivallan kohteeksi tai jopa tapettu. Tapausluettelossa on 26 vangittua ja 23 pidätettyä kirjailijaa, 22 ahdistelutapausta, 14 oikeudenkäyntiä, 6 oikeudellista häirintää ja tappouhkausta sekä 8 tapettua kirjailijaa. Alueittain tapaukset jakautuvat seuraavasti: 14 tapausta Afrikassa, 36 Amerikassa, 24 Aasiassa ja Tyynenmeren alueella, 32 Euroopassa ja Keski-Aasiassa sekä 16 Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Kampanjointi vangittujen kirjailijoiden puolesta jatkui myös toimintavuonna. Suomen PEN nosti esiin kansainvälisen PENin Vangittujen kirjailijoiden viikolla marraskuussa neljä tapausta: Alaa Abd El-Fattahin Egyptistä, Jimmy Lain Hongkongista, Jose Rubén Zamora Marroquínin Guatemalasta ja Kaciaryna Andrejevan Valko-Venäjältä. Suomen PEN allekirjoitti myös useita yhteisiä julkilausumia kansainvälisen PEN-yhteisön kanssa.

Perustiedot

JÄSENET

Suomen PENin jäsenmäärä 31.12.2024 oli 364 jäsentä.

PENin jäseneksi voi hakea kauno- tai tietokirjailija, journalisti tai käsikirjoittaja tai muunlaista kirjallista työtä tekevä henkilö, alalla toimiva kustantaja tai libristi sekä Suomen Kirjailijaliiton, Finlands svenska författareförening rf:n, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry:n, Finlands Svenska Dramatikerförbundin, Suomen arvostelijain liiton ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton jäsen. Myös muut kulttuurielämässä tai tieteellisessä julkaisutoiminnassa ansioituneet hakijat otetaan huomioon.

PENin jäsenten on hyväksyttävä PENin peruskirja eli puolustettava sananvapautta.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 19.3.2024 Tekstin talon Permantosalissa. Uusina jäseninä johtokuntaan valittiin ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle (2024–2026) kirja- ja kustannusalan asiantuntija, väitöskirjatutkija Minna Castrén, kirjailija Olli Heikkonen ja kirjailija, toimittaja Heikki Valkama.

Toimikauttaan johtokunnassa jatkoivat puheenjohtajana kirjailija Peter Mickwitz (2022–2024), varapuheenjohtajana toimittaja Iida Simes (2022–2024) sekä johtokunnan jäseninä kirjailija, journalisti ja opettaja Sabine Forsblom (2023–2025), toimittaja ja kirjailija Janne Huuskonen (2023–2025, juristi ja tutkija Oula-Antti Labba (2023–2025) ja kirjailija Laura Lindstedt (2023–2025).

ryhmäkuva johtokunnan jäsenistä sananvapauspalkinnon saajan kanssa

Suomen PENin johtokunta 2024 ja sananvapauspalkittu Thomas Sandholm puolisonsa kanssa

JOHTOKUNTA

Vuosikokouksen valitsemaan johtokuntaan kuuluivat vuonna 2024 puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes ja jäsenet Minna Castrén, Sabine Forsblom, Olli Heikkonen, Janne Huuskonen, Oula-Antti Labba, Laura Lindstedt ja Heikki Valkama. Johtokunnan sihteerinä toimi Leena Manninen.

Johtokunta kokoontui yhteensä 8 kertaa. Lisäksi järjestettiin sähköpostikokouksia.

Toiminta kotimaassa

Kotimaan toimintaa järjestettiin toimintavuonna normaalia vähemmän, koska resurssit keskitettiin Inarissa 4.–7.6.2024 järjestetyn kansainvälisen kokouksen järjestelyihin.

Helsingin kirjamessut

Suomen PEN osallistui Helsingin kirjamessuille kahdella keskustelulla.

Perjantaina 25.10.2024 kello 13.00–13.30 Töölö-lavalla otsikkona oli Talletamme muistoja tulevaisuuttamme varten (Preserving Memories for our Future). Ukrainalainen Yaryna Chornohuz ja Suomen PENin Laura Lindstedt lukivat naiskirjailijoiden runoja ukrainaksi ja suomeksi. Sota-aiheista kirjoitettu runous kuvaa ihmiskunnalle tapahtuvia dramaattisia muutoksia, jotka muuttuvat jo muistoiksi ja joiden uskomme voivan suojelevan tulevaisuuttamme. Järjestäjät: Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, Suomen PEN ja PEN Ukraina.

Lauantai 26.10.2024 kello 14.00–14.30 Kruununhaka-lavalla oli keskustelu Tekoälyn etiikka kirja-alalla. Keskustelijoina olivat tietokirjailija ja käytännöllisen filosofian tohtorikoulutettava Severi Hämäri, Suomen tietokirjailijat ry:n juristi Mikko Niemelä sekä Siltalan kustantaja Touko Siltala. Keskustelua johti Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes. Tekoälyyn törmää kaikkialla. Tekoäly osaa lukea äänikirjoja, sitä käytetään suomentamisessa ja myös kuvittajat pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Onko tekoälyn käyttäminen oikein vai pitääkö sitä rajoittaa? Millaisia vaikutuksia tekoälyllä on kirja-alaan? Järjestäjät: Suomen tietokirjailijat ja Suomen PEN.

Keskustelun aiheena Tekoälyn etiikka kirja-alalla. Keskustelijoina Iida Simes, Touko Siltala, Mikko Niemelä ja Severi Hämäri.

Yhteistyötapahtumia

PENin varapuheenjohtaja Iida Simes osallistui DocPoint-festivaalilla sunnuntaina 3.2.2024 klo 16–17 Kinopalatsissa (Kaisaniemenkatu 2, Helsinki) järjestettyyn Demokratian hätätila -keskusteluun. DocPointin ja Journalistiliiton järjestämässä keskustelutilaisuudessa asiantuntijavieraat pureutuivat demokratian, vallan ja vapauden kysymyksiin. Onko demokratia kriisissä? Millaista on elämä ei-demokraattisessa yhteiskunnassa? Kuinka vapaita me lopulta olemme? DocPointin Demokratian hätätila -esityssarjan taustalla olivat seuraavat elokuvat: Valko-Venäjän armeijasta kertova Motherland, Kiinan valvontayhteiskuntaa ja rapautunutta oikeusjärjestelmää luotaava Total Trust ja Yhdysvalloissa väkivaltaa lietsovaa äärikristillistä yhteisöä kuvaava “poliittinen trilleri” Praying for Armageddon. Keskusteluun osallistuivat Helsingin Sanomien Jussi Niemeläinen, Iltalehden Aino Vasankari ja Suomen PENin varapuheenjohtaja, Voiman toimittaja Iida Simes. Keskustelua moderoi Journalistiliiton kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko.

Severi Hämärin Verbaalinen väkivalta verkossa -kirjan julkaisutilaisuus järjestettiin Tekstin talossa 18.6.2024. Vihainen puhe on levinnyt verkkoalustoilla ja erilaiset häiriköinnin muodot ovat arkipäiväistyneet ajassamme. Uusi teos ohjaa sanallisen ja psykologisen väkivallan kohtaamiseen verkossa ja antaa työkaluja inhimillisemmän vuorovaikutuksen puolustamiseen. Verbaalinen väkivalta verkossa on Severi Hämärin ensimmäinen kokonainen tietokirja aiheesta. Aiemmin hän on kirjoittanut mm. palkittuun Tieteen vapaus & tutkijan sananvapaus (Vastapaino, 2020) -teokseen ja toiminut Suomen PENin Vihapuhetyöryhmässä, joka tuotti vuonna 2022 Vihapuhetyökalupakin PEN Internationalin rauhankomitealle. Suomen PEN osallistui tapahtuman järjestämiseen tarjoamalla tapahtumatilan. Suomen PENin edustajina tilaisuuteen osallistuivat Minna Castrén ja Leena Manninen.

Suomen PENin puheenjohtajana vuosina 1983–87 toimineen Lassi Nummen runokirjaston julkistustilaisuus järjestettiin Tekstin talossa 10.10.2024. Suomalaisen modernismin keskeisiin runoilijoihin kuulunut Lassi Nummi (1928–2012) jätti jälkeensä mittavan kirjakokoelman. Sen sisältämät noin 2 500 runoteosta siirtyivät Tekstin taloon, jonne kokoelman lahjoittavat Nummen pojat, kirjailija Markus Nummi ja ohjaaja Ilari Nummi. Tilaisuudessa esitettiin Lassi Nummen runoja, ja illan aikana valotettiin mitä kaikkea runokirjasto kertoo paitsi Lassi Nummen kirjallisista mieltymyksistä myös henkilökohtaisista suhteista kollegoihin. Suomen PENin edustajana tilaisuuteen osallistui Leena Manninen, joka esitteli tilaisuudessa ruandalaiselle runoilija Innocent Bahatille omistetun tyhjän tuolin.

Muita osallistumisia

Ulkoministeriön Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta, IONK

Puheenjohtaja Peter Mickwitz on Ulkoministeriön Ihmisoikeusasiain neuvottelukunnan jäsen, varajäsenenään Iida Simes. Mickwitz on osallistunut säännöllisesti neuvottelukunnan kokouksiin.

Artists at Risk -järjestön ohjausryhmä

Varapuheenjohtaja Iida Simes on toiminut Suomen PENin edustajana Artists at Risk -järjestön ohjausryhmässä. Hän on osallistunut Artists at Risk -ryhmän tilaisuuksiin vuoden aikana kymmenisen kertaa ja tavannut Suomeen Iranista, Irakista, Syyriasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta paenneita taiteilijoita ja journalisteja.

Tyhjät tuolit

Tilaisuuksissa esiteltiin PENin perinteen mukaisesti “tyhjä tuoli” eli kunnioitettiin vainottua tai murhattua kirjallisen alan henkilöä. Tilaisuuksissa on tyhjän tuolin avulla kunnioitettu mm. valkovenäläistä journalistia Kaciarina Andrejevaa, ruandalaista runoilija Innocent Bahatia ja valkovenäläistä kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatskia.

Kansainvälinen toiminta

Kieli- ja käännöskomitean kokous, Inari, Saamenmaa

Kokouksen osallistujia Saamelaismuseo Siidassa

Suomen PEN järjesti 4.–7.6.2024 Inarissa kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean (TLRC) kokouksen, jonka teemana oli Keskusteluja Saamenmaalla – Näkökulmia alkuperäiskansojen kieliin ja kirjallisuuteen (Dialogues in Sápmi – Making indigenous languages and literature visible). Kokous oli ensimmäinen pandemian jälkeen kasvokkain järjestetty kieli- ja käännöskomitean kokous. Edellinen oli järjestetty Meksikossa toukokuussa 2019.

Kokouksen järjestäminen oli Suomen PENille valtava ponnistus, joka kaksinkertaisti toiminnan vuosibudjetin. Kokous vaati keskittämään kaikki toimintaresurssit tämän kansainvälisen kokoontumisen järjestämiseen ja muuta toimintaa oli siksi toimintavuonna vähemmän kuin normaalisti.

Porojen korvamerkkinäyttely Sajoksen aulassa

Neljän kokouspäivän aikana osallistujat paneutuivat saamelaisten asemaan Pohjoismaissa, saamen kieliin ja kulttuuriin, saamelaiseen kirjallisuuteen sekä laajemminkin alkuperäiskansojen, vähemmistökielten ja sananvapauden kysymyksiin.

Inarin kokoukseen osallistui yli 50 henkilöä joko henkilökohtaisesti tai etäyhteyksin. Useiden PEN-keskusten edustajien lisäksi paikalla oli saamelaisia kirjailijoita, kääntäjiä, kustantajia, kirjallisuudentutkijoita ja muita saamelaisaktivisteja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kaukaisimmat PEN-keskusten edustajat saapuivat Inariin Malawista ja Guatemalasta.

Suomen PENiä kokouksessa edustivat puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes, johtokunnan jäsenet Minna Castrén, Olli Heikkonen ja Laura Lindstedt sekä kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja, PENin sihteeri Leena Manninen.

Kansainväliset osallistujat arvostivat tilaisuutta tavata saamelaisia kirjailijoita, kääntäjiä ja muita kulttuuriaktivisteja sekä kuulla heidän projekteistaan, haasteistaan ja tarpeistaan. Myös kokousjärjestelyt keräsivät paljon kiitosta.

Paneelikeskustelujen, esitelmien ja virallisten päätösasioiden lisäksi kokouksessa tutustuttiin saamelaiskulttuuriin mm. inarinsaamenkielisen rap-musiikin, koltansaamenkielisen elokuvan sekä pohjoissaamenkielisen runouden kautta. Opastettu kierros palkittuun Saamelaismuseo ja luontokeskus Siidaan keräsi kiitosta kansainvälisiltä vierailta. Paikallisia tavattiin Ivalon kirjastossa järjestetyssä kansainvälisessä kirjailijaillassa.

Elämyksiä tarjosi myös pohjoisen luonto ja yöttömän yön aurinko. Kuten kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Urtzi Urrutikoetxea totesi: ”Meillä on ollut täällä neljä kokouspäivää, muttei yhtään yötä.”

Päivät oli jaettu väljiin teemoihin. Tiistain ohjelmassa olivat avajaiset otsikolla Tervetuloa Saamenmaalle. Keskiviikkona perehdyttiin vähemmistökieliin ja saamelaiskulttuuriin. Torstain teemana oli saamen kielten ja kirjallisuuden menneisyys ja nykyisyys. Perjantaina teema laajeni alkuperäiskansoihin ja yhteisiin sananvapauskysymyksiin. Kokouksessa valmisteltiin myös yhteinen lausunto saamen kielistä ja kirjallisuudesta.

Kirsi Máret Paltto, Harald Gaski ja Inger-Mari Aikio saamelaiskirjallisuuskeskustelussa

Kieli- ja käännöskomitean kokouksessa tyhjät tuolit oli omistettu viidelle kirjailijalle. Nämä olivat Ales Bjaljatski Valko-Venäjältä, Dumesky Kersaint Haitista, Idris Said ’Aba Arre’ Eritreasta, Ilham Tohti Kiinan Xinjiangista sekä Mahvash Sabet Iranista.

Kansainvälisen kieli- ja käännöskomitean kokouksen järjestämisen Inarissa mahdollistivat Svenska kulturfonden, Taike – Taiteen edistämiskeskus, Nordisk Kulturfond, ulkoministeriö, Otavan kirjasäätiö sekä PEN International ja Inarin kunta. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä myös Saamelaiskulttuurikeskus Sajosta, Saamelaismuseo Siidaa, Suomen saamelaiskäräjiä, Inarin kunnankirjastoa, Tekstin taloa sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liittoa.

Tarkempi kokousraportti on luettavissa täältä.

Pohjoismainen yhteistyö

Uppsalan kongressissa syksyllä 2022 aloitettu pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen jatkui toimintavuoden aikana. Vuoden aikana järjestettiin sekä etäyhteyksien että kasvokkain.

Inarissa kesäkuun alussa järjestettyyn kansainväliseen kieli- ja käännöskomitean kokoukseen osallistui edustajia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Oxfordin kongressin yhteydessä 24.9.2024 järjestettyyn pohjoismaiseen tapaamiseen osallistuivat Suomesta Peter Mickwitz, Iida Simes ja Leena Manninen.

Tanskan PEN teki syksyllä aloitteen pohjoismaisen kieliverkoston perustamisesta muun pohjoismaisen yhteistyön rinnalle. Ruotsin PEN haki rahaa tapaamiseen Nordisk kulturfondilta. Pohjoismaisen kieliverkoston perustamiskokous oli tarkoitus järjestää Visbyssä marraskuussa 2024, mutta myönteinen rahoituspäätös saatiin niin myöhään, että tapaaminen siirrettiin tammikuulle 2025.

Yhteispohjoismainen Valko-Venäjä-vetoomus lähetettiin ulkoministereille ennen Valko-Venäjän parlamenttivaaleja helmikuussa. Suomessa Hufvudstadsbladet julkaisi vetoomuksen.

Kampanjassa nostettiin esiin viisi poliittista vankia, jotka kaikki ovat kirjailijoita:

Tacciana Vadalazskaja, sosiologi ja kirjailija

Uladzimir Mackiewicz, filosofi ja esseisti

Kaciarina Andrejeva, toimittaja ja kirjailija

Ales Bialiatski, kirjailija, ihmisoikeusaktivisti

90. kansainvälinen PENin kongressi, Oxford, Englanti

Kansainvälinen PEN-kongressi järjestettiin 24.–27.9.2024 Oxfordissa Englannissa. Kokouksen teemana oli Kirjailijat sotaa käyvässä maailmassa (Writers in a World at War). Suomesta kongressiin osallistuivat puheenjohtaja Peter Mickwitz, varapuheenjohtaja Iida Simes sekä sihteeri Leena Manninen. Kongressiin osallistui yhteensä 232 delegaattia 94 PEN-keskuksesta eri puolilta maailmaa.

PEN-delegaatit ryhmäkuvassa Oxfordin kongressissa

90. PEN-kongressi järjestettiin Oxfordissa syyskuussa 2024. Kokouksen delegaatit ryhmäkuvassa. Kuva: Robert Brooks

Kongressin teemaan keskittyneen paneelikeskustelun otsikkona oli Kirjailijat sodan (ja konfliktin) aikoina. Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes johti keskustelua. Paneeliin osallistuivat Ethson Otilien, PEN Haiti, Nour Hariri, hyväksyntää keskukseksi odottava PEN Syyria maanpaossa ja Irina Starovoit, PEN Ukraina. Kirjailijat pohtivat, kuinka konfliktit ovat muokanneet heidän luovuuttaan, haastaneet heidän filosofiansa ja vaikuttaneet heidän tarinankerrontakykyynsä. Keskustelu korosti kirjallisuuden keskeistä roolia mullistusten aikoina. Keskustelun tallenne on katsottavissa Kansainvälisen PENin YouTube-kanavalta.

Kongressissa hyväksyttiin aloite nuorten kirjailijoiden komitean perustamisesta. PEN tunnistaa jäsenistönsä ikääntymisen ja tarpeen saada nuoria kirjailijoita mukaan järjestön toimintaan. Nuorten kirjailijoiden komitea keskittyy tukemaan alle 35-vuotiaita kirjailijoita, mutta kutsuu mukaan myös vanhempia jäseniä, jotka haluavat liittyä komiteaan mentoroimaan ja tukemaan nuoria kirjailijoita. Komitea tuo esiin ja vahvistaa nuoria ääniä PEN-verkostossa ja sen ulkopuolella ja samalla perustaa aktiivisen ja monipuolisen kansainvälinen yhteisön, jossa on mahdollisuus oppia toisilta, jakaa työkaluja, tietoa ja kokemuksia sekä luoda yhteyksiä.

Kongressissa valittiin uusia jäseniä useisiin kansainvälisen PENin tehtäviin. Kongressissa äänestettiin myös resoluutioista sekä uuden PEN-keskuksen hyväksymisestä.

Kansainväliseksi puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittiin Burhan Sönmez (Englannin PEN, Kurdi-PEN ja Turkin PEN). Kansainväliseksi sihteeriksi valittiin Arne Svingen (Norjan PEN). Kansainvälisen PENin uudet johtokunnan jäsenet ovat Kim Echlin (PEN Kanada) ja Salil Tripathi (Englannin PEN ja PEN Yhdysvallat). Kansainvälisen vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtajaksi toiselle kaudelle valittiin Ma Thida (PEN Myanmar). Kansainvälisen naiskirjailijoiden komitean puheenjohtajaksi valittiin Judyth Hill (PEN San Miguel). Vaalivalmistelukomitean jäseniksi valittiin Angela Christofidou (PEN Kypros), Folu Agoi (PEN Nigeria) ja Jacob Søndergaard (Tanskan PEN). Kansainvälisen PENin kunniapuheenjohtajaksi hyväksyttiin Carles Torner (Katalaani-PEN). Uutena PEN-keskuksena hyväksyttiin PEN Dominikaaninen tasavalta. Lisäksi päätettiin perustaa uusi PEN-komitea: Nuorten kirjailijoiden komitea.

Kongressissa hyväksyttiin kaksi resoluutiota. Ne koskevat sananvapautta Palestiinassa ja Israelissa sekä vainottujen kirjailijoiden suojelumekanismeja. Molemmat resoluutiot ovat luettavissa englanniksi, espanjaksi ja ranskaksi kansainvälisen PENin nettisivuilta.

Kieli- ja käännöskomitean kesäkuussa Inarin kokouksessa valmistelema lausunto saamen kielten ja kirjallisuuden tukemisesta hyväksyttiin kongressissa.

Kongressissa julkaistiin kansainvälisen PENin raportti HÄTÄAPU – Haasteet kirjailijoiden turvallisuuden varmistamisessa kriisiaikoina (englanniksi). Raportti havainnollistaa, mitä ongelmia PEN on kohdannut auttaessaan kirjailijoita, jotka ovat joutuneet pakenemaan esimerkiksi Afganistanista, Valko-Venäjältä, Eritreasta ja Nicaraguasta. Raportti nostaa esiin ilmaisunvapauteen kohdistuvia uhkia autoritaarisuuden lisääntyessä maailmanlaajuisesti, ja siinä vaaditaan koordinoitua kansainvälistä suojelua kirjailijoille, jotka ovat joutuneet vainon kohteeksi, jotka on vangittu tai jotka ovat lähteneet maanpakoon kirjallisen ilmaisun harjoittamisen vuoksi. Toisin kuin muilla riskiryhmillä, heillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada tarpeellista ja oikea-aikaista suojaa.

Tarkempi kongressiraportti on luettavissa PENin nettisivuilla.

Komiteoiden toiminta

Vainottujen kirjailijoiden komitea (Writers in Prison Committee)

PENin edustajat raportoivat ympäri maailmaa tapahtuvista kirjailijoiden ja toimittajien murhista, kidutuksista, katoamisista, pahoinpitelyistä ja uhkailuista. Kansainvälisiä raportteja seuraamalla Suomen PENin vainottujen kirjailijoiden komitea nostaa tapauksia julkiseen keskusteluun ja jakaa tietoja eteenpäin tiedotusvälineille, ihmisoikeustoimijoille ja muille kansalaisjärjestöille.

Kunniajäsenten ja muiden vainottujen kirjailijoiden puolesta kampanjoidaan vetoomuksin ja ottamalla yhteyttä viranomaisiin kotimaassa ja ulkomailla. PEN tapaa ulkoministeriön edustajia ja muita viranomaisia ja keskustelee erityisesti adoptiovankien tilanteesta. Komitea vetoaa myös päättäjiin vangittujen kirjailijoiden puolesta.

Kotimaassa vainottujen kirjailijoiden komitea tukee häirinnän kohteeksi joutuneita toimittajia, tutkijoita ja tietokirjailijoita, raportoi aiheeseen liittyvistä oikeudenkäynneistä ja tekee yhteistyötä oikeusvaltion vahvistamiseksi ja sananvapauden suojaamiseksi, jotta häirinnän tavoitteena oleva vaientaminen ei onnistuisi.

Toimintavuonna 2024 vainottujen kirjailijoiden komitean puheenjohtajina toimivat Iida Simes ja Janne Huuskonen.

Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee)

Kieli- ja käännöskomitea keskittyy kieliin ja kääntämiseen liittyviin kysymyksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat kirjoittajiin ja lukijoihin. Komitea edistää kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja toimii pienten ja heikossa asemassa olevien kielten tukemiseksi. Se pyrkii parhaansa mukaan tukemaan myös muita Suomessa puhuttuja kieliä. Kieli- ja käännöskomitea järjestää kirjallisuustapahtumia, keskustelutilaisuuksia ja julkaisee erikielisiä tekstejä Suomen PENin Vapaa sana -kirjoitussarjassa.

Gironan julistuksen periaatteiden mukaisesti PEN puolustaa ihmiskunnan monikielisyyttä ja kielellisiä oikeuksia kaikkialla maailmassa. Erityisesti edistetään pieniä, uhattuja kieliä ja pienten kielialueiden kirjallisuuden kääntämistä. Suomen PENin kieli- ja käännöskomitea julkaisee käännöksiä ja muita kirjoituksia Vapaa sana -verkkokirjoitussarjassa. Kansainvälisessä PEN-yhteistyössä kieli- ja käännöskomitea pitää myös esillä suomalais-ugrilaisten kielten ja erityisesti saamen kielten asemaa.

Vuonna 2024 toiminnan keskiössä oli kieli- ja käännöskomitean kansainvälinen kokous Inarissa 4.–7.6.2024. Kokouksen otsikkona on Dialogues in Sápmi – Making indigenous languages and literature visible, ja sen keskiössä olivat saamen kielet sekä saamelaiskirjallisuus ja -kulttuuri. Kokoukseen osallistui paikan päällä tai etäyhteyksin yli 50 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Paikalla oli saamelaisia kirjailijoita, kääntäjiä, kustantajia, kirjallisuudentutkijoita ja muita saamelaisaktivisteja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kokousta kuvataan tarkemmin kohdassa kansainvälinen toiminta.

Toimintavuonna 2024 kieli- ja käännöskomitean puheenjohtajana toimi Leena Manninen.

Naiskirjailijoiden komitea (Women Writers Committee)

Naiskomitea kartoittaa kirjoittaviin naisiin liittyviä erityisiä sananvapaudellisia kysymyksiä ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan maailman kirjoittavien naisten asemaan. Komitea toimii ympäri Suomen ja järjestää kirjallisia iltoja, seminaareja, tapaamisia ja mielenosoituksia tarpeen mukaan, kirjoittaa vainotuille kirjailijoille vankiloihin, kampanjoi vainottujen naiskirjailijoiden puolesta ja järjestää kirjallisuustapahtumia.

Kansainvälinen naiskirjailijoiden komitea käynnisti vuonna 2023 ”naiskirjailijoiden kirjaston” keräämisen. Etsinnässä on kymmenen kirjailijaa jokaisesta PEN-keskuksesta. Kirjastoon liitettävien kirjailijoiden pitää olla sellaisia, että heidän teoksiaan on käännetty englanniksi. Tarkoituksena on koota nämä eri PEN-keskusten listat yhteen ja näin tehdä eri maissa ja eri kielillä kirjoitettua kirjallisuutta näkyvämmäksi. Kirjaston kerääminen jatkui vuonna 2024.

Toimintavuonna 2024 naiskomitean puheenjohtajana toimi Sabine Forsblom.

Rauhankomitea (Writers for Peace Committee)

Suomen PENin rauhankomitea pyrkii edistämään rauhantyötä, ilmaisunvapautta ja kansainvälistä yhteistyötä järjestämällä keskustelutilaisuuksia, tapahtumia ja tekemällä yhteistyötä muiden alan organisaatioiden kanssa. Rauhankomitea järjestää mahdollisuuksia kommunikaatioon eritaustaisten kirjailijoiden ja muiden tahojen välillä, ja tarjoaa siten mahdollisuuksia keskinäisen yhteisymmärryksen ja tiedon lisäämiseen.

Kansainvälinen rauhankomitea järjestää vuosittain konferenssin Slovenian Bledissä, jossa PEN-kirjailijat ympäri maailmaa kokoontuvat keskustelemaan konfliktien, rauhan ja ilmaisunvapauden kysymyksistä ja luomaan tilaa keskustelulle kaikkialta maailmasta ja erityisesti konfliktialueilta saapuvien kirjailijoiden välille.

Toimintavuonna 2024 rauhankomitean puheenjohtajana toimi Peter Mickwitz.

Tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea (Non-fiction Writers and Reseachers)

Suomen PENin vuosikokouksessa 2017 perustettu tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitea on tiettävästi ainoa laatuaan PEN-keskusten joukossa. Komitean perustamiseen vaikutti tieteentekijöiden huoli kaventuvasta sananvapaudesta ja tutkimustyön edellytysten heikkenemisestä, sekä yhteistyö Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) kanssa. TJNK:n tiedotteessa 16.2.2017 todettiin, että yhteistyön tavoitteena on ”luoda verkosto, joka tukee yksittäisiä tutkijoita, (tieto)kirjailijoita ja toimittajia kohtaamaan heidän saamansa häiritsevä palaute – jopa vihapuhe – ja auttaa heitä välttämään pelkoon perustuva itsesensuuri”.

Komitea työskentelee tieteen ja tutkimuksen, sekä tiedon vapauden ja saavutettavuuden puolesta PENin peruskirjan mukaisesti, jatkaa verkostoitumista aihepiirin toimijoiden kanssa ja seuraa tilanteen kehitystä.

Komitea aktivoitui loppuvuodesta ja 4.12.2024 järjestettiin etätapaaminen, jossa suunniteltiin vuoden 2025 toimintaa.

Toimintavuoden 2024 lopulla tietokirjoittajien ja tutkijoiden komitean puheenjohtajana aloitti Joy Hyvärinen.

Nuorten kirjailijoiden komitea (Young Writers Commitee)

Uusi nuorten kirjailijoiden komitea perustettiin Oxfordin kongressissa 2024. Komitean tavoitteena on varmistaa nuorten aktiivinen osallistuminen PENin päätöksentekorakenteisiin myös tulevaisuudessa sekä edistää yhteistyötä nuorten äänien puolesta maailmanlaajuisesti. Komitea keskittyy tukemaan alle 35-vuotiaita kirjailijoita, mutta antaa tilaa myös vanhemmille jäsenille, jotka haluavat liittyä komiteaan mentoroimaan ja tukemaan nuoria kirjailijoita.

Komitean ensimmäinen tapaaminen järjestettiin 25.11.2024 Zoomissa. Kansainvälisen nuorten kirjailijoiden komitean väliaikaiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ayi Renaud Dossavi (PEN Togo) ja varapuheenjohtajaksi Ege Dündar (Englannin PEN). Suomen PENin edustajana kokoukseen osallistui Minna Castrén.

Vapaa sana -palsta

Vapaa sana on Suomen PENin verkkosivuilla ilmestyvä kirjoitussarja. Julkaisemme etupäässä jäsentemme runoutta, proosakatkelmia, esseitä ja artikkeleita sekä tekstejä kirjoittajilta, joiden ilmaisunvapaus on uhattuna. Vapaa sana on myös alusta, jonka kautta voi ottaa kantaa ajankohtaisiin sananvapauden kysymyksiin.

Vuonna 2024 Vapaa sana -palstalla julkaistut tekstit:

Janne Huuskonen: Julkisen vallan on syytä kunnioittaa lakia ja pitää puhdistuskortit piilossa, 1.2.2024.
Oula-Antti Labba: Alkuperäiskansojen kielten vuosikymmenellä on merkitystä myös sananvapaudelle, 6.2.2024.
Laura Lindstedt: Kirjailijan sananvapaus spektaakkelin hallitsemassa maailmassa, 28.2.2024.
Matteo Stocchetti: Sananvapaus ei yksinään riitä, 3.4.2024.
Sabine Forsblom: Ville Merisen kyyneleet, 23.4.2024.
Clas Zilliacus: Att inte tvista är inte riktigt klokt, 25.5.2024.
Minna Castrén: Kirjallisuuden ja lukemisen edistäminen on sananvapaustaistelua, 15.7.2024.
Matteo Stocchetti: Sananvapaus ja kansanmurha, 18.12.2024.
Ak Welsapar: Kieli-instituutti, osat 1–10, 23.12.2024–1.1.2025.

Sananvapauspalkinto

Suomen PENin kolmastoista sananvapauspalkinto myönnettiin viittomakielisen kulttuurin ja uutisjournalismin edistäjälle Thomas Sandholmille. Sananvapauspalkintona Sandholm sai runoilija ja kirjansitojamestari Kaija Rantakarin taiteilijakirjan At Last (2018). Kuvitetun kirjan materiaaleina ovat japaninpaperi ja kartonki. Palkinto on yksi kuuden kappaleen editiosta. Palkinto luovutettiin Suomen PEN ry:n vuosikokouksen yhteydessä 19.3.2024 Helsingissä.

Kuvassa vasemmalta Suomen PENin varapuheenjohtaja Iida Simes, sananvapauspalkittu Thomas Sandholm sekä Suomen PENin puheenjohtaja Peter Mickwitz

Palkinnon perustelut:

Thomas Sandholm (s. 1963) on viittomakielisen kulttuurin ja viittomakielisen uutisjournalismin uranuurtaja. Hän on tärkeä esikuva sekä kuulovammaisille että kuuleville, joita viittomakieli ja kuurojen ajankohtaiset asiat kiinnostavat.

Yleisradion Viittomakielisten uutisten ankkurina hänen viittomakielinen puheensa ja journalisminsa tavoittavat koko Suomen. Ajankohtaisten maailmanlaajuisten ja kotimaisten asioiden lisäksi ohjelma käsittelee kuuroihin ja viittomakieleen liittyviä aiheita. Uutisankkureina toimivat äidinkieleltään viittomakieliset kuurot. Uutiset toimitetaan joka päivä.

Viittomakielisiä uutisia Yle on lähettänyt vuodesta 1994, ja niiden 30-vuotispäivää juhlittiin tammikuussa 2024. Sandholm työskenteli jopa niiden ensimmäisessä lähetyksessä. Koska Viittomakieliset uutiset olivat aikoinaan Ylelle uusi aluevaltaus, viittomakielinen journalisti Sandholm pääsi itse muokkaamaan lähetystä sekä sen välittämää viittomakielistä journalismia.

Suomen PEN muistuttaa myös siitä tosiasiasta, että Thomas Sandholmin koko olemassaolo on protestoinnin tulosta, sillä valtaväestön säätämän lain mukaan Sandholm ei olisi saanut edes syntyä. Vuonna 1963 Suomessa vallassa oli rotuhygienian rumia oppeja edustava käsitys, jonka mukaan kuurot eivät saisi lisääntyä. Jottei tällaisia käsityksiä enää nouse ohjaamaan lainsäädäntöä, tarvitaan sivistystä, kulttuurillista ymmärrystä ja journalismia. Juuri sellaista työtä, mitä Sandholm tekee.

On hienoa, kun voi tehdä työtä sananvapauden saralla. Siihen on upea lisä, jos vielä rakastaa ammattiaan – ja kieltä, jolla työskentelee. Rakkaudesta todisti Sandholmin kommentti Journalisti-lehden haastattelussa maaliskuussa 2023: ”Rakastan tätä työtä ja viittomakieltä. Se on äidinkieleni. Rakastan myös yhteiskunnallisista asioista kertomista.”

Sandholm sanoi kiitospuheessaan: ”On suuri kunnia saada vuoden 2024 sananvapauspalkinto. Palkinto merkitsee minulle todella paljon, mutta ehkä vieläkin tärkeämpi se on Suomen viittomakielisten yhteisölle. Kuurojen yhteisölle tämä palkinto merkitsee tasavertaisuutta valtaenemmistön kanssa. Usein valtaenemmistön unelmat – kuten tällaisen palkinnon saaminen – ovat viittomakielisille kaukaisia ja vaikeasti saavutettavia. – – Tämä sananvapauspalkinto on viittomakieliselle yhteisölle viittomavapauspalkinto. Se näyttää, että saamme viittoa kaikista asioista – ja julkisesti.”

Sananvapauspalkinnon ovat saaneet aiemmin Aleksis Salusjärvi (2023), Katariina Lillqvist (2022), Journalistien tukirahasto (2021), Ujuni Ahmed (2020), Johanna Vehkoo (2019), Kai Ekholm (2018), Sunniva Drake (2017), Matti Suurpää (2016), Abdirahim Hussein (2015), Kimmo Oksanen (2014), Eva Neklyaeva (2013) sekä Ville Ranta (2012).

Kannanotot, vetoomukset, julkilausumat ja lausuntopyynnöt

Pohjoismaiden PEN-keskusten puheenjohtajat vetoavat Valko-Venäjän ihmisoikeuksien ja ihmisoikeusaktivistien puolesta, 25.2.2024.
Sakset seis! -kulttuuriadressi. Suomen PEN tukee kampanjaa.
PEN-TLRC: Lausunto saamen kielistä ja kirjallisuudesta, 13.11.2024.
Vapauttakaa heidät kaikki: PENin kansainvälinen vangittujen kirjailijoiden päivän kampanja 2024, 25.11.2024.

Muu toiminta

TEKSTIN TALO – TEXTENS HUS RY

Suomen PEN on mukana yhdentoista kirjallisuusalan järjestön vuonna 2019 perustamassa Tekstin talo – Textens hus ry:ssä. Tekstin talo solmi alkuvuodesta 2023 vuokrasopimuksen Helsingin Sörnäisissä nk. Elannon korttelissa sijaitsevista tiloista. Suomen PEN on yksi tilojen alivuokralaisista. PENillä on Tekstin talossa käytössään työskentely-, kokous-, tapahtuma- ja varastotilaa.

Tekstin talon toiminnassa olivat mukana vuonna 2024 Bar tÿpo, Book Brothers, Enostone, F-tuotanto, Finlands svenska författareförening, Helsingin Kirjailijat, Helsinki Literary Agency, Helsinki Poetry Connection, Kirjakauppa Pp., Kriittinen korkeakoulu, KULTTI, Mad House Helsinki, Nihil Interit, Nuoren Voiman Liitto, Osuuskunta Kirjasin, Osuuskunta Poesia, POC-lukupiiri, Runousyhdistys Karhu, Suomen aforismiyhdistys, Suomen arvostelijain liitto, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat, Suomen PEN, Suomen tietokirjailijat, Teatterin Uusi Alkukirjasto – TUA, Tekstin talo ja Tutkijaliitto.

Suomen PENin edustajina Tekstin talon hallituksessa vuonna 2024 olivat Minna Castrén (varsinainen jäsen) ja Laura Lindstedt (varajäsen).

Viestintä

VERKKOSIVUT

Suomen PENin pääasiallinen viestintäkanava (www.suomenpen.fi).

Sivuilta löytyvät tuoreiden uutisten lisäksi esimerkiksi jäsenhakemuslomake.

Poimintoja Suomen PENin kotisivuillaan julkaisemista tiedotteista:

Suomen PENin vuoden 2024 Sananvapauspalkinnon sai Thomas Sandholm, 20.3.2024.
Sananvapausjärjestö PENin kansainvälinen kieli- ja käännöskomitea kokoontuu Saamenmaalla, 29.5.2024. (Vain lehdistötiedote.)
Raportti: PENin kansainvälinen kieli- ja käännöskomitea kokous Inarissa 4.–7.6.2024, 4.12.2024,
Raportti: Kansainvälisen PENin 90:s kongressi järjestettiin 24.–27.9.2024 Oxfordissa, 21.12.2024.

ARKISTOT

Suomen PEN solmi toimintavuonna sopimuksen arkistomateriaaliensa säilyttämisestä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Tämä tarkoittaa, että Suomen PEN on lahjoittanut arkistoaineistonsa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle (SKS), ja SKS säilyttää ja saattaa aineiston yleisön käytettäväksi tehtäviensä mukaisesti. PEN täydentää aineistoa sopimuksen mukaisesti. SKS:n tehtävänä on edistää, tutkia ja tehdä tunnetuksi suomalaista kulttuuria. Tämä sopimus varmistaa PENin lähes satavuotisen historian säilymisen myös tulevaisuudessa.

JÄSENVIESTINTÄ

Suomen PENin jäsenet saavat noin 10 sähköistä jäsenkirjettä vuosittain. Kirjeissä tiedotetaan yhdistyksen tilaisuuksista, muusta toiminnasta sekä ajankohtaisista ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksistä. Jäsenmaksulasku lähetettiin jälleen sähköpostitse niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa yhdistykselle. Postitse on lähetetty jäsenkirjeitä, joiden ohessa on lähetetty jäsenmaksulomake sekä jäsenmaksumuistutukset. Suomen PEN käyttää FloMembers-jäsenpostitus- ja laskutusjärjestelmää.

JÄSENTAPAHTUMAT

Jäsentapahtumissa keskeisenä sisältönä on vapaamuotoinen keskustelu ajankohtaisista sananvapausasioista sekä yhdistyksen toiminnasta. Vuonna 2024 ensisijaisesti jäsenistölle suunnattuja tapahtumia olivat vuosikokous 19.3.2024 Tekstin talossa sekä pikkujoulut 11.12.2024 Tekstin talossa.

SOSIAALINEN MEDIA

Facebook-sivun toiminta on aktiivista; 31.12.2024 sivulla oli 3 507 seuraajaa ja 3 427 tykkääjää. Facebookin avulla on tiedotettu PENin kotimaisista tapahtumista sekä Kansainvälisen PENin uutisista, kampanjoista sekä muista ajankohtaisista sananvapauteen liittyvistä kotimaan ja maailman uutisista. Vuonna 2024 sivuilla tiedotettiin noin kymmenestä Suomen PENin yksin tai yhteistyönä järjestämästä tapahtumasta.

Suomen PENillä on lisäksi X-tili (ent. Twitter) sekä Youtube-tili videomateriaalin julkaisua varten.