Suomi   |English   |Svenska

Ilmoittautuminen Arvokkaat sanat -seminaariin avautuu tänään

Comments Off on Ilmoittautuminen Arvokkaat sanat -seminaariin avautuu tänään

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari

Viron PEN ja Pohjoismaiden PEN-keskukset kokoontuvat yhteiseen verkostotapaamiseen Helsinkiin 7.9.2016. Kokouksen yhteydessä  järjestetään julkinen, kaikille avoin sananvapauden tilaa maissamme käsittelevä seminaari 9. syyskuuta. Ilmoittautuminen Priceless Words Arvokkaat sanat -seminaariin käynnistyy tänään. Lämpimästi tervetuloa!

Arvokkaat sanat – Pohjoismais-virolainen sananvapausseminaari

Kuva: Jukka Laajarinne

Kuva: Jukka Laajarinne

Perjantai 9.9.2016

13.0017.00

TING-sali, Pohjoismainen kulttuuripiste

Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

Tänä vuonna juhlitaan 250-vuotiasta lehdistönvapautta ja pohjoismaista julkisuusperiaatetta. Pohjoisissa demokraattisissa tasavalloissa syvälle juurtunutta lehdistön- ja sananvapautta arvostetaan korkealle.

Kirjoittajien kansainvälinen sananvapausjärjestö PEN seuraa sananvapauden tilaa maailmanlaajuisesti. Pohjoismais-virolaisessa Arvokkaat sanat -sananvapausseminaarissa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron PEN-keskusten edustajat käsittelevät sananvapautta kiinnostavien vieraiden kera ja kutsuvat yleisön mukaan keskustelemaan.

1. OIKEUS PUHUA

Sananvapaudesta väitellään kiivaasti niin Pohjoismaissa kuin Virossa. Puolassa ja Unkarissa uudet lait haastavat sananvapauden, jopa demokratian. Miltä sananvapauden tulevaisuus näyttää Skandinaviassa ja Pohjanlahden ympärillä? Onko demokratia uhattuna maissamme ja voiko sananvapaus jopa uhata demokratiaa?

Aiheesta keskustelevat kustannustoimittaja, kirjallisuustieteilijä Kerstin Almegård (Ruotsi), kirjailija, mediatutkija, professori Elisabeth Eide (Norja), toimittaja Niels-Ivar Larsen (Tanska) ja kirjailija, Japanin kielen ja kulttuurin tutkija Rein Raud (Viro). Paneelia moderoi mediatutkija, professori Anu Koivunen (Suomi).

– Kahvitauko –

2. ONKO VAARALLISTA KIRJALLISUUTTA OLEMASSA?

Sanat ovat vahvoja ja hauraita yhtä aikaa. Joskus ne ovat käyvät kalliiksi – kirjoittajat ovat joutuneet maksamaan hinnan sanoistaan kautta aikain. Menneestä nykyhetkeen: mikä tekee kirjasta vaarallisen? Luodaanko vaarallista kirjallisuutta yhä?

Aiheesta keskustelevat kirjailija Hassan Blasim (Irak/Suomi), kirjailija, kriitikko, kääntäjä Kätlin Kaldmaa (Viro), kirjailija, runoilija Sjón (Islanti) ja kirjailija, runoilija Kári Tulinius (Islanti). Paneelia moderoi kirjailija Sirpa Kähkönen (Suomi).

KIELI
Seminaarin kieli on englanti.

ILMOITTAUTUMINEN
Seminaari on ilmainen ja suunnattu kaikille kirjallisuudesta ja sananvapausasioista kiinnostuneille. Seminaari vaatii ilmoittautumisen rajallisen paikkamäärän vuoksi. Ilmoittautuminen on avoinna 17.6.–31.8. tai niin kauan kuin paikkoja riittää.

Varmista paikkasi ja ilmoittaudu Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivujen kautta (ilmoittautumislinkki avautuu 17.6.).

STREAMAUS
Seminaaria voi seurata reaaliajassa, stream-yhteydestä huolehtii Ilona IT. Live-linkki päivitetään Pohjoismaisen kulttuuripisteen sivuille lähempänä ajankohtaa.

SAAVUTETTAVUUS
TING-sali Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä on esteetön. Avustavat koirat ovat tervetulleita.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen PEN:in, Pohjoismaisen kulttuuripisteen ja Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Seminaaria ovat tukeneet Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto, Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto. Suomen PEN kiittää yhteistyöstä Ulkoasiainministeriötä ja Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristöä.

Tiedustelut

Yhteyshenkilö 13.7.2016 saakka:

Johanna Sillanpää, Toiminnanjohtaja, Suomen PEN, pentiedotus(at)gmail.com, +358 40 217 1280

Yhteyshenkilö 14.7.2016 lähtien:

Marianne Bargum, Varapuheenjohtaja, Suomen PEN, marianne.bargum(at)gmail.com

Pohjoismainen kulttuuripiste:

Emilia Koivunen, Vanhempi erityisasiantuntija, viestintä, ek(at)kulturkontaktnord.org, +358 10 583 1032

Haussa osa-aikainen järjestösihteeri

Comments Off on Haussa osa-aikainen järjestösihteeri

Suomen PEN etsii osa-aikaista JÄRJESTÖSIHTEERIÄ

Pen Finland Kirjoittajien sananvapausjärjestö Suomen PEN etsii osa-aikaista järjestösihteeriä avustamaan järjestön toiminnassa. Tehtävä sopii hyvin pientä lisäansiota ja työkokemusta etsivälle kirjallisuuden kenttää tuntevalle henkilölle, joka on kiinnostunut sananvapaus- ja ihmisoikeusasioista sekä järjestötoiminnasta. Työajasta ja palkkauksesta sovitaan erikseen.

Järjestösihteeriltä vaaditaan molempien kotimaisten kielten ja englannin hallintaa sekä hyviä viestinnällisiä ja IT-taitoja. Suomen PEN:illä ei ole toimitiloja, mutta tehtävää on mahdollista hoitaa esim. kotoa käsin.

Järjestösihteerin tehtäviin kuuluu:

  • Jäsenlaskutus (kerran vuodessa) ja jäsenrekisterin ylläpito
  • Johtokunnan sihteerinä toimiminen ja kokousjärjestelyt (kokouksia keskim. 6–8 vuodessa)
  • WordPress-pohjaisten kotisivujen päivittäminen
  • Tiedotustehtäviä sähköpostitse ja sosiaalisen median kautta.

Henkilön oman kiinnostuksen ja käytettävissä olevan ajan mukaisesti järjestösihteerin on mahdollista avustaa PEN:in tapahtumajärjestelyissä, tuottaa erilaisia tekstejä ja ottaa isompi rooli järjestön tiedotuksessa. Tehtävä on määräaikainen, aluksi ajalla 1.8.–31.12.2016. Valittava henkilö perehdytetään tehtävään ja järjestön toimintaan heinäkuussa.

Kysy lisätietoja ja lähetä vapaamuotoinen hakemus ansioluettelosi kera 27.6.2016 mennessä toiminnanjohtaja Johanna Sillanpäälle, os. pentiedotus(at)gmail.com tai puheenjohtaja Sirpa Kähköselle, os. sirpanen(at)gmail.com.

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden sananvapausyhdistys, joka kuuluu yli 100 maassa toimivaan kansainväliseen PEN-järjestöön, PEN Internationaliin. Peruskirjansa mukaisesti PEN puolustaa ja edistää kirjallisuutta sekä taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa.  Tavoitteidensa toteuttamiseksi Suomen PEN tekee aloitteita ja kannanottoja, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, järjestää keskustelu-, esitelmä- ja kulttuuritilaisuuksia sekä muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää toimintaa.

Turvakaupunki ei ole vuoden tai kahden projekti

Comments Off on Turvakaupunki ei ole vuoden tai kahden projekti

Safe Haven – vapaan ilmaisun turvaksi -paneeli Maailma kylässä -festivaaleilla 29.5.2016

Eva Neklyaeva, Jowan Safadi, Lisen Sundqvist, Veikko Kunnas, Helge Lunde & Nasrin Madani.

Eva Neklyaeva, Jowan Safadi, Lisen Sundqvist, Veikko Kunnas, Helge Lunde & Nasrin Madani.

Suomen PEN:in, Kepa ry:n ja Kulttuuria kaikille -palvelun Safe Haven -paneelikeskustelussa pohdittiin turvakaupunkien merkitystä sekä taiteilijoille että kaupungeille. Keskustelua johtanut kuraattori ja tuottaja Eva Neklyaeva kertoi alkuun konkreettisen esimerkin isästään, valkovenäläisestä runoilijasta ja ihmisoikeuspuolustajasta Vladimir Neklyaevista, joka asui 2000-2004 Suomen PEN:in ja Helsingin kaupungin residenssissä. Helsingin vuodet olivat Neklyaeville tärkeitä, tuottoisia ja ennen kaikkea turvallisia. Palattuaan Valko-Venäjälle Vladimir Neklyaev vangittiin ja pakotettiin vuosien kotiarestiin. PEN myönsi 2013 sananvapauspalkintonsa Eva Neklyaevalle työstä Valko-Venäjän ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolesta.

Iranilaisesta, nykyisin Malmössä asuvasta Nasrin Madanista tuli Växjön kaupungin ensimmäinen turvakaupunkikirjailija 2012. 17-vuotinaana Iranissa esikoisteoksensa julkaisseelle Madanille vuodet Ruotsissa ovat merkinneet vapautumista: esikoista seurasi sensuuri ja Madani totesi, ettei hänen Ruotsissa julkaistua novellikokoelmaansa olisi voitu julkaista Iranissa. Ruotsissa hänen kertomuksiaan on ilmestynyt myös kahdessa kokoelmassa. “Maan hallitus rajoittaa aivan kaikkien sananvapautta, taiteilijoiden on pakko sensuroida itseään”, Nasrin toteaa taiteilijan työn edellytyksistä kotimaassaan.

PEN:in ja Helsingin kaupungin Safe City for Writers -ohjelma lakkautettiin vuonna 2012 ja uutta järjestelyä on etsitty siitä asti. Tänä keväänä Helsingin kaupungin perustamaa Safe Haven Helsinki -residenssiä koordinoivat Perpetuum Mobile ja HIAP – Helsinki International Artist Programme. Paneeliin osallistuneesta muusikko Jowan Safadista tuli maaliskuussa ensimmäinen Safe Haven Helsinki -taiteilija. Sunnuntaisen paneelin jälkeen häntä odotti paluumatka takaisin Haifaan, Palestiinaan. Kuka muu olisi parempi vastaamaan siihen, mitä residenssin jälkeen tapahtuu.

“En tiedä”, Jowan vastaa kysymykseen. Hänelle työntäyteiset kuukaudet Helsingissä ovat olleet taukoa paranoiasta, joka seuraa häntä paitsi kotona Palestiinassa myös useissa naapurimaissa. “Jos et voi laulaa jumalasta, seksistä, politiikasta, mistä sitten laulat?”, hän kysyy. Paluu on stressaava ja vaatii matalalla profiililla toimimista. “Jossain vaiheessa sinun on annettava periksi, mutta en halua.” Jowan tahtoisi työskennellä vapaasti kotimaassaan omalla kielellään. Tällä hetkellä mahdollisuudet siihen ovat kuitenkin huonot. Yhteys turvakaupungista lähtevään taiteilijaan ei voi katketa vaan residenssiorganisaation on arvioita myös kotimaahansa palaavien taiteilijoiden työn edellytyksiä ja turvallisuustilannetta. Tällöin verkottuminen ja asiantunteva taustaorganisaatio on tarpeen.

Miksi kaupungit sitten perustavat turvaresidenssejä? Helsingin kaupungin kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas vakuuttaa, että kyse on arvoista: turvakaupunkitoiminta tukee Helsingin kaupunkin edustamia arvoja ja sen kulttuuripoliittisia linjauksia. Nykytilanteessa kaupunkien on pohdittava identiteettiään, sitä, millaisen yhteisön ne tahtovat asukkailleen tarjota – kunnat ovat maailmankyliä, jotka eivät voi sulkeutua maailman tapahtumien ulkopuolelle, näkee Kulttuurinen moninaisuus -hankkeen projektikoordinaattori Lisen Sundqvist, joka edusti paneelissa turvakaupunkitoimintaan liittymistä pohtivaa Pietarsaaren kaupunkia. “Turvakaupungit vaativat kuitenkin pidempää sitoutumista – residenssin perustaminen ei ole vuoden tai kahden projekti”, hän painottaa.

Pietarsaaressa on pohdittu International Cities of Refuge Networkiin liittymistä. ICORN:n asiantuntemusta turvakaupunkitoiminnassa täydentää muun muassa PEN International, joka arvioi ICORN:n saamia turvaresidenssihakemuksia. 10-vuotiaalla turvakaupunkien verkostolla on nyt jo 56 – sunnuntaina kuullun mukaan pian 60 jäsentä. Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa jäsenkaupunkeja ei ole. Ruotsiin niitä syntyy nyt viljalti. Helge Lunde, Stavangerissa toimistoa pitävän ICORN:n toiminnanjohtaja huomauttaa, että tärkeintä verkostolle ei kuitenkaan ole siihen liittyvien kaupunkien määrä vaan niiden laatu. Hän kiittelee Helsingissä useiden partnerien kanssa jo tehtyä työtä – residenssiä tukee Muusikkojen liitto, joka on avustanut Jowan Safadia mm. työskentely- ja tuotantotukien hakemisessa sekä Anna Lindh -säätiön Suomen verkosto. Myös PEN on ollut mukana tukemassa ja lobbaamassa turvakaupunkitoimintaa Helsingissä alusta asti. Keskustelut turvakaupungin tulevaisuudesta Helsingissä jatkuvat ja ovat Pietarsaaressa käynnistymässä.

Jos haluat tukea taiteilijoiden ilmaisunvapautta ja turvakaupunkitoiminnan jatkuvuutta Helsingissä, idean toteutumista Pietarsaaressa tai missä tahansa muussa Suomen kaupungissa, vetoa kunnallispoliitikkoihin ja kaupunginvaltuustoon. Toiminnan toteutumiselle vaaditaan poliittinen päätös, toteavat Veikko Kunnas ja Helge Lunde. Kaupunki on rahoittanut Safe Haven Helsinki -ohjelmaa vain vuodeksi ja jatko vaatii jälleen uuden poliittisen päätösprosessin, mutta asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa.

Alina Kulo haastatteli Perpetuum Mobilen toiminnanjohtaja Marita Muukkosta ja Suomen PEN:in toiminnanjohtaja Johanna Sillanpäätä Yle Puheen Hyviä uutisia -lähetykseen Safe Haven Helsingistä ja turvakaupungeista Maailma kylässä -festivaaleilla: kuuntele haastattelu Yle Areenassa (n. 18 min 20 s).

MK6_2016

Maryan Abdulkarim & Nasrin Madani

Nasrin Madani on saanut oleskeluluvan Ruotsissa eikä hän haaveile paluusta kotimaahansa. Hän kertoi Maryan Abdulkarimin haastattelussa sunnuntaina avoimesti naisten ja vähemmistöryhmien kokemasta sorrosta  Iranissa, olipa kyse pukeutumisesta, avioitumisesta tai uravalinnoista. Itsemääräämis- ja seksuaalioikeuksissa – kaikessa kyse on sananvapaudesta, Madani painottaa. Hänelle lähtö kotimaasta maksoi perheen ja ystävien menettämisen, yhteyksiä on jopa vaarallista pitää.  Malmössä hän opiskelee ruotsia, tekee osa-aikatöitä, aikoo pyrkiä opiskelemaan lakia – ja kirjoittaa vapaasti vailla sensuuria ensimmäistä kertaa elämässään.

Suomen PEN kiittää panelisteja tärkeistä keskusteluista ja runsasta  yleisöä kiinnostuksesta! Kiitämme myös kaikkia muita yhteistyökumppaneitamme festivaaleilla sekä Maailman kylässä- ja Maailman kirjat -tiimejä Nasrin Madanin ja Helge Lunden vierailujen mahdollistamisesta!

“Taistelu vihapuhetta vastaan on jo voitettu!”

Comments Off on “Taistelu vihapuhetta vastaan on jo voitettu!”

Missä kulkee sananvapauden ja vihapuheen raja? Paneeli Maailma kylässä -festivaaleilla

Jarmo Koponen, Jessikka Aro, Abdirahim Hussein ja Anni Valtonen.

Jarmo Koponen, Jessikka Aro, Abdirahim Hussein ja Anni Valtonen.

Viestintä ja Kehitys -säätiö Vikesin media-asiantuntija Jarmo Koponen, Ylen tutkiva toimittaja Jessikka Aro ja Yle Puheen Ali ja Husu -ohjelman toimittaja Abdirahim Hussein keskustelivat sananvapauden ja vihapuheen välisestä rajanvedosta Maailman Kuvalehden toimituspäällikkö Anni Valtosen haastattelussa Vikesin, Maailman Kuvalehden ja Suomen PEN:in paneelissa Lavaklubilla Maailma kylässä -festivaaleilla 28.5.2016.

Vihapuhe ei ole pelkkää tunnetta. Se on henkilöön tai ryhmään käyvää puhetta, inhottavimmillaan ahdistavaa väkivallalla, kuolemalla ja muilla törkeyksillä fantasiointia, joka voi olla myös tietoinen propagandan väline, määrittelevät panelistit vihapuheen. Toimittajana pitkään toiminut Jarmo Koponen toteaa kuitenkin, ettei sananvapauden rajoittaminen esimerkiksi lailla tunnu mielekkäältä ja jokainen julkisen tehtävän vastaanottanut henkilö joutuu sietämään enemmän myös vihamielistä palautetta.

Pesäpallomailapartioita paennut ja Suomen somalialaisten liiton toimistolla sianpään paketissa vastaanottanut Abdirahim “Husu” Hussein huomauttaa, että internetin ja sosiaalisen median mahdollistama netissä huutelu on suurimmaksi osaksi lievempää kuin teoiksi purkautuva viha, jota esimerkiksi vähemmistöryhmät kokevat. Perheen pyynnöstä hän on luopunut taksin ajamisesta. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse sietää sylkykuppina olemista: “Olen kyllästynyt olemaan päivystävä somali, päivystävä muslimi ja päivystävä maahanmuuttaja”, hän toteaa. Uhkauksista hän on tehnyt rikosilmoituksia, mutta niiden paljouden vuoksi hän on valinnut henkilökohtaiseksi vihapuheenvastustuskeinokseen julkisen nöyryyttämisen tien ja julkaisee saamiaan viestejä Facebook-tilillään. Suomen PEN myönsi sananvapauspalkintonsa Abdirahim Husseinille viime vuonna.

Muun muassa propagandaa ja Venäjän trollitehtaiden mekanismeja tutkinut Jessikka Aro on myös julkaissut saamiaan viestejä, vaikka niiden lukeminen ja toistaminen on tuskallista. Ystävien ja työyhteisön tuki auttaa selviämään kuvottavasta palautteesta. Työssä kestää, kun ymmärtää sen, ettei loka kohdistu häneen henkilönä – kuka tahansa järjestäytynyttä trollitoimintaa tutkiva journalisti saisi saman kohtelun. Vihapuheagitaation tavoitteena on vihapuheen normalisoiminen ja moraalin rapauttaminen, Aro toteaa.

Parhaimmaksi keinoksi päihittää vihapuhe Husu Hussein kokee keskustelun: sananvapaudesta ja tavoista käyttää sitä on keskusteltava päivittäin. Jessikka Aro näkee puolestaan, että vihapuhe on jo voitettu: valtaosa suomalaisista erottaa esimerkiksi MV-lehden harjoittaman propagandan asiallisesta uutisoinnista. Hän iloitsee saamastaan kannustavasta palautteesta, jota hän saa 10 viestiä yhtä törkyviestiä kohtaan. Parannettavaa silti on: panelistit näkevät, että koululaitoksella olisi paljon annettavaa vihapuheen vastustamiseen. Yksi pakollinen puheviestinnän kurssi yliopistossa ei riitä, argumentaation ja asiallisen itseilmaisun opetuksen täytyisi halkoa koko opintietä.

MK3_2016

Kiitos loistaville panelisteille: sananvapaus tarvitsee rautaisia ammattilaisia ja rohkeita sananvapauden puolustajia Suomessakin! Kiitokset myös Vikesille ja Maailman Kuvalehdelle yhteistyöstä.

#maailmakylassa -festivaali jatkuu Rautatietorilla ja Kaisaniemessä tänään: Suomen PEN:in ohjelmassa keskustellaan turvaresidensseistä uhatuille taiteilijoille. Paneelin jälkeen toimittaja Maryan Abdulkarim haastattelee vieraaksemme Malmöstä saapunutta kirjailija Nasrin Madania Maailman kirjat -teltalla. Keskustelun aiheena on kirjoittavan naisen asema ja naisten oikeuksien toteutuminen Iranissa. Nasrin Madanin haastattelun voi lukea päivän Hufvudstadsbladetista.

PEN Maailma kylässä -festivaaleilla 28.-29.5.2016

Comments Off on PEN Maailma kylässä -festivaaleilla 28.-29.5.2016

Suomen PEN saa vieraakseen kirjailija Nasrin Madanin ja ICORN:in johtaja Helge Lunden

Safe haven paneeliMaailma kylässä -festivaalia vietetään jälleen Helsingin ydinkeskustassa Kaisaniemessä ja Rautatietorin alueella 28.-29. toukokuuta. PEN ja festivaalia järjetävä Kepa ry saavat festivaaleille mielenkiintoisia vieraita.

ICORN – International Cities of Refuge -verkostolla on 54 jäsenkaupunkia, jotka tarjoavat turvaresidenssejä uhatuille taiteilijoille. Verkosto leviää ympäri maailmaa, mutta sillä ei ole toistaiseksi jäsenkaupunkeja Suomessa. Vieraaksemme Maailma kylässä -festivaaleille saapuu iranilainen, Ruotsissa asuva palkittu kirjailija Nasrin Madani, joka oli Växjön ensimmäinen ICORN-turvakaupunkikirjailija.

Nasrin Madanin väkevät, feministiset novellit ovat joutuneet toistuvan sensuurin kohteeksi hänen kotimaassaan Iranissa. Suomen PEN julkaisee nyt Vapaa sana -kirjoitussarjassaan hänen uuden novellinsa En tom livmoder (“Tyhjä kohtu”), jonka ovat kääntäneet ruotsiksi yhteistyössä Kristian Carlsson ja kirjailija itse. Ruotsiksi Madanilta on käännetty myös kokoelma Jag har passerat torra årstider (Smockadoll Förlag, 2014).

Nasrin Madani kertoo työstään ja kokemuksistaan toimittaja Maryan Abdulkarimin haastattelussa: Nasrin Madani – naisten oikeudet Iranissa sunnuntaina 28. toukokuuta kello 15.15-16.00 Rautatietorin Amazon-lavalla Maailman kirjat -teltassa. Keskustelu käydään englanniksi ja sen jälkeen yleisön on mahdollista tavata kirjailija ja ostaa hänen signeeraamansa Jag har passerat torra årstider -kokoelma Maailman kirjat -teltassa.

Nasrin Madani ja ICORN:in toiminnanjohtaja Helge Lunde osallistuvat sunnuntaina Safe Haven – vapaan ilmaisun turvaksi -paneelikeskusteluun Mekong -lavalla Rautatietorilla kello 12.30-13.10. Keskustelua vetäjänä toimii kuraattori ja tuottaja Eva Neklyaeva, joka palkittiin Suomen PEN:in sananvapauspalkinnolla vuonna 2013. Turvaresidensseistä keskustelevat myös Pietarsaaren kaupungin Kulttuurinen moninaisuus -hankkeen projektikoordinaattori Lisen Sundqvist, Helsingin Kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas ja palestiinalainen muusikko Jowan Safadi, josta tuli keväällä ensimmäinen Safe Haven Helsinki -taiteilija. Safadin residenssikausi toteutetaan Helsingin kaupungin, HIAP:n, Perpetuum MobilenAnna Lindh -säätiön Suomen kansallinen verkoston sekä Suomen Muusikkojen Liiton yhteistyönä. Keskustelu käydään englannin kielellä. Paneelin järjestämistä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto.

PEN:in ohjelma Maailma kylässä -festivaaleilla käynnistyy kuitenkin jo lauantaina 28. toukokuuta paneelikeskustelulla Vihapuhe – haaste sananvapaudelle?, joka järjestetään Taiga-lavalla eli Kansallisteatterin Lavaklubilla kello 18-18.40. Vihapuheesta ja journalismista keskustelevat Maailman Kuvalehden kustannuspäällikkö Anni Valtosen haastattelussa toimittajat Jessikka Aro,  Jarmo Koponen ja Abdirahim “Husu” Hussein, joka sai PEN:in sananvapauspalkinnon vuonna 2015. Keskustelun järjestävät PEN:in kanssa Viestintä ja Kehitys -säätiö Vikes ja Maailman Kuvalehti.

Tervetuloa tapahtumiimme Maailma kylässä -festivaaleille!
Pääsy festivaalialueelle on ilmainen.

Lisätiedot:
Nasrin Madanin haastattelut:
Johanna Sillanpää, Suomen PEN:in toiminnanjohtaja,+358 40 2171 280, pentiedotu(at)gmail.com
Vihapuhe – haaste sananvapaudelle? Facebookissa
Maailman kirjat Facebookissa
Koko festivaaliohjelma
Tapahtumapaikat ja aluekartta
Festivaali sosiaalisessa mediassa: #maailmakylässä ja Maailma kylässä | World Village Festival

Ilmaisunvapausklubi: kuvantekijöiden ilmaisunvapaus

Comments Off on Ilmaisunvapausklubi: kuvantekijöiden ilmaisunvapaus

ILMAISUNVAPAUSKLUBI: KUVANTEKIJÖIDEN ILMAISUNVAPAUS

Jyrki Vainio: Sananvapaus. Piirros Julkaistu 4.5.2016 Turun Sanomissa.

Jyrki Vainio: Sananvapaus. Piirros Julkaistu 4.5.2016 Turun Sanomissa.

Päivälehden museo, Ludviginkatu 2–4, Helsinki

Keskiviikko 18.5.2016

Klo 17.30–19.30

 

Sananvapausjärjestö Suomen PEN:in Ilmaisunvapausklubilla Päivälehden museossa keskustellaan kuvantekijöiden ilmaisunvapaudesta keskiviikkona 18. toukokuuta kello 17.30 alkaen. Suomen PEN:in johtokunnan jäsen ja toimittaja Ville Hänninen keskustelee aiheesta sarjakuvataiteilija Johanna Rojolan, kuvittaja Ville Tietäväisen ja pilapiirtäjä Jyrki Vainion kanssa. Tapahtuman aluksi kuullaan Ranskan kulttuuri-instituutin johtajan Jeannette Bougrabin keynote-puheenvuoro (kieli: englanti/ranska).

Ilmaisunvapausklubin ohessa on mahdollisuus tutustua Päivälehden museon pysyvään sananvapauden tilannetta maailmalla hahmottavaan näyttelyyn sekä 3.5. avautuneeseen lapsille suunnattuun Somecity – vapaus viestiä -näyttelyyn. Tilaisuuteen ja näyttelyyn on vapaa pääsy.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva on voimakas, kieli- ja kulttuurirajoja ylittävä työkalu, jonka lukemiseen ja luomiseen vaaditaan taitoa. Aivan erityisesti sitä vaatii pilakuva, joka tutkii ja kokeilee kulttuurisia rajoja sananvapaudesta ns. hyvän maun rajoihin. 2000-luvulla etenkin uskonnolliset pilakuvat ovat herättäneet voimakkaita reaktioita: tanskalaisen Jyllands-Postenin syyskuussa 2005 julkaisemien Muhammad-pilakuvien seuraukset olivat moninaisia ja koettelivat kansainvälistä diplomatiaa. Suomessa kohua herätti Kaltion julkaisema Ville Rannan sarjakuva, jossa käytiin läpi Muhammad-pilakuvajupakan vaiheita.

Väittely pilapiirroksista sai uudet mittasuhteet ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen 7.1.2015 tehdyn tuhoisan terrori-iskun myötä. Lukuisat kansainväliset sarjakuvataiteilijat ottivat kantaa iskuun ja muistivat uhreja julkaisemalla kuvia. Suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden reaktioista tapahtuneeseen koottiin muistonäyttely keväällä 2015, mutta näyttelyllä oli vaikeuksia löytää esityspaikkaa.

Keskustelu ei ole rajoittunut pilakuviin. Posti julkaisi viime syksynä tiedotteen, jossa esitettiin keväällä 2016 julkaistavaksi aiottu Sananvapaus-postimerkkisarja. Taiteilija Ville Tietäväisen suunnittelemissa merkeissä kuvataan Suomessa kiisteltyjä keskustelunaiheita polaaristen ääripäiden kautta. Huhtikuussa Posti ilmoitti, ettei se julkaise sarjaa negatiivisen palautteen vuoksi. Tietäväinen kertoi Ylen haastattelussa pettymyksestään Postin sananvapautta kaventavaan päätökseen ja että osa palautteesta on rasistisen trolliliikkeen masinoimaa.

 

Miten sananvapaus maassamme voi?

Millaisia haasteita kuvantekijät kohtaavan työssään taiteen- ja ilmaisunvapauden osalta?

Onko kuvantekijöiden ilmaisunvapaus kaventunut, ja mitä tilanteessa tulee tehdä?

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun!

Tapahtuma Facebookissa.

* * *

Aiheeseen liittyvää:

18.5.2015 Sananvapauskylä ei toteudu

9.5.2015: PEN-yhteisöt ympäri maailmaa tuomitsevat Charlie Hebdo -iskun

9.5.2015: Ville Hänninen: Kohti vapaampaa kuvaa

29.2.2012: Suomen PENin sananvapauspalkinto Ville Rannalle!

Ainon nimipäivillä 10.5.2016

Comments Off on Ainon nimipäivillä 10.5.2016

Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietettiin eilen

Ainon nimipäivät 10.5.16

SKS:n viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki toivotti vieraat tervetulleiksi.

Kaunis toukokuinen alkuilta keräsi 50 hengen yleisön Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoteisiin juhlistamaan kirjailija Aino Kallasta, Suomen PEN:in perustajajäsentä.

Tilaisuuden aluksi Suomen PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen luki Suomen Journalistiliiton lanseeraaman sananvastuuvalan, johon hän toivoi yleisönkin yhtyvän:

Ilmaisen itseäni ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani.

Kähkönen vetosi yleisöön myös PEN:in mahdollisina tukijoina ja muistutti, että suuri osa järjestön tekemästä sananvapaustyöstä ei näy ulospäin. PEN tukee monin tavoin hädässä olevia kirjoittajia. Myös me Suomen PEN:issä saamme avunpyyntöjä, aivan viime aikoina erityisesti Bangladeshista, jossa sekulaarit kirjoittajat, bloggarit ja kustantajat ovat vaarassa.

Tilaisuudessa esittäytyi Aino Kallas Seura, joka juhlii 29. syyskuuta 10. toimintavuottaan juhlaseminaarissa SKS:lla. Seuran puheenjohtaja Silja Vuorikuru toi terveiset Tarton kirjallisuusarkistosta, josta myös löytyy runsaasti Kallakseen liittyvää aineistoa. Seuran jäsen Erja Noroviita tulkitsi paitsi Kallaksen novellin, kertoi huhtikuussa perustetun Lopen Syrjä-seuran toiminnasta – tarkoituksena on mm. kunnostaa Kallaksen nuoruuden kesäpaikka Syrjän kylällä.

Nimipäivillä esiintyivät Aino Kallaksen kirjailijasisaret, joilla kaikilla on jonkinlainen side päivän päähenkilöön. Taija Tuominen tunnusti rakkautensa kirjallisuuteen syntyneen äidinkielenopettajaltaan saamansa Sudenmorsiamen kautta – Tuominen oli lukenut läpi kotikylässään vierailevan kirjastoauton. Sittemmin hän on opettanut kirjoittamista halki Suomen ja nykyään lahjoittaa löytämiään Sudenmorsiamia oppilailleen.

Riikka Pelo rohkeni puhua “Minun Ainosta”, vaikka hän myönsi otsikon omistusmuodon herättävän kauhua. Sillä miten kukaan voi omistaa Ainoa, “suurta levottomuutta nimeltä ihminen”? Kallas opetti Riikka Pelon kirjoittamaan, Aino oli mentori ja esikuva. Pelo jakoi tilaisuudessa myös “toisten Ainon”: Nórdica Libros on juuri julkaissut Sudenmorsiamen espanjaksi. Teoksen on espanjantanut Luisa Gutiérrez Ruiz, Pelon esikoisromaanin Taivaankantajan kääntäjä. Sara Moranten kuvitusta teokseen La Novia del lobo voi ihastella Youtube-videolta:

Nimipäiville saatiin vieraita myös Viron PEN:istä. Kirjailija Kai Aareleid valitsi alustuksensa aiheeksi Kallaksen monista kaupungeista Pietarin. Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1900-1903 kertovat, että kirjailijauraansa aloittevan Kallaksen oli vaikea sopeutua Pietariin. Hän kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, avioliitossa Oskar Kallaksen kanssa oli särönsä ja perhevelvollisuuksien ja taiteilijapyrkimysten välillä kovaa ristivetoa. Mutta mitä Aino Kallaksesta olisi tullut kirjailijana ilman Pietarin vuosia? Varmaa on ainakin, että ulkomaalainen nainen, joka tunsi itsensä avain samalla tavalla ulkopuoliseksi Pietarissa sata vuotta Kallaksen jälkeen, ei olisi löytänyt lohtua Kallaksen teksteistä ilman kirjailijan kokemia kolmea kovaa Pietarin vuotta, päättää Aareleid.

Lämpimät kiitoksemme yleisölle, kaikille puhujille, PEN:in Naiskirjailijakomitean aktiivisille jäsenille, SKS:lle hyvästä ja jatkuvasta yhteistyöstä sekä Aino Kallas Seuralle liittymisestä mukaan tapahtuman totteuttamiseen! Nähdään ensi vuonna!

Makupaloja nimipäiviltä galleriassa, kuvat Johanna Sillanpää / Suomen PEN.

Suomen PEN allekirjoitti Sanomalehtien Liiton Maailman sananvapauden päivän ilmoituksen ja osallistuu #sananvastuu-kampanjaan

Comments Off on Suomen PEN allekirjoitti Sanomalehtien Liiton Maailman sananvapauden päivän ilmoituksen ja osallistuu #sananvastuu-kampanjaan

Media-ala puolustaa yhteisvoimin vastuullista sananvapautta

Sanomalehtien Liiton lehdistötiedote 3.5.2016

Sananvapauden_paiva_someSanomalehdet julkaisevat tänään 3. toukokuuta kansainvälisenä sananvapauden päivänä vastuullista sanankäyttöä puolustavien järjestöjen allekirjoittaman yhteisilmoituksen. Sanomalehtien Liiton tuottamassa ilmoituksessa kaksikymmentä media-alan toimijaa ottaa yhdessä kantaa vastuullisen sananvapauden puolesta.

Sananvapauden puolesta työskentelevät järjestöt ja yhdistykset haluavat yhdessä ilmaista näkemyksensä, että vihapuhetta, mustamaalausta, uhkailua ja henkistä väkivaltaa on virheellistä perustella sananvapaudella. Järjestöt sitoutuvat toimimaan vastuullisen sanankäytön puolesta ja kehottavat jokaista miettimään, miten itse käyttää sanoja.

Allekirjoittajina ovat Sanomalehtien Liiton lisäksi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto, Suomen Journalistiliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Aikakauslehtien liitto, MTV ja Yleisradio sekä useita päätoimittaja-, toimittaja- ja kirjailijajärjestöjä. Mukana on myös RadioMedia, jonka ilmoitustekstiin perustuva radiomainos pyörii kaupallisilla radiokanavilla viikon ajan 3.5. alkaen.

”Yhteisesiintyminen nähtiin tärkeäksi, koska olemme laajalla rintamalla huolissamme sananvapauteen kohdistuvista uhkista. Suomi on lehdistönvapauden ykkösmaa, mutta asema ei pysy itsestään. Samalla haluamme kunnioittaa maailman vanhimman painovapausasetuksen 250-vuotisjuhlaa, jonka vuoksi kansainvälinen lehdistönvapauskonferenssi on parhaillaan koolla Helsingissä”, Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg perustelee.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa: “Sanoilla on valtava voima. Niillä voi saada aikaan mitä vain. Käytetään niitä viisaasti.”

”Vapaa yhteiskunta ja vapaa sana ovat erottamattomia. Niin ovat myös sananvapaus ja siihen liittyvä vastuu”, toteaa Viestinnän Keskusliiton lakiasiainjohtaja Satu Kangas.

“Journalistinen vastuullinen sananvapaus on Suomea rakentava voima, jonka tuloksena koko yhteiskunta kehittyy. Sen arvo kannattaa ymmärtää ja sitä suojella”, kommentoi Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström korostaa, että merkittävä tekijä Suomen hyvän lehdistönvapauden taustalla on media-alan vapaaehtoinen itsesääntely. ”Journalistin ohjeet velvoittavat korkeaan ammattietiikkaan. Kunpa muutkin suomen kielen käyttäjät ymmärtäisivät, ettei sananvapaus säily ilman jatkuvaa vaivannäköä.”

Allekirjoittajat
Aikakauslehtien liitto
Aikakauslehtien Päätoimittajat ry
International Press Institute, Suomen-ryhmä
Julkisen sanan neuvosto
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry
MTV
Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry
Palkansaajalehdet Pale ry
Päätoimittajien Yhdistys
RadioMedia ry
Sanomalehtien Liitto
Suomen Journalistiliitto
Suomen Kaupunkilehtien Päätoimittajat ry
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen Kustannusyhdistys
Suomen PEN
Suomen tietokirjailijat ry
Toimittajat ilman rajoja, Suomen-osasto
Viestinnän Keskusliitto
Yle

Lisätietoja:

Jukka Holmberg
liittojohtaja
Sanomalehtien Liitto
jukka.holmberg@sanomalehdet.fi
040 735 1690

Sirpa Kirjonen
Johtaja, kuluttaja- ja mediamarkkinointi
Sanomalehtien Liitto
sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi
040 777 7210

Pohjoismaiden ja Viron PEN:in yhteinen kannanotto Bangladeshista

Comments Off on Pohjoismaiden ja Viron PEN:in yhteinen kannanotto Bangladeshista

Bangladeshin sekulaarien bloggareiden ja toisinajattelijoiden tueksi – PEN-järjestöt Pohjoismaissa ja Virossa tuomitsevat raakuudet ja vaativat suojelua niille, jotka ovat vaarassa

 

27.4.2016

Sananvapaus on jälleen vakavasti uhattuna Bangladeshissa, jossa neljä toisinajattelijaa on murhattu kuukauden sisällä:

  • 25. huhtikuuta Xulhaz Mannan, HLBT-lehti Roopbaania toimittanut, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjn oikeuksia ajanut aktivisti ja hänen aktivistiystävänsä, Yhdysvaltojen lähetystössä työskennellyt Tanay Mojumdar murhattiin Mannanin asunnossa Dhakassa.
  • 23. huhtikuuta veitsin aseistautuneet miehet hakkasivat Rajshahissa hengiltä professori, tutkija ja kulttuuriaktivisti Rezaul Karim Siddiquen.
  • Lakia opiskeleva Nazimuddin Samad kirjoitti islam-kriittisen päivityksen Facebook-sivuilleen ja murhattiin raa’asti Dhakassa 7. huhtikuuta.
Xulhaz Mannan, PEN International

Xulhaz Mannan, PEN International

RKS

Rezaul Karim Siddique, kuva PEN International

Nazimuddin Samad, kuva PEN International

Nazimuddin Samad, kuva PEN International

Vuonna 2015 viisi sekulaaribloggaria, verkkoaktivistia, kirjoittajaa ja kustantajaa murhattiin hyökkäyksissä. Henkensä menetti myös Avjit Roy, Bangladeshin johtavan sekulaariblogin, Mukto-Monan, perustaja.

Nämä raakalaismaiset teot viestivät pelottelusta. Hiljaisuuden, pelon ja äärimmäisen vaaran ilmapiiri ympäröi Bangladeshin maallisesti ajattelevia ihmisiä. Viime aikojen hyökyvä ääri-islamistisen terrorismin aalto toisinajattelijoita sekä uskonnollisia ja seksuaalisia vähemmistöryhmiä vastaan on hälyttävä. Se on odottamatonta maalta, jolla on moninainen kansallinen identiteetti ja mittava suvaitsevaisuuden historia.

Sitten vuoden 1975 Bangladesh on käynyt läpi uskonnollisen mullistuksen kahden sotilaallisen hallitsijan alla. Opiskelijaliikkeen käynnistämän kansannousun jälkeen joulukuussa 1990 Bangladesh siirtyi uuteen parlamentaarisen demokratian kauteen vuonna 1991. Demokraattiset johtajat tekivät kuitenkin vaarallisen liittouman islamististen puolueiden kanssa hyötyäkseen vaaleissa. Sen tuloksena islamistinen narratiivi on kasvattanut jalansijaansa demokraattisessa valtiomuodossa. Nykyinen Awami-liiton johtama hallitus tuli valtaan 2014 vilpillisen, kansainvälisiä standardeja kaihtavan vaalimenettelyn myötä.  Äänestys suoritettiin opposition boikotista huolimatta. He vaativat uskottavaa vaalitoimikuntaa islamistien hiljaisen tuen rohkaisemana. Uskottavan demokraattisen ympäristön ja moniäänisen politiikan puuttuessa islamistit koettelevat nyt voimiaan. Toistaiseksi Bangladeshin hallitus on epäonnistunut täydellisesti sekulaarien, laillista oikeuttaan sananvapauteen harjoittavien äänien suojelussa.

“Vastakaiku [Bangladeshin] hallitukselta on ollut järkyttävää – bengalilaisen uuden vuoden puheessaan pääministeri sheikki Hasina Wajed kritisoi haavoittuvaisia bloggareita ja sanoi, ettei uskontoa vastaan ole hyväksyttävää kirjoittaa, sen sijaan että olisi puolustanut suvaitsevaisuutta ja varoittanut karaistuneita tappajia, jotka jatkavat tekojaan vailla rangaistusta”, sanoo Salil Tripathi, Kansainvälisen PEN:in Vangittujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja.

Sekulaari hallitus demokraattisessa valtiossa ei voi sanella, mitä sen kansalaiset saavat kirjoittaa – se on vastoin sananvapauden periaatetta, demokraattisen yhteiskunnan tukipilaria. Erityisen vastenmielistä Bangladeshin hallituksen toiminnasta tekee se, että se kääntää selkänsä ja osoittaa selvää haluttomuutta suojella omia kansalaisiaan, joka edustavat maan kirkkaimpia ajattelijoita – heitä, jotka puolustavat koulutusta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja ovat huolissaan maansa tulevaisuudesta. Tätä ei voi hyväksyä.

Bangladeshin kriisi heijastaa taistelua maan sielusta. Säilyttääkseen sekulaarin identiteettinsä ja pelastaakseen demokraattisten instituutioidensa valumisen poliittisten islamistien käsiin maan kärkipolitiikkojen tulee tehdä valintansa. Poliittisten puolueiden on kyettävä rehelliseen ja avoimeen neuvotteluun. Kysymys kuuluu: voivatko poliittiset johtajat nousta kannattajien kosiskelun ja nurkkapatriotismin yläpuolelle? Se vaatii rohkeutta ja visiota.

PEN-keskukset Pohjoismaissa ja Virossa näkevät Bangladeshissa kriisiytyneen demokratian ja kaaokseen valuvan maan. Kuulemme bloggareiden ja toisinajattelijoiden huutavan epätoivoisesti henkensä edessä. Tässä sydäntä särkevässä ja kriittisessä tilanteessa pohjoisten demokratioiden on toimittava yhdessä kansainvälisen yhteisön ja Bangladeshin hallituksen kanssa.

Unescon Maailman lehdistönvapauden päivää vietetään Helsingissä 3.–4. toukokuuta 2016. Kansainvälisen yhteisön on silloin jos koskaan vahvistettava sitoumuksensa sananvapauden puolustamiseen, osoitettava tukea Bangladeshin toisinajattelijoille ja neuvoteltava yhteistyöstä.

Me PEN-järjestöt Pohjoismaissa ja Virossa puolustamme Bangladeshin toisinajattelijoiden oikeutta sananvapauteen niin kuin se on omassa peruskirjassamme ja useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa vuonna 1948, esitetty.

Vaadimme Bangladeshin hallitusta:

  1. Suojelemaan sekulaaribloggareita, kirjoittajia, kustantajia, tutkijoita ja ihmisokeusaktivisteja ääri-islamilaisten ryhmien raakalaismaisilta hyökkäyksiltä.
  2. Saattamaan väkivallan tekijät oikeuteen ja laittamaan piste rankaisemattomuuden kulttuurille.
  3. Turvaamaan tilaa sananvapaudelle Bangladeshissa.
  4. Suojelemaan vähemmistöryhmiä mukaan lukien uskonnolliset, seksuaaliset ja muut vähemmistöt.
  5. Ottamaan tarvittavat askeleet kohti uskottavaa valtiollista vaalia yhteistyössä kaikkien poliittisen puolueiden kanssa, sillä aidon demokratian puutteessa kukoistavat epädemokraattiset voimat.

Vaadimme omia hallituksiamme Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Virossa:

  1. Etsimään keinoja suojella Bangladeshin toisinajattelijoita.
  2. Tarjoamaan lisää turvapaikkoja ja residenssejä niille, jotka ovat sen tarpeessa.
  3. Tukemaan ja mahdollistamaan Bangladeshin demokraattista kehitystä ja rakentamaan vahvempia diplomaattisia siteitä maan kanssa.

 

Kätlin Kaldmaa, Eesti PEN – Viron PEN

Sirpa Kähkönen, Suomen PEN – Finlands PEN

Ola Larsmo, Svenska P.E.N. – Ruotsin PEN

William Nygaard, Norsk P.E.N. – Norjan PEN

Sjón, PEN á Íslandi – Islannin PEN

Per Øhrgaard, Dansk PEN – Tanskan PEN

PEN on kansainvälinen kirjailijajärjestö, joka puolustaa sananvapautta peruskirjansa mukaisesti kaikkialla maailmassa.

Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Comments Off on Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Ahmed Zaidan: A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story

UmarAhmed Zaidan on kotoisin Mosulista, Irakista. Kirjoituksessaan A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story hän kertoo runoilija Umar Abdul-Nasserista, joka toisin kuin monet muut, päätti jäädä todistamaan kaupunkinsa kohtaloa. Mosulin  kesäkuussa 2014 vallannut ISIS vastustaa kaikkea mitä Umar rakastaa, mutta hänen runoutensa kumpuaa kellarin pimeästä.

Lue Ahmed Zaidanin Kirjan ja ruusun päivänä 23. huhtikuuta 2016 Kirjan talon sivuilla julkaistu kertomus rohkeasta ystävästään. Tutustu samalla Umar Abdul-Nasserin runovideoihin Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjan kautta.

Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietetään 10.5.2016

Comments Off on Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietetään 10.5.2016

Ainon nimipäivät

10. toukokuuta kello 16.00-18.00

SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Naiskirjailijakomitea juhlistaa jo neljänsiä Ainon nimipäiviä Suomen PEN:in perustaneen kirjailija Aino Kallaksen kunniaksi yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa tiistaina 10. toukokuuta. Tänä vuonna tapahtumaa on järjestämässä myös Aino Kallas Seura.

Tällä kertaa nimipäivillä kuullaan seuraavat kirjailijoiden puheenvuorot:
* Taija Tuominen: “Sudenmorsiamen huumassa. Mitä kirjallisuus tekee ihmiselle?”
* Riikka Pelo: “Minun Ainoni”
* Kai Aareleid (Viro): “Kallaksen kaupungit”.

Lisäksi kuullaan Kallaksen runoutta Aino Kallas Seuran esittämänä, lausujana Erja Noroviita, ja SKS:n arkiston kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso kertoo uusista Aino Kallasta koskevista materiaaliluovutuksista.

Tapahtumaan on vapaa pääsy – lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot SKS:n sivuilla.

Tapahtuma Facebookissa.

* * *

Ainon nimipäivät 2015

Ihmisoikeuksista ja verkkovalvonnasta Sellon kirjastossa 13.4.

Comments Off on Ihmisoikeuksista ja verkkovalvonnasta Sellon kirjastossa 13.4.

Kannattiko klikata?!?? Ihmisoikeudet ja verkkovalvonta

Sellon kirjasto (Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 9, Espoo)

Keskiviikko 13.4.2016 kello 18.00-20.00

  • Klo 18: Tilaisuuden avaa Kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni: Miten kirjasto huolehtii asiakastiedoistaan?
  • Klo 18.15-19: Haastattelussa kirjailija ja kolumnisti Jarkko Tontti, sananvapausyhdistys Suomen PEN. Haastattelija Muru Vähänikkilä Ison Omenan kirjastosta.  Keskustelua.
  • Klo 19-20: Yksityisyyden suojaamisesta ja suojasta verkossa. Asiantuntijoina Electronic Frontier Finland ry:n eli EFFIn edustajat Leena Romppainen ja Raoul Plommer. EFFI ry on perustettu puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Keskustelua.

Tietotilaisuuden järjestää Sellon kirjasto, katso lisätiedot kirjaston verkkosivuilta tai Facebookista.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Thaimaan viranomaiset estivät toimittajan pääsyn Lehdistönvapauden päivän konferenssiin Helsingissä

Comments Off on Thaimaan viranomaiset estivät toimittajan pääsyn Lehdistönvapauden päivän konferenssiin Helsingissä

Sananvapausjärjestöt: Thaimaalaistoimittaja Pravit Rojanaphrukin osallistumisen estäminen UNESCO:n Lehdistönvapauskonferenssiin loukkaa sananvapautta

Suomalaiset sananvapausjärjestöt ovat pettyneitä Thaimaan hallituksen päätökseen estää toimittaja Pravit Rojanaphrukin pääsy Suomeen. Rojanaphruk on kutsuttu UNESCO:n Lehdistönvapauden päivän konferenssiin Helsinkiin 2.-4.5. Sanan- ja lehdistönvapautta puolustavat Suomen PEN, Toimittajat ilman rajoja, Viestintä ja kehityssäätiö Vikes ja Suomen Journalistiliitto vaativat toimittaja Rojanaphrukin matkan ja osallistumisen sallimista. Myös Suomen Thaimaan suurlähettiläs Kirsti Westphalen on ilmaissut Twitterissä pettymyksensä viranomaisten ratkaisuun.

“Toimittajan osallistuminen Kansainväliseen lehdistönvapauspäivään ei voi olla minkäänlainen todellinen uhka toimittajan kotimaalle. Kyseessä on rangaistus, joka kohdistuu yksittäiseen ammattilaiseen. Lisäksi päätös on isku sananvapaudelle, joka kirjailijoiden sananvapausjärjestö PEN Internationalin peruskirjan mukaan edellyttää vapaata ajatusten liikkuvuutta sekä vapaata oikeutta kritisoida hallituksia ja instituutioita”, toteaa Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen.

Khaosod English -verkkojulkaisuun kirjoittava Pravit Rojanaphruk tunnetaan sananvapauden kiivaana puolustajana, joka ei ole arkaillut kritisoida Thaimaassa vallan toukokuussa 2014 kaapannutta sotilasjunttaa, The National Council of Peace and Orderia eli NCPO:ta. Erityisesti hän on kritisoinut maan lèse-majesté eli majesteettirikoslakia, joka takaa hallitsijan koskemattomuuden. Pravit Rojanaphruk on pidätetty kahdesti. Hän työskenteli yli kaksi vuosikymmentä The Nation -lehden toimittajana, mutta menetti työpaikkansa pidätystä seuranneen painostuksen vuoksi. Majesteettirikoslaki on täysin ilmaisunvapauden periaatteiden vastainen ja tehokas keino esimerkiksi median vaientamiseksi.

Taustaa:

Vallan kaapannut sotilasjuntta piti yllä ”rauhaa ja järjestystä” sotalailla, joka oli voimassa maaliskuuhun 2015 saakka. Mediaa kontrolloidaan yhä tarkasti ja tiukka sensuuri ulottuu Internetiin asti. Toimittajia, toisinajattelijoita, tutkijoita, ihmisoikeusaktivisteja ja taiteilijoita painostetaan vaikenemaan. Jollei kirjoittaja alistu itsesensuuriin, pelon ilmapiiriä pidetään yllä sakkorangaistuksien ja mielivaltaisten pidätysten avulla. Kirjoittajia pidätetään, vangitaan ja katoaa pelkän mielipiteen ilmaisemisen vuoksi.

Thaimaa on allekirjoittanut YK:n Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansain­välisen yleissopimuksen, joka suojelee oikeutta lailliseen mielipiteen ilmaisemiseen. PEN on vaatinut toistuvasti Thaimaata täyttämään sen kansainväliset velvollisuudet sananvapauden suojelemisessa, lopettamaan sanavapauttaan harjoittavien kirjoittajien painostamisen ja vapauttamaan vangitut kirjoittajat.

1.4.2016 Helsingissä

Sirpa Kähkönen, Suomen PEN

Niklas Kaskeala, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes

Ilkka Nousiainen, Toimittajat ilman rajoja

Juha Rekola, Suomen Journalistiliitto

Tutkijoiden sananvapaus uhattuna

Comments Off on Tutkijoiden sananvapaus uhattuna

Leena Suurpää: Tarvitaanko tutkijoiden sananvapausjärjestöä?

suurpää_kuva

Leena Suurpää

Viime aikoina on keskusteltu mm. toimittajien vaientamiseen pyrkivästä uhkailusta ja valheellista tietoa julkaisevista medioista. Päätoimittajien kannanotto Luotettavan median puolesta julkaistiin maaliskuun 1. päivä. Vihapuhe ei kohdistu vain tahoihin, jotka tarvitsevat julkisuutta työnsä tekemiseen. Siitä saatiin tärkeä muistutus eilen, kun Yle:llä kuultiin 11-vuotiaan Valtteri-pojan rohkea kertomus Rasismin vastaisena päivänä. Tänä aamuna katseet kohdistuvat jälleen kerran Brysseliin, josta on raportoitu räjähdysten sarjasta.

Tämä ympäristö on omiaan synnyttämään turvattomuutta.  “[M]aailmanpoliittisten jännitteiden ja sosiaalisen median kaltaisten, näennäisesti vapaiden keskustelufoorumien myötä” kärjistyneessä, turvattomassa ympäristössä tulisi pystyä tekemään myös avointa tutkimusta, kirjoittaa Nuorisotutkimusverkoston johtaja Leena Suurpää. “Elämme paradoksaalista aikaa: niin sensuuri kuin äärimmäisyyksiin saakka moniääniseksi muuttunut sosiaalinen media rajaavat vakavasti tieteen tekemisen vapautta.”

Tieteen vapauden kaventuminen ei ole vain uhkakuva vaan todellinen kehityssuunta. Kirjoittajiin kohdistuvat vaarat koskevat myös tiedekenttää: “Käsillä on maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkijat joutuvat muuttamaan kotimaastaan vainon tai sensuurin vuoksi. He saattavat tulla pidätetyiksi tai jopa surmatuiksi tutkiessaan aihepiirejä, joita pidetään kiellettyinä.”

Mitä tieteentekijöiden turvallisuuden ja tieteen moniäänisyyden puolesta voidaan tehdä? Tarvitaanko tutkijoiden sananvapausjärjestöä? Lue Leena Suurpään tärkeä ja ajankohtainen kirjoitus Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjassa.

Turvakaupunkiunelmasta totta?

Comments Off on Turvakaupunkiunelmasta totta?

Pietarsaaressa keskusteltiin turvaresidensseistä taiteilijoille

Lisen Sundqvist, Åsa Steinsvik, Jowan Safadi, Marita Muukkonen, Hassan Blasim & Johanna Sillanpää. Kuva: Shauman Hall Jakobstad.

Pietarsaaressa keskusteltiin 19. maaliskuuta mm. kansainvälisen turvakaupunkiverkosto ICORN:in jäsenyydestä. Verkostoon liittyminen maksaa kaupungille 2 000 euroa, ja kaupunki tarjoaa turvakaupunkitaiteilijalle stipendin ja asunnon sovituksi residenssiperiodiksi, joka ICORN-kaupungeille on lähtökohtaisesti kaksivuotinen. Taiteilijat, jotka saapuvat kaupunkiin, ovat käyneet läpi tarvittavat taustatutkimukset, mikä on tärkeää myös viisumin saamisen kannalta. Suurimman osan tästä työstä ICORN:ille tekee Kansainvälinen PEN.

Käytännön järjestelyt voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Tukholmassa residenssin koordinointi on asetettu Kulttuuritalolle/Kaupunginteatterille – Åsa Steinsvik kertoi työstään hyvin konkreettisella tasolla ja korosti, että kaupungin osallisuus on tärkeää nimen omaan siksi, että siten residenssiasukas toivotetaan tervetulleeksi osaksi paikallisyhteisöä. Steinsvik kertoi myös Tukholman residenssin synnyttämästä positiivisesta säpinästä. Toiminta on tuonut mukanaan runsaasti uusia yhteistyökumppaneita ja koordinoivalle laitokselle uutta yleisöä.

Irakilainen kirjailija Hassan Blasim näkee residenssien etuna mahdollisuuden saada Euroopan ulkopuolista tietoa ja kulttuurivaihtoa, jollaista eurosentrisessä Suomessa tarvitaan kipeästi. Safe Haven Helsingin tuore turvakaupunkitaiteilija Jowan Safadi kertoi, että hänelle residenssikausi merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta keskittyä vapaasti musiikin tekoon, johon hänellä on Palestiinassa vain hyvin rajalliset mahdollisuudet poliittisista ja yhteiskunnallisista olosuhteista johtuen.

Jowan Safadin residenssikauden koordinoinnista huolehtiva Perpetuum Mobilen Marita Muukkonen toi esiin, että Helsingin mallissa asumisesta huolehtii HIAP ja kaupungille jää kulujen kattaminen. Jowan on saanut tukea myös Muusikkojen liitolta ja Anna Lindh -säätiöltä. Helsingin kaupunki ei ole toistaiseksi liittynyt ICORN:iin ja on sitoutunut residenssin tukemiseen vain vuodeksi, mikä ei tue Safe Haven Helsingin toiminnan jatkuvuutta. Se vaatii jälleen uuden raskaan poliittisen päätösprosessin.

Turvakaupungiksi lähteminen edellyttää ennen kaikkea tahtoa sitoutua toimintaan. Kysymys on myös kaupungin imagosta, kuten Hassan Blasim toteaa. Tahtovatko suomalaiset kaupungit profiloitua kansainvälisesti Soldiers of Odin -marssien näyttämönä vai kentis turvakaupunkina? ICORN-jäsenyys tarjoaa kaupungille laajan kansainvälisen verkoston – esim. Ruotsissa on tällä hetkellä jo toistakymmentä turvakaupunkia, ja käytännön neuvojen ja tuen saaminen on helppoa. Lisää ICORN-kaupunkeja syntyy jatkuvasti, ja uusien kaupunkien tarve on suuri. Verkoston avulla voi löytyä taiteilijalle myös uusi turvapaikka.

ICORN-kaupunkeja kartalla. Lähde: icorn.org

ICORN-kaupunkeja kartalla. Lähde: icorn.org

Mitä turvakaupungiksi lähteminen edellyttää?

Poliittisen tahdon lisäksi tarvitaan ruohonjuuritason suunnittelua. Kaupungin ei kuitenkaan tarvitse jäädä tässä yksin vaan verkostoituminen ja konsultaation pyytäminen jo varhaisessa vaiheessa on järkevää. Kokemuksia ja neuvoja saa ICORN-emo-organisaation lisäksi muilta jäsenkaupungeilta sekä kentän toimijoilta kuten Perpetuum Mobile ja PEN. Kaupungin kannattaa kartoittaa oman alueensa vahvuuksia, erityispiirteitä, toimijoita ja verkostoja. On laadittava realistinen budjetti – mitä tarvitaan toimentuloon, asumiseen, terveydenhuoltoon, kustannuksiin, joita taiteilija tarvitsee voidakseen jatkaa työskentelyä uudessa yhteisössä. Entä jos taiteilijan sijaan saapuu kokonainen perhe?

Loppujen lopuksi kaupunki rakentaa turvakaupunkitaiteilijan ympärille paikallisen tukiverkoston, jonka avulla voidaan huolehtia niin henkilökohtaisista kuin työhön liittyvistä tarpeista. Kaupunki voi esittää toiveita, mutta lopullisen päätöksen sijoitettavasta taitelijasta tekee ICORN. Hänen saapuessa käydään läpi henkilökohtaiseet tarpeet ja toiveet, joita lähdetään toteuttamaan.

Tarpeet vaihtelevat: kyseeseen voi tullaa aktivisti, joka haluaa kertoa kotimaansa olosuhteista ja jatkaa työtään, kunnes pystyy palaamaan takaisin. Toinen henkilö voi tarvita absoluuttista anonymiteettia sekä apua ja aikaa parantuakseen kokemastaan. Taiteilija voi myös tahtoa tulla pysyvästi osaksi uutta yhteisöä.

Lauantaisen paneelikeskustelun voit kuunnella Schaumansalin nauhoitteen kautta.

PEN kiittää järjestäjiä; Pietarsaaren kaupungin kulttuuritoimistoa ja Schaumansalia, osallistumismahdollisuudesta ja osallistuu ilolla turvakaupunkitoiminnan edistämiseen Pietarsaaressa jatkossa. Kiitos myös kanssakeskustelijoille ja yleisölle.

Pietarsaaresta Safe Haven -kaupunki kirjoittajille?

Comments Off on Pietarsaaresta Safe Haven -kaupunki kirjoittajille?

Helsinki sai ensimmäisen turvakaupunkitaiteilijan – toiminnasta keskustellaan tällä viikolla Helsingissä ja Pietarsaaressa

jowan safadi 2Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuoden puolella päätöksen Safe Haven -turvaresidenssitoiminnan käynnistämisestä. Nyt kaupunki on saanut ensimmäisen residenssitaiteilijan: palestiinalainen muusikko Jowan Safadi on saapunut HIAP:in Suomenlinnan residenssiin 3 kuukaudeksi. Safe Haveniä rahoittaa Helsingin kaupunki, mutta koordinaatiosta vastaavat Helsinki International Artist Programme ja Perpetuum Mobile. Jowanin ja Perpetuum Mobilea edustavan Marita Muukkosen haastattelun voi lukea Svenska Ylen sivuilta. Jowanin residenssikautta tukevat myös Anna Lindh -säätiön Suomen verkosto ja Muusikoiden liitto.

Helsinki ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi liittynyt ICORN – International Cities of Refuge -verkoston jäseneksi. ICORN on norjalaislähtöinen, kansainvälinen organisaatio, joka koordinoi turvakaupunkitoimintaa 50 maassa läheisessä yhteistyössä mm. Kansainvälisen PEN:in kanssa. Entisten ICORN-turvakaupunkikirjailijoiden kokemuksia ja ajatuksia kuullaan Kirjallisuus ilman rajoja -seminaarissa perjantaina 18. maaliskuuta. Keskustelua on mahdollista seurata stream-yhteyden kautta kello 15.45 alkaen.

Suomen PEN:in toiminnanjohtaja Johanna Sillanpää keskustelee lauantaina 19. maaliskuuta Safe Haven -toiminnasta Pietarsaaressa. Viva Allegro! -festivaalin yhteydessä järjestettävässä Fristad för konstnärer / Turvakaupunki taiteilijoille -keskustelussa pohditaan Pietarsaaren mahdollisuuksia ryhtyä turvakaupungiksi kirjoittajille ja taiteilijoille. Keskustelemassa ovat myös “kaupungin oma poika”, kirjailija Philip Teir, joka on pitänyt vireillä turvakaupunki-ideaa Pietarsaaressa, Tampereella asuva irakilainen kirjailija Hassan Blasim, Tukholman Kulturhusetin/Stadsteaternin tuottaja Åsa Steinsvik, joka vastaa myös turvaresidenssien koordinaatiosta sekä Marita Muukkonen Perpetuum Mobilesta. Keskustelua moderoi Lisen Sundqvist, joka koordinoi Pietarsaaren uutta Kulturella mångfald (Kulttuurinen monimuotoisuus) -hanketta. Lue artikkeli hankkeesta ja turvakaupunkitoiminnasta Österbottens Tidningissä.

Keskustelu käynnistyy Campus Allegron Schaumansalissa kello 15.

Jowan Safadi esiintyy keskustelun jälkeen kampuksen Galleri GROssa kello 16.30.

Kirjallisuus ilman rajoja & Mutanttikieltä 18.3.

Comments Off on Kirjallisuus ilman rajoja & Mutanttikieltä 18.3.

ICORN-turvakaupunkikirjailijat vierailevat monikielisyysseminaarissa Helsingissä

18.3.2016 klo 9.00-16.30

Pohjoismainen kulttuuripiste, TING-sali

Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

Kulttuuria kaikille -palvelun, Kulttuurikeskus Caisan, Lukukeskuksen, Pohjoismaisen kulttuuripisteen, Sivuvalo-projektin, Suomen arvostelijain liiton (SARV) sekä Suomen PEN:in yhteistyönä toteutettava Kirjallisuus ilman rajojaLitteratur utan gränserLiterature without borders -seminaari järjestetään perjantaina 18. maaliskuuta 2016. Seminaarissa käsitellään mm. monikielisten kirjailijoiden asemaa ja tukemista Pohjoismaissa, saamelaista kirjallisuutta ja maan rajat ylittävää kustantamista sekä turvakaupunkitoimintaa.

Manal Al-Sheikh, kuva A. L. Nordheim

Manal Al-Sheikh, kuva A. L. Nordheim

Anisur Rahman, kuva ICORN

Anisur Rahman, kuva ICORN

Mazen Maarouf, kuva ICORN

Mazen Maarouf, kuva ICORN

Tilaisuudessa vierailevat irakilainen, Norjassa asuva runoilija ja kääntäjä Manal Al-Sheikh, joka oli Stavangerin turvakaupunkikirjailija 2009-2011, Ruotsissa asuva bangladeshilainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä Anisur Rahman, joka oli Uppsalan turvakaupunkikirjailija 2009-2011 sekä Reykjavikin turvakaupunkikirjailijaksi v. 2011 valittu libanonilainen toimittaja ja rauhanaktivisti Mazen Maarouf. Heidän kanssaan turvakaupunkitoiminnasta keskustelevat Helsingin kaupungin valtuutettu Thomas Wallgren ja toimittaja, PEN-aktiivi Iida Simes.

Suomen PEN:in varapuheenjohtaja ja Kieli- ja käännöskomitean tuore puheenjohtaja Marianne Bargum johtaa työryhmää, jossa Vuokko Hirvonen Sámi Allaskuvlasta alustaa ylikansallisesta kustantamisesta Pohjoismaissa.

SARV:n paneelissa Elisabeth Nordgren, Kansainvälisen PEN:in naiskirjailijakomitean puheenjohtaja, johtaa keskustelua monikielisen kirjallisuuden arvioimisesta, johon osallistuu myös Tanskan PEN:in hallituksen jäsen, toimittaja Niels Ivar Larsen.

Luennot järjestetään Pohjoismaisen kulttuuripisteen tiloissa, työpajat Kulttuurikeskus Caisassa. Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt ja tilasuus on täynnä, mutta seminaaria (lukuunottamatta Caisan työpajoja) voi seurata verkossa tämän stream-linkin kautta. Seminaarin kielet ovat englanti ja skandinaaviset kielet.

Fr33 MHZ Mutanttikieltä Electro Poetry Night

Mutanttikieltä -banneriPe 18.3.2016 klo 19:00

Kulttuurikeskus Caisa

Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, Helsinki

Vapaa pääsy

Seminaari huipentuu monikieliseen ja monitaiteiseen runoiltaan Kulttuurikeskus Caisassa, jossa esiintyvät Manal Al-Sheikh (IQ/NO), Anisur Rahman (BD/SE), Mazen Maarouf (PS/IS), Diana Mistera (IT/FI), Hamdam Zakirov (UZ/FI), Inger-Mari Aikio, Harri Hertell ja Bosse Hellsten.

Ohjaus: David Kozma (RO/FI), musiikki: Romulus Chiciuc (RO/FI).

Illan ohjelmasta vastaavat Sivuvalon Mutanttikieltä-projekti sekä FR33MHZ. Tapahtuman järjestävät Sivuvalo, EtcCaisaSuomen Kirjailijaliitto r.y sekä Finlands svenska författareförening.

Lisätietoja tapahtumasta ja Mutanttikieltä- ja FR33MHZ-projekteista monikielisyyttä edistävän Satakielikuukauden sivulla.

Kuudes vuosi Syyrian katastrofia on käynnistynyt

Comments Off on Kuudes vuosi Syyrian katastrofia on käynnistynyt

PEN tuomitsee runoilijan murhan

Syyrian vallankumouksen käynnistymisestä on kulunut viisi vuotta maaliskuussa 2016. Osittain Arabikevään tapahtumien liekittämästä kansannoususta on kehittynyt tuhoisa sisällissota ja yksi aikamme pahimmista humanitäärisistä katastrofeista. Kansalaisiin, joiden joukossa on niin syyrialaisia kuin kansainvälisiä toimittajia ja kirjoittajia, kohdistuu vaara kaikilta rintamilta.

Mohammad Bashir al-Alani

Mohammad Bashir al-Ajani

Heihin kuuluvat runoilija Mohammad Bashir al-Ajani ja hänen poikansa Elyas, joiden murhasta PEN raportoi eilen 14. maaliskuuta. PEN on järkyttynyt tiedoista, joiden mukaan al-Ajani oli palannut Deir al-Zourin kaupunkiin haudatakseen menehtyneen vaimonsa, mutta kaksikko joutui heitä jumalanpilkasta syyttäneen Isis-ryhmän ja sotarikoksen uhriksi.

Kansainvälisen PEN:in mukaan Syyrian konfliktissa on kuollut noin 250 000 ihmistä ja loukkaantunut yli miljoona. Noin 4,2 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotimaansa ja maan sisällä on sijoitettu uudelleen noin 6,5 miljoonaa ihmistä. Yli 90 toimittajaa ja muuta kirjoittajaa on saanut surmansa, ja vuoden 2013 jälkeen kymmenet kirjoittajat ovat hakeneet turvaa PEN:in ja International Cities of Refuge -turvakaupunkiverkoston kautta. PEN on vaatinut vakavimmassa tilanteessa olevien ihmisten suojelemista niin kansallisella kuin globaalilla tasolla ja patistanut Euroopan maita työskentelemään yhdessä humaanin turvapaikkalaiston muodostamiseksi.

Kansainvälinen PEN käynnisti tänään Syria’s Voices -sarjan, jossa haastatellaan syyrialaisia kirjoittajia. Ensimmäisenä vuorossa on ihmisoikeusaktivisti ja yksi Syyrian tunnetuimmista kääntäjistä, Mohammad Habeeb, josta tuli Stavangerin ICORN-turvakaupunkikirjailija elokuussa 2013.

Vapaassa sanassa Nasiba Hilal: A day in the life of an ordinary woman

Suomen PEN julkaisee kertomuksen Vapaa sana -sarjassa syyrialaiselta Nasiba Hilalilta. A day in the life of an ordinary woman (“Päivä tavallisen naisen elämässä”) kuvaa riipaisevasti hetkeä iäkkään kylän naisen arjessa konfliktin jaloissa. Suomen PEN julkaisee tekstin syyrialaista kulttuuria Suomessa edistävän ja maahanmuuttajien ja kantaväestön välille yhteyksiä luovan Suomi-Syyria Ystävyysseuran avulla.

Alkuperäisen kirjoituksen on julkaissut vuonna 2012 perustettu syyrialainen, itsenäinen ja poliittisesti riippumaton Freedomraise-lehti, jossa käsitellään poliittisia, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia aiheita.  Julkaisun haasteet ovat olleet niin taloudellisia kuin turvallisuuteen liittyviä, ja lehti ilmestyy tällä hetkellä verkossa (Rising for Freedom). Resursseja ja yhteistyökumppaneita toimitustyön jatkamiseen etsitään.

Sinäkin voit tukea Syyrian konfliktin uhreja mm. Kirkon Ulkomaanavun, Pelastakaa Lapset ry:n, Punaisen Ristin, Suomi Syyria Yhteisön ja Unicefin kautta.

Jarkko Tontti: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Comments Off on Jarkko Tontti: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Vapaa sana: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Jarkko Tontti Bishkekissä 2014, taustalla John Ralston Saul.

Jarkko Tontti Bishkekissä 2014, taustalla John Ralston Saul.

“Kukaan ei tiedä, mitä termi vihapuhe tarkasti ottaen tarkoittaa. Lainsäädännöstä sitä ei löydy.”

Suomen PEN:in puheenjohtajanakin toiminut kirjailija ja oikeustieteiden tohtori Jarkko Tontti ottaa mittaa vihapuheen käsitteestä ja sananvapautta koskevasta lainsäädännöstä Vapaa sana -kirjoituksessaan Vihapuheesta ja sananvapaudesta.

“Sananvapauden peruslähtökohta on se, että tyhmiäkin saa puhua ja kiivaskin keskustelu on sallittua. Loppujen lopuksi se on meidän kaikkien edun mukaista”, Tontti kirjoittaa.

“Toisinaan palaute muuttuu uhkailuksi, jonka tavoite on vaientaminen. Silloin vihapuhe on uhka sananvapaudelle.”

Miten vihapuhe hahmottuu suhteessa Suomen rikoslakiin, jossa rikoksiksi luetaan niin kiihottaminen kansanryhmää vastaan, jumanlanpilkka kuin kunnianloukkauskin?

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Diakonia-lehden numerossa 1/2016.

Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä

Comments Off on Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä

PEN tukee kääntäjien oikeuksia

Sanan- ja taiteenvapautta kaikkialla maailmassa puolustava, vuonna 1921 perustettu Kansainvälinen PEN (PEN International) on maailman vanhin kansalaisjärjestö sekä maailman suurin kirjallisuusjärjestö. Järjestön alainen Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee) edistää kirjallisuuden kääntämistä, kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja tukee huonossa asemassa olevia kieliä.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi PEN julkaisee julkilausumia ja kannanottoja. Kieli- ja käännöskomitea muotoili UNESCO:n vuonna 1996 hyväksymän Yleisen kielellisten oikeuksien julistuksen. Vuonna 2011 komitea tiivisti julistuksen pääkohdat kymmenkohtaiseksi, kielellistä monimuotoisuutta puolustavaksi Gironan manifestiksi kielellisistä oikeuksista. Viime syksynä Kansainvälisen PEN:in yleiskokouksessa julkaistiin Gironan manifestia täydentävä julistus, jossa PEN ottaa kantaa etenkin kirjallisuuden kääntäjien aseman puolesta.

Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä julkaistaan nyt Suomen PEN:in kotisivuilla sekä monikielisyyttä juhlistavan Satakielikuukauden blogissa. Julistus löytyy englannin kielellä Kansainvälisen PEN:in sivuilta ja se julkaistiin tänään 24. helmikuuta suomeksi ja ruotsiksi myös monikielisyyttä juhlistavan Satakielikuukauden blogissa.

Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä

  1. Kirjallisuuden kääntäminen on intohimoista työtä. Edistämällä avoimuutta, rauhaa ja vapautta sekä toimimalla epäoikeudenmukaisuutta, suvaitsemattomuutta ja sensuuria vastaan, kääntäminen kutsuu dialogiin maailman kanssa.
  2.  Kaikki kulttuurit eivät ole tasa-arvoisia kääntämisen suhteen. Jotkin kulttuurit kääntyvät valinnasta, toiset pakosta. Kääntäminen on avain kielten ja kulttuurien suojelemiseen.
  3. Vaikka kääntäjät kunnioittavat kirjailijoita ja alkuperäistekstejä, ovat he luovia kirjoittajia itsekin. He eivät vain tuota uudelleen kirjallista työtä, vaan kehittävät teosta edelleen laajentamalla sen olemassaoloa maailmassa. Kääntäjät eivät vain välitä viestiä: vaikka he puhuvat toisen nimissä, ääni on heidän omansa. Erityisesti kääntäjät toimivat kulttuurisen monimuotoisuuden hyväksi pysymällä uskollisina marginalisoiduille kirjailijoille, kirjallisille tyyleille ja sosiaalisille ryhmille.
  4. Kääntäjien oikeuksia täytyy suojella. Hallituksien, kustantajien, median ja työnantajien – kaikkien on kunnioitettava kääntäjien asemaa ja tarpeita, annettava arvoa heidän nimilleen, tarjottava oikeudenmukainen korvaus tehdystä työstä sekä kunnialliset työolosuhteet – niin painoviestinnässä kuin digitaalisessa mediaympäristössä.
  5. Kääntäjien fyysinen turvallisuus ja ilmaisunvapaus on taattava kaikissa olosuhteissa.
  6. Kääntäjiä tulee kunnioittaa erityistaitoisina luovina kirjoittajina ja asiantuntijoina, joita on konsultoitava kaikissa heidän työhönsä liittyvissä kysymyksissä. Käännökset kuuluvat heille, jotka niitä luovat.

Quebecissa lokakuussa 2015
Julistuksen käännös: Johanna Sillanpää

Older Entries