Suomi   |English   |Svenska

Tutkijoiden sananvapaus vs. vihapuhe 27.8.2015

Comments Off on Tutkijoiden sananvapaus vs. vihapuhe 27.8.2015

Tietokirja.fi:ssä keskustellaan tutkijoiden sananvapaudesta ja vihapuheesta

tietokirjalogoVihapuheen on tulkittu kaventavan sananvapautta. Mutta miten vihapuhe vaikuttaa tutkijan työhön? Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta teki toukokuussa kyselyn, jossa haettiin kokemuksia tutkijoiden kokemasta häirinnästä julkisissa esiintymisissään. Ovatko tutkijan akateeminen vapaus ja oikeus tuoda osaamisensa yhteiskunnan kehittämiseksi vaakalaudalla aikana, jolloin asiaton ja loukkaava palaute velloo vapaana verkossa?

Keskustelua aiheesta on luvassa Tietokirja.fi:ssä torstaina 27. elokuuta Tieteiden talon (Kirkkokatu 6, Helsinki) salissa 404 kello 13-14. Suomen PEN:in ohjelmaosiossa Tiedonjulkaisemisen neuvottelukunnan pääsihteeri Reetta Kettunen haastattelee Veronika Honkasaloa, muun muassa monikulttuurisuuteen ja rasismiin perehtynyttä nuorisotutkijaa, sekä Tuija Saresmaa, populismia tutkivaa nykykulttuurintutkijaa.

Varaslähtö aiheeseen on luvassa jo tiistaina 25. elokuuta Porthanian Tiedekulman (Yliopistonkatu 3, Helsinki) Tietokirja.fi-etkoilla kello 17-17:45. Joutuuko tutkija sensuroimaan itseään vihapalautteen ja uhkailun pelossa? Miten käy sananvapauden, jos tutkijat pelkäävät maineensa ja fyysisen koskemattomuutensa puolesta? Miten yleistä tutkijoiden uhkailu nykyään on? Reetta Kettusta ja viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaarta haastattelee Iida Simes Suomen PEN:istä.

Edit. Tiedekulman katuosoite päivitetty.

Vi är ej färdig biffstek 26.8.

Comments Off on Vi är ej färdig biffstek 26.8.

Vi är ej färdig biffstek

26. elokuuta 2015 Kansallisteatterin Lavaklubilla (Läntinen Teatterikuja 1, Helsinki) kello 18.30 alkaen:

runokuu2Suuri kaksikielinen ilta kokoaa yhteen suomenruotsalaisen kirjallisuuden ystävät. Mukana on niin kirjallinen kävely Gunnar Björlingin jalanjäljillä, suomenkielisten ja ruotsinkielisten kirjailijoiden kohtaamisia kuin kirjallisuuslehti Nuoren Voiman Suomenruotsalainen modernismi -numeron julkistaminen. Iltaan johdattaa kävely Kaivopuistossa Gunnar Björlingin maisemissa, katso lisätiedot.

Kävelyn jälkeen siirrytään Lavaklubin kaksikieliseen Vi är ej färdig biffstek -iltaan. Illan aloittaa Björling-paneeli, jossa keskustelevat runoilijat Mia Toivio, Pauliina Haasjoki, Peter Mickwitz ja tutkija Fredrik Hertzberg. Paneelin jälkeen kuullaan suomen- ja ruotsinkielisten kirjailijoiden vuoropuheluita. Esiintymässä ovat Johanna Holmström, Mårten Westö, Hannele Mikaela Taivassalo, Peter Mickwitz, Vilja-Tuulia Huotarinen, Eino Santanen, Elina Hirvonen ja Markku Paasonen. Illan lopuksi julkistetaan Nuori Voima -lehden suomenruotsalainen modernismi -numero. Esiintymässä nähdään Olavi Uusivirta, Outi-Illuusia Lilja, Anton Tokola ja Juho Kuusi. Illan juontavat kirjailijat Leena Parkkinen ja Hannele Mikaela Taivassalo.

Tapahtuma on osa Runokuun ja Helsingin juhlaviikkojen ohjelmaa.

Järjestäjät Runokuu, Suomen PEN, Osuuskunta Poesia, Nuori Voima -lehti.

Tapahtuma Facebookissa.

Cross-Border Civil Society Dialogue 4.7.

Comments Off on Cross-Border Civil Society Dialogue 4.7.

Helsingin Rauhanasemalla keskustellaan lauantaina 4.7. eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan roolista ja kansalaisjärjestöjen yhteistyömahdollisuuksista mielenkiintoisten suomalaisten ja venäläisten puhujavieraidan kanssa 40 vuotta ETY-konferenssin jälkeen. Järjestäjinä STETE, LSV, Suomen PEN, Vikes ja Sadankomitea.

Cross-Border Civil Society Dialogue – 40 years since Helsinki Final Act

40 years ago, the CSCE – Conference on Security and Cooperation in Europe – and the Helsinki Final Act meant an opening and a step forward in the normalisation of the relations between East and West after the Second World War, in the middle of Cold War Europe.

For NGO’s and civil society activists the inclusion of human rights to the agenda and negotiations signified an important step, leading to the establishment of Helsinki Committees in many European countries, and opening doors for further dialogue and cross-border co-operation between NGOs in East and West. We invite you to come and discuss with us the legacy of the Helsinki Final Act 1975 to NGO’s and social movements in Europe.

Today, the shadow of war is looming over Europe, and the relationship between the EU and Russia is not without complications. How can civil society actors foster co-operation in light of the narrowing space for their work, the financial crisis and the tightening legislation in Russia?

Seminar: Cross-Border Civil Society Dialogue
– 40 Years since Helsinki Final Act

Saturday  4.7.2015
13.00 – 18.00
Venue: Peace Station,
Address Veturitori 3, Helsinki

Speakers :

• ASTRID THORS (OSCE High Commissioner on National Minorities)
• RAUNO MERISAARI (MFA Finland)
• YURI DŽIBLADZE (President, Center for the Development of Democracy and Human Rights, Moscow)
• OLGA ZAKHAROVA (Director, Freedom Files, Moscow)
• ANNA SKVORTSOVA (Director, NGO Development Center, St.Petersburg)

Arranged by:

Peace Union of Finland in cooperation with the Finnish Committee for European Security STETE, Physicians for Social Responsibility, Finnish PEN, VIKES the Finnish Foundation for Media Communication and Development and Committee of 100.

Event on Rauhanliitto’s website.

Suomen PEN Helsinki Pridessä 2015

Comments Off on Suomen PEN Helsinki Pridessä 2015

Helsinki Pride 2014. Kuva: Johanna Sillanpää

Helsinki Pride 2014. Kuva: Johanna Sillanpää

Sananvapaus kuuluu kaikille, ja niin kuuluu myös oikeus ilmaista seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä.  Jokaisella on myös oikeus saada ja jakaa tietoa niistä vapaasti.

Kirjailijoiden sananvapausyhdistys Suomen PEN osallistuu ensimmäistä kertaa Helsinki Pride -kulkueeseen lauantaina 27. kesäkuuta. Marssimme seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ilmaisunvapauden puolesta ja tallomme kumoon seksuaalisioikeuksia ja ilmaisunvapautta rajoittavat anti-hlbtiq-lait!

Pride-kulkue käynnistyy Senaatintorilta klo 13. PEN:in löydät Heterophobia-rekan (järjestyksessä 10.) perästä.

Kutsumme mukaan niin jäsenemme kuin vanhat ja uudet ystävämme: olet lämpimästi tervetullut!

Tapahtuma Facebookissa

Suomen PEN:in ja Setan kannanotto seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ilmaisunvapauden puolesta (26.6.2015)

Suomen PEN:in ja Setan päivitetty kannanotto

Comments Off on Suomen PEN:in ja Setan päivitetty kannanotto

Suomen PEN ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajava Seta ry julkaisivat yhteisen kannanoton sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ilmaisunvapauden puolesta tiistaina 23. kesäkuuta Helsinki Pride -viikon kunniaksi. Seuraavana päivänä Kirgisian parlamentti äänesti kannanotossa mainitun Kirgisian hltbiq-yhteisöä sortavan lakiesityksen toiselle kierrokselle, minkä vuoksi päivitimme kannanottomme:

Credit: Havas Worldwide Kazakhstan & PEN International

Credit: Havas Worldwide Kazakhstan & PEN International

Suomen PEN:in ja Setan tiedote Helsinki Pride -viikolla (päivitetty 26.6.2015)

Kirjailijoiden sananvapausyhdistys Suomen PEN ottaa kantaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ilmaisunvapauden puolesta

Seksuaalioikeuksia sekä seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää itsemääräämisoikeutta rajoittavia lakeja kutsutaan homopropagandalaeiksi. Lain nimitys on peräisin Venäjältä, jossa alettiin kutsua homopropagandaksi lähes mitä vaan ilmaisua, jossa kuvataan homoseksuaalisuutta. Homoseksuaalisuus on edelleen laitonta liki 80 maassa. Joissain maissa syytetty voidaan tuomita jopa kuolemaan.

Laeilla on haluttu kieltää saman sukupuolen edustajien välinen kanssakäyminen, sukupuolen moninaisuuden ilmaiseminen ja hlbtiq-kulttuurin kuvaaminen niin faktassa kuin fiktiossa.

Nämä lait eivät salli kirjailijoiden, toimittajien tai taiteilijoiden käsittelevän seksuaalisuutta teksteissään tai teoksissaan vapaasti. Lait rajoittavat varsinkin hlbtiq-henkilöiden eli homo, lesbo-, bi-, queer-, intersukupuolisten- ja transihmisten vapautta, ja tämä tapahtuu muka yleisen moraalin tai väitettyjen perinteisten arvojen suojelun nimissä.

Anti-hlbtiq-lait rikkovat ihmisoikeuksia kieltämällä yksilöiden oikeuden vapaaseen ilmaisuun, järjestäytymiseen ja rauhanomaiseen kokoontumiseen vastoin YK:n ihmisoikeussopimusta.

Pahimmillaan lait oikeuttavat väkivallan, kidutuksen, vakavan syrjinnän ja yllyttävät homofobiaan. Väkivallan uhka vaientaa ja estää ihmisiä puuttumasta syrjintään.

Suomen PEN muistuttaa, että jokaisella on oikeus ilmaista seksuaalista suuntautumistaan ja sukupuoli-identiteettiään vapaasti sekä oikeus saada ja jakaa sitä koskevaa tietoa.

Kansainvälinen PEN, Suomen PEN ja Seta ry:

  • vaativat kaikkia maita, joissa on voimassa tai käsittelyssä ilmaisunvapautta ja vapaata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asioita koskevaa keskustelua estäviä anti-hlbtiq-lakeja (kuten Iran, Venäjä, Kirgisia ja Nigeria) kumoamaan tai hylkäämään kyseiset rajoitteet.
  • tuomitsevat lait, jotka kieltävät seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskevan tiedon levittämisen.
  • vaativat, että kaikkien vastaavanlaisten lakien vuoksi tuomitut tai syytetyt henkilöt saavat vapauttavat tuomiot ja rikkeet poistetaan heidän rekistereistään, ja että kaikki heidän saamansa sakot palautetaan. Tuomittujen on saatava hyvitys ihmisoikeuksiensa loukkaamisesta.
  • vaativat kaikkien maiden hallituksia sitoutumaan ja vastaamaan kansainvälisessä laissa säädettyihin velvollisuuksiin suojella yksiköiden oikeuksia vapaaseen ilmaisuun, yhdistymiseen ja kokoontumiseen. Kehotamme myös Suomen eduskuntaa kunnioittamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ilmaisunvapautta ja jatkamaan työskentelyä hlbtiq-henkilöiden ja muun kansanosan välisen tasa-arvon edistämiseksi.
  • toivottavat tervetulleeksi YK:n Ihmisoikeusneuvoston julkilausuman (L.27/Rev.1, 26.9.2014), joka vastustaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää. Ihmisoikeusjärjestöt kehottavat neuvostoa pitämään tämän kriittisen ihmisoikeusasian tärkeysjärjestyksensä kärjessä vastakin.

Esimerkkejä ilmaisunvapautta rajoittavasta anti-hlbtiq-lainsäädännöstä:

  • Kesäkuussa 2013 Venäjän duuma hyväksyi nk. homopropagandalain, joka estää ja kriminalisoi ”ei-perinteisiä seksuaalisia suhteita koskevan propagandan levittämisen alaikäisille”.  Laki kieltää toiminnan, jonka voidaan katsoa levittävän positiivista tai neutraalia kuvaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden suhteista tai edistävän jotain muuta kuin perinteisiä perhearvoja. Kaikenlainen homoseksuaalisten perheiden kuvaaminen nähdään kielteisenä ja siitä voidaan sakottaa tai pidättää. Ulkomaiden kansalaisia voidaan jopa häätää.
  • Kirgisiassa Venäjän nk. homopropagandalakia muistuttava lakiesitys läpäisi ensimmäisen käsittelykierroksen lokakuussa 2014, parlamentti äänesti lain puolesta toisen kerran 24. kesäkuuta ja kolmas kierros on luvassa syksyllä. Toteutuessaan laki kriminalisoisi tiedon ja myönteisten asenteiden levittämisen ”ei-perinteisistä” seksuaalisista suhteista sekä rajoittaisi yksilöiden ilmaisunvapautta ja hlbtiq-yhteisön kokoontumisvapautta. Venäjän mallia myös epämääräisellä muotoillullaan muistuttavan lailla pelätään olevan suoria seurauksia niin median työskentelyyn, kansalaisten koulutukseen kuin hlbtiq-henkilöiden terveydenhuoltoon. Laki oikeuttaisi tiukempiin sanktioihin kuin Venäjällä – sakoista jopa vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen.
  • Nigeriassa tammikuussa 2014 hyväksytty Same Sex Marriage (Prohibition) Act tuomitsee henkilöt saman sukupuolen välillä solmituista avioliitoista tai siviilivihkimisistä 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Laki kriminalisoi myös rekisteröitymisen ja osallistumisen ns. homoklubien toimintaan sekä toiminnan järjestämisen, joista voidaan tuomita 10 vuoden vankeusrangaistukseen.
  • Iranissa yhteisymmärrykseen perustuva saman sukupuolen välinen toiminta on laitonta ja voi johtaa jopa kuolemanrangaistukseen. Henkilöt, joiden katsotaan käyttäytyvän tai pukeutuvan vastoin virallisia sukupuolisia stereotyyppejä, voivat päätyä mielivaltaisen pidätyksen uhreiksi, vankeuteen, kidutetuiksi tai ruoskituksi. Myös hlbtiq-yhteisön olemassaolosta kirjoittavat henkilöt voivat joutua koston kohteeksi: Siamak Ghaderi vapautettiin heinäkuussa 2014 kärsittyään neljän vuoden vankeusrangaistuksen blogitekstinsä vuoksi, johon hän oli haastatellut iranilaisia homoseksuaaleja. Artikkeli otti kantaa maan edellisen presidentin, Mahmoud Ahmadinejadin, julkiseen väitteeseen, jonka mukaan Iranissa ei ole homoseksuaaleja. Ghaderi sai myös 60 raipaniskua yhteistyöstä homoseksuaalien kanssa toimimisesta.

Taustaa PEN:in toiminnasta

Kirjailijoiden ja toimittajien sananvapausjärjestö PEN laati ensimmäisen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön ilmaisunvapautta ja sitä rajoittavaa lainsäädäntöä koskevan julkilausumansa vuoden 2014 PEN-kongressissa Kirgisian pääkaupungissa Bishkekissä.

Viime aikoina Kirgisia on ollut hyväksymässä ”ei-perinteisiä seksuaalisia suhteita edistävän propagandan levittämisen” kriminalisoiva laki. Laki rajoittaisi paitsi ilmaisunvapautta myös hlbtqi-yhteisöön kuuluvien henkilöiden kokoontumisvapautta. Kirgisian parlamentti äänesti lain kolmannelle käsittelykierrokselle 24.6.2015, mutta kansainvälisellä yhteisöllä on vielä aikaa vaikuttaa lain valmisteluun.

PEN on huolissaan hlbtiq-henkilöjen syrjinnän ja uhkailun kasvavan myös muun muassa Iranissa, Somaliassa ja Nigeriassa. Lainsäädännön vaikutukset näkyvät myös turvapaikkojen hakijoiden ja langetettujen syytteiden lisääntymisessä.

Suomen PEN ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksia ajava Seta ry julkaisivat yhteisen kannanoton sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ilmaisunvapauden puolesta Helsinki Pride -viikolla tiistaina 23.6.

 

Tiedustelut:

Johanna Sillanpää

Toiminnanjohtaja, Suomen PEN

pentiedotus(at)gmail.com

p. 040 217 1280

 

Panu Mäenpää

Puheenjohtaja, Seta

puheenjohtaja(at)seta.fi

p. 050 301 1332

 

PEN ja Seta: Anti-hlbtiq-lait kumottava

Comments Off on PEN ja Seta: Anti-hlbtiq-lait kumottava

Suomen PEN:in ja Setan tiedote 23.6.2015 Helsinki Pride -viikolla

Kirjailijoiden sananvapausyhdistys Suomen PEN ottaa kantaa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ilmaisunvapauden puolesta

Credit: Havas Worldwide Kazakhstan & PEN International

Credit: Havas Worldwide Kazakhstan & PEN International

Kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausyhdistys PEN laati ensimmäisen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön ilmaisunvapautta ja sitä rajoittavaa lainsäädäntöä koskevan julkilausumansa viime syksynä PEN-kongressissa Kirgisian Bishkekissä. Homoseksuaalisuuden ollessa laitonta liki 80 maassa ja johtaessa pahimmillaan jopa kuolemantuomioon, viime vuosina eri puolilla maailmaa on otettu käyttöön myös nk. homoseksuaalista propagandaa kriminalisoivia lakeja. Kansainvälinen PEN on viimeisen vuoden kuluessa kartoittanut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön tilannetta etenkin Kirgisiassa, jossa Venäjän homopropagandalakia muistuttava lakiesitys on maan viranomaisilta saadun tiedon mukaan etenemässä seuraavalle käsittelykierrokselle tämän kesän aikana.

Homopropagandalait yhdessä muiden seksuaalioikeuksia, kuten seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvää itsemääräämisoikeutta, rajoittavien lakien kanssa sortavat homo-, lesbo-, bi-, queer-, intersukupuolisten- ja transihmisten ilmaisunvapautta, kieltävät saman sukupuolen edustajien välisen kanssakäymisen, sukupuolen moninaisuuden ilmaisemisen ja hlbtiq-kulttuurin kuvaamisen myös yhteisöön kuulumattomien henkilöiden toimesta. Lait pyrkivät hlbtiq-henkilöiden ja heidän kannattajiensa vaientamiseen ”yleisen moraalin” ja ”perinteisten arvojen” suojelun nimissä. Suomen PEN muistuttaa, että jokaisella yksilöllä on oikeus ilmaista seksuaalista suuntautumistaan ja sukupuoli-identiteettiään vapaasti sekä oikeus saada ja jakaa sitä koskevaa tietoa.

Esimerkkejä ilmaisunvapautta rajoittavasta anti-hlbtiq-lainsäädännöstä:

  • Kesäkuussa 2013 Venäjän duuma hyväksyi nk. homopropagandalain, joka estää ja kriminalisoi ”ei-perinteisiä seksuaalisia suhteita koskevan propagandan levittämisen alaikäisille”.  Laki kieltää kaiken toiminnan, jonka voidaan katsoa levittävän positiivista tai neutraalia kuvaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden suhteista tai edistävän jotain muuta kuin perinteisiä perhearvoja alaikäisten keskuudessa. Kaikenlainen homoseksuaalisten perheiden kuvaaminen nähdään kielteisenä ja siitä hyvästä voidaan sakottaa, pidättää, ulkomaiden kansalaisia jopa häätää.
  • Kirgisiassa Venäjän homopropagandalakia muistuttava lakiesitys läpäisi ensimmäisen käsittelykierroksen lokakuussa 2014 ja on etenemässä kesän 2015 kuluessa. Toteutuessaan laki kriminalisoi tiedon ja myönteisten asenteiden levittämisen ”ei-perinteisistä” seksuaalisista suhteista sekä rajoittaa yksilöiden ilmaisunvapautta ja hlbtiq-yhteisön kokoontumisvapautta. Venäjän mallia myös epämääräisellä muotoillullaan muistuttavan lailla pelätään olevan suoria seurauksia niin median työskentelyyn, kansalaisten koulutukseen kuin hlbtiq-henkilöiden terveydenhuoltoon. Laki oikeuttaisi tiukempiin sanktioihin kuin Venäjällä – sakoista jopa vuoden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Kirgisian presidentillä on vielä mahdollisuus evätä lain täytäntöönpano ja palauttaa se hallituksen käsiteltäväksi, mutta hallitus voi edelleen asettaa lain voimaan, mikäli käli saa sille 2/3 tuen edustajistosta.
  • Nigeriassa tammikuussa 2014 hyväksytty Same Sex Marriage (Prohibition) Act tuomitsee henkilöt saman sukupuolen välillä solmituista avioliitoista tai siviilivihkimisistä 14 vuoden vankeusrangaistukseen. Laki kriminalisoi myös rekisteröitymisen ja osallistumisen ns. homoklubien toimintaan sekä toiminnan järjestämisen, joista voidaan tuomita 10 vuoden vankeusrangaistukseen.
  • Iranissa yhteisymmärrykseen perustuva saman sukupuolen välinen toiminta on laitonta ja voi johtaa jopa kuolemanrangaistukseen. Henkilöt, joiden katsotaan käyttäytyvän tai pukeutuvan vastoin virallisia sukupuolisia stereotyyppejä, voivat päätyä mielivaltaisen pidätyksen uhreiksi, vankeuteen, kidutetuiksi tai ruoskituksi. Myös hlbtiq-yhteisön olemassaolosta kirjoittavat henkilöt voivat joutua koston kohteeksi: Siamak Ghaderi vapautettiin heinäkuussa 2014 kärsittyään neljän vuoden vankeusrangaistuksen blogitekstinsä vuoksi, johon hän oli haastatellut iranilaisia homoseksuaaleja. Artikkeli otti kantaa maan edellisen presidentin, Mahmoud Ahmadinejadin, julkiseen väitteeseen, jonka mukaan Iranissa ei ole homoseksuaaleja. Ghaderi sai myös 60 raipaniskua yhteistyöstä homoseksuaalien kanssa toimimisesta.

Anti-hlbtiq-lait rikkovat ihmisoikeuksia kieltämällä yksilöiden oikeuden vapaaseen ilmaisuun, järjestäytymiseen ja rauhanomaiseen kokoontumiseen vastoin YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta. Pahimmillaan lait oikeuttavat väkivallan, kidutuksen, vakavan syrjinnän ja yllyttävät homofobiaan. Väkivallan uhka vaientaa ja estää ihmisiä puuttumasta syrjintään. PEN on huolissaan hlbtiq-henkilöjen syrjintää ja uhkailua koskevien raporttien kasvavasta määrästä maissa kuten Iran, Somalia ja Nigeria. Niissä lainsäädännön vaikutukset näkyvät niin turvapaikkojen hakijoiden kuin langetettujen syytteiden määrässä.

PEN International, Suomen PEN ja Seta ry:

  • vaativat kaikkia maita, joissa on voimassa tai käsittelyssä ilmaisunvapautta ja vapaata sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asioita koskevaa keskustelua estäviä anti-hlbtiq-lakeja (kuten Iran, Venäjä, Kirgisia ja Nigeria) kumoamaan tai hylkäämään kyseiset rajoitteet.
  • tuomitsevat lait, jotka kieltävät seksuaalista suuntautumista ja sukupuoli-identiteettiä koskevan tiedon levittämisen.
  • vaativat, että kaikkien vastaavanlaisten lakien vuoksi tuomitut tai syytetyt henkilöt saavat vapauttavat tuomiot ja rikkeet poistetaan heidän rekistereistään, ja että kaikki heitä koskevat sakot palautetaan. Tuomittujen on saatava hyvitys ihmisoikeuksiensa loukkaamisesta.
  • vaativat kaikkien maiden hallituksia sitoutumaan ja vastaamaan kansainvälisessä laissa säädettyihin velvollisuuksiinsa suojella yksiköiden, myös hlbtiq-henkilöiden, oikeuksia vapaaseen ilmaisuun, yhdistymiseen ja kokoontumiseen. Kehotamme myös Suomen eduskuntaa kunnioittamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ilmaisunvapautta ja jatkamaan työskentelyä hlbtiq-henkilöiden ja muun kansanosan välisen tasa-arvon edistämiseksi.
  • toivottavat tervetulleeksi YK:n Ihmisoikeusneuvoston julkilausuman (L.27/Rev.1, 26.9.2014), joka vastustaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää. Ihmisoikeusjärjestöt kehottavat neuvostoa pitämään tämän kriittisen ihmisoikeusasian tärkeysjärjestyksensä kärjessä vastakin.

Tiedustelut:

Sirpa Kähkönen

Puheenjohtaja, Suomen PEN

sirpanen(at)gmail.com

 

Panu Mäenpää

Puheenjohtaja, Seta

puheenjohtaja(at)seta.fi

p. 050 301 1332

Kolme runoa. Marlene Van Niekerk

Comments Off on Kolme runoa. Marlene Van Niekerk

Kuva: Emmy Scheele

Kuva: Emmy Scheele

Lahden 27. kansainvälinen kirjailijakokous käynnistyy sunnuntaina 14. kesäkuuta. Tänä vuonna Suomen PEN on kutsunut Liwreen eteläafrikkalaisen Marlene Van Niekerkin, joka on yksi maailman tunnetuimpia afrikaansinkielisiä kirjailijoita. Hänen pelottomiksi luonnehditut romaaninsa käsittelevät kotimaansa kipupisteitä – romaani Agaat (2004), joka kertoo kuolevan naisen tarinan kuolevassa maassa, oli yksi tämän kevään Man Booker Prize -ehdokkaista. Tällä hetkellä Van Niekerk valmistelee neljättä romaaniaan, joka Liwren kirjailijaesittelyn mukaan “käsittelee jälleen kerran ‘hermosairautta’ joka tunnetaan myös nimellä ‘Etelä-Afrikka'”.

Marlene Van Niekerkin kolme runoa julkaistaan nyt Helena Sinervon suomennoksina Suomen PEN:in Vapaa sana -kirjoitussarjassa. Marlene Van Niekerk esiintyy huomenna lauantaina 13. kesäkuuta Lahden kansainvälisten kirjailijavierailijoiden avoimessa yleisötilaisuudessa yhdessä runoilija Miia Toivion kanssa Sanomatalossa klo 13.00-14.00.

PEN/OutWrite käynnistyy

Comments Off on PEN/OutWrite käynnistyy

Suomen ulkoasiainministeriö tukee PEN:in OutWrite – LGBTQI-kampanjaa

Pen-Logo_01Viime kesänä Helsingissä vierailleen Kansainvälisen PEN:in puheenjohtaja John Ralston Saulin ja silloisen kehitysministeri Pekka Haaviston kohtaamisella oli näkyviä tuloksia. Suomen PEN on iloinen ja ylpeä siitä, että PEN:in OutWrite -kampanja sivustoineen on nyt avauttu Suomen ulkoasiainministeriön tuella!

PEN/OutWrite on alusta, jolla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt saavat äänensä kuuluviin ja jossa voidaan jakaa kohdattuja haasteista maantieteellisistä rajosta riippumatta. Sivuilla kuka tahansa voi tehdä interaktiivisen matkan eri kysymys-vastausskenaarioiden kautta ja kokeilla, millaisia vaikeuksia LGBTQI-henkilöt kohtaavat harjoittaessaan oikeuttaan sananvapauteen.

Samaa sukupuolta olevien henkilöiden seksuaalisuhteet ovat kielletty yli 80 maassa ja niistä voidaan tuomita kuolemaan 10 maassa. Useissa maissa myös LGBTQI-aiheista keskustelu on kriminalisoitu. Ilmaisunvapaus koskee meistä jokaista.

Sananvapaus määritellään joka päivä uudelleen!

Comments Off on Sananvapaus määritellään joka päivä uudelleen!

Sananvapauskylän peruuntuminen Maailma kylässä -festivaaleilla on aiheuttanut huomiota mediassa ja keskustelupalstoilla. Tarkennuksena tapahtumien kulkuun todettakoon, että Kepa ry ei ole estänyt järjestöjä osallistumasta tapahtumaan. Me sananvapaustoimijat päätimme olla osallistumatta, sillä näyttelyitä, jotka haluttiin tuoda osastolle osaksi Sananvapauskylän ohjelmaa, haluttiin sensuroida. Uutisoinnissa on enimmäkseen kierretty kehää Muhammed-pilakuvien ja terrorismin uhan ympärillä. Sananvapauskylän kohtalon sinetöi pelko, oli kyse sitten loukkaamisen pelosta tai jostakin vakavammasta, nimettömästä turvallisuusuhasta. Viimeksi mainitusta Sananvapauskylän järjestäjät eivät saaneet minkäänlaista konkreettista tietoa viranomaisten tai festivaalia järjestävän Kepa ry:n toimesta.

Suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden Minä olen Charlie -näyttely kunnioittaa Pariisissa kuolleita taiteilijoita ja toimituksen jäseniä. Jos jotain, se vastustaa pelkoa. Ville Rannan moniääniset sarjakuvat herättävät tunteita, sillä ne paljastavat jotain perustavanlaatuista juuri meistä suomalaisista ja suhtautumisestamme muihin. Se tieto ei aina ole mukavaa eikä helppoa niellä. Kysyimme eilisessä tiedotteessamme, onko sananvapauden ykkösmaa valmis luopumaan asemastaan mukavuussyistä, vain sen pelossa että joku työ saattaisi ärsyttää tai herättää keskustelua.

Näyttelyt olivat osa kokonaisuutta. Tärkein päämäärämme oli tehdä sananvapaustyötä yhdessä Maailma kylässä -festivaalien yleisön kanssa.  Meidän oli tarkoitus antaa yleisön pohtia sitä, mikä on oikein, paheksuttavaa, laillista tai kiellettyä. Tarkoitus oli keskustella paitsi sananvapaudesta Suomessa myös lehdistönvapaudesta ja viestintäprojekteista festivaalin teema-alueilla Afrikassa ja Lähi-idässä, vedota oikeasti uhattujen tai vangittujen kirjoittajien puolesta ja näyttää suomalaisille, mihin johtaa sananvapaudettomuus. Tarkoitus oli myös esitellä kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien kirjoa ja tarjoja rauhallinen hengähdysalue äänekkään festivaalialueen sydämessä. Opiskelijoiden oli määrä toimittaa tapahtumaa ja kokeilla jotain sellaista, mitä Maailma kylässä -festivaaleilla ei ole vielä nähty.

Sinne asti ei päästy, mutta prosessi vei järjestäjät silti sananvapauden tilanteen ja suomalaisen nyky-yhteiskunnan toimintakulttuurin kylmään sydämeen.

Sananvapauskylää ei tullut, mutta asian ydin pysyy. Kylän suunnitteluun ja toteutukseen aktiivisesti osallistuneet Haaga-Helian journalistiopiskelijat kysyivät tutuilta ja tuntemattomilta suomalaisilta, mitä sananvapaus heille merkitsee. Tässä näyte siitä. Sananvapaus määritellään joka päivä uudelleen!

Lisää aiheesta:

Sananvapauskylää koordinoinut Kultti ry julkaisi näyttelyiden sisällöt sivuillaan Sarjakuvakeskuksen luvalla edistäkseen asiallista keskustelua sananvapaudesta ja näytteilyiden sisällöistä.

Sananvapauskylään osallistuneen Vikesin puheenjohtaja ja Journalistiliiton kansainvälinen asiamies Juha Rekolan kirjoitus Tästä oli kyse sananvapauskylässä.

Minä olen Charlie -näyttelyyn voi tutustua Sellon kirjastossa Espoossa, jossa näyttely on avoinna pidennetysti 1.6.2015 saakka.

Sananvapauskylä ei toteudu

Comments Off on Sananvapauskylä ei toteudu

Maailma kylässä -festivaalien Sananvapauskylä ei toteudu

Tiedote 18.5.2015

Allekirjoittaneet järjestöt olivat järjestämässä sananvapausaiheista teemakylää Maailma kylässä -festivaaleille, kunnes ilmeni, että näkemyksemme kylän sananvapaudesta poikkeavat toisistaan, jolloin järjestöt päättivät peruuttaa kylän järjestämisen. Näkemyserot kylään suunniteltujen näyttelyiden sisällöstä festivaalin järjestävän kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepan kanssa johtivat siihen, että sananvapauskylä ei toteudu.

Suomen Pen ja Sarjakuvaseura olivat tuomassa teemakylään Kallion ja Sellon kirjastoissa esillä ollutta suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden Minä olen Charlie -näyttelyä, ja Kultti ry Ville Rannan keskustelua herättäneitä sarjakuvia. Festivaalia järjestävän Kepan taholta toivottiin, että kokonaisuuksia muokattaisiin niin, että profeetta Muhamedia esittäviä kuvia ei olisi esillä.

– Emme voi hyväksyä sitä, että kuolleiden toimittajien muistoa kunnioittavasta näyttelystä poistetaan osia. Sananvapautta ei voi paloitella. Sitä joko on tai ei ole, toteaa Kultti ry:n puheenjohtaja Ilkka Lehdonmäki.

– Jos olisimme poistaneet osan kuvista, olisimme alistuneet ennakkosensuurille. Ideana sananvapaus ei ole suhteellinen, toteaa Penin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen.

Miltä suomalaisia halutaan suojella? Onko sananvapauden ykkösmaa valmis luopumaan asemastaan mukavuussyistä, vain sen pelossa että joku työ saattaisi ärsyttää tai herättää keskustelua? Jos kansalaisyhteiskunta ja sen keskeiset toimijat alkavat harjoittaa ennakoivaa itsesensuuria, mitä kautta kansalaiset saavat äänensä kuuluville? Elääkö rohkeus ottaa kantaa enää vain kirjastoissa, joissa Minä olen Charlie – näyttely on ollut esillä?

Keskustelua herättäneet näyttelyt olivat vain pieni osa kokonaisuutta. Järjestöt olivat tulossa esittelemään omaa toimintaansa. Yleisölle oli tarkoitus tehdä kysely sananvapauden teemoista, ja ihmisille oltiin järjestämässä tilaisuus kuvauttaa itsensä sananvapauden sankareiden sitaattien kanssa. Kylän tavoitteena oli osallistaa ihmiset pohtimaan sananvapautta, lähtökohtana se, että sananvapaus määritellään joka päivä uudestaan.

Haaga-Helian opiskelijat olivat haastatelleet tunnettuja suomalaisia aiheesta. Video oli tarkoitus esittää kylässä. Lisää kuvauksia oli tarkoitus tehdä festivaalin aikana.

Maailma kylässä -festivaali järjestetään 23.-24.5.2015 Helsingin Kaisaniemessä ja Rautatientorilla. Festivaalin järjestäjä on Kepa ry. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry oli järjestämässä sananvapausteemakylää Maailma kylässä festivaaleille yhdessä Suomen Penin, Viestintä ja kehitys -säätiön, Toimittajat ilman rajoja järjestön, Effin ja Journalistiliiton kanssa. Lisäksi Haaga-Helian journalistiopiskelijat olivat toteutuksessa ja suunnittelussa mukana.

Itse festivaaleilla teemoista keskustellaan kahteen otteeseen. Jukka Relander haastattelee tanskalaisen Politiken lehden kulttuuritoimituksen esimiestä Rune Lykkebergia lauantaina 23.5 klo 18.45-19.15 Lavaklubilla ja sunnuntaina Iida Simes keskustelee Ville Hännisen, Kalle Hakkolan ja Ville Keynäsin kanssa sarjakuvista ja sananvapaudesta Amazon lavalla klo 13-13.40.

Lisätietoja:

Ilkka Lehdonmäki
puheenjohtaja
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry
040 701 1096

Jukka Relander
toiminnajohtaja
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry
044 210 3445

Sirpa Kähkönen
puheenjohtaja
Suomen PEN

Minä olen Charlie -näyttelystä Sarjakuvakeskuksen sivuilla.

Runo. Dan Aleksander Andersen

Comments Off on Runo. Dan Aleksander Andersen

Dan Aleksander Andersen

Dan Aleksander Andersen

Voiko kirjallisuudella pelastaa maailman? Onko kirjallisuudella todellista vaikutusta ihmisiin? Onko pohjoismaista kirjallisuutta vielä olemassa?

Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Saaren kartanossa tänään 18. toukokuuta käynnistyvässä Nordic Authors for the Future of Literature -ryhmän seminaarissa. Työskentelyviikko huipentuu yleisölle avoimeen paneeliin ja lukutilaisuuten: Crimes and Blondes? järjestetään Rikhardinkadun kirjastossa lauantaina 23. toukokuuta kello 13.00-16.00.

Seminaariin ja yleisötilaisuuteen osallistuvat 11-henkisestä Nordic Authors for the Future of Literature -ryhmästä kirjailijat Dan Aleksander Andersen (Norja), Birger Emanuelsen (Tanska), Johanna Holmström (Suomi), Sara Mannheimer (Ruotsi), Alen Mešković (Tanska), Benedicte Meyer Kroneberg (Norja), Eiríkur Örn Norðdahl (Islanti), Leena Parkkinen (Suomi), Satu Taskinen (Suomi), kirjallisuusagentti ja kustannustoimittaja Susan Bindermann (Saksa).

Kirjailijat ovat kirjoittaneet seminaaria varten tekstinäytteet, jotka on käännetty suomeksi. Dan Aleksander Andersenin kirjoittama ja Markku Paasonen kääntämä ajankohtainen, myös seminaarin teemoja käsittelevä runo julkaistaan nyt Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjassa:

Kukaan ei voi terrorisoida pelotonta mieltä, kukaan ei voi taivuttaa

taipumatonta tahtoa, hyvä varas oppii varastamaan ilman

käsiäkin, mutta kuka pelastaisi pyövelin

pommeilta?

Kuvagalleria Ainon nimipäiviltä

Comments Off on Kuvagalleria Ainon nimipäiviltä

Suomen PEN:in perustajan, kirjailija Aino Kallaksen nimipäiviä vietettiin aurinkoisena maanatai-iltapäivänä 11. toukokuuta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vieraana jo kolmatta kertaa.

Tilaisuuden avasi Suomen PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen. SKS:n kirjallisuusarkiston johtaja Ulla-Maija Peltonen kertoi puheenvuorossaan Aino Kallasta käsittelevistä aineistoluovutuksista, joihin sisältyy mm. kirjeenvaihtoa Ida Grünthalin kanssa. Kallas-aineistoa löytyy SKS:n huomasta jo lähes viisi hyllymetriä. Tartolainen tutkija, Helsingin yliopiston viron kulttuurin vieraileva lehtori Sirje Olesk kertoi kahdesta Ainosta: Aino Suitsia ja Aino Kallasta yhdisti paitsi kirjoittajasisaruus ja virolaiset miehet myös pakolaisuus ja ulkopuolisuuden kokemukset Tukholmassa. Näyttelijä Helka-Maria Kinnunen vei viisikymmenpäisen yleisön Sudenmorsiamen rakastettuun kliimaksiin – Aalon muodonmuutokseen. Kirjailija Anneli Kanto, joka on hänkin Ainonsa ahminut, kertoi elävästi “historiallisen romskun valmistamisesta” monine vaiheineen ja tarpeellisista keskusteluista kuolleiden kanssa – joita on käynyt myös Margaret Atwood, kuulu PEN-kirjailija hänkin! Hienon iltapäivän päätti muistettavasti Aulikki Oksanen, joka tulkitsi kolme runoaan kokoelmasta Helise taivas! (Siltala 2014):

Villit peurat eivät viihdy sylissä.
Villit peurat eivät vastaa komentoihin.
Villit peurat vilahtavat puitten välissä.
Villit peurat pakenevat metsän pimentoihin.
..

(Runo Villit peurat kokoelmasta Kolmas sisar, Siltala 2011.)

PEN kiittää lämpimästi esiintyjiä, yleisöä, SKS:aa yhteistyöstä ja Alfred Kordelinin säätiötä tuesta. Vuoden päästä uudestaan!

Crimes and Blondes? 23.5.

Comments Off on Crimes and Blondes? 23.5.

Crimes and Blondes?

Mitä on uusi pohjoismainen kirjallisuus.

Benedicte Meyer Kroneberg (Norja)

Benedicte Meyer Kroneberg (Norja)

Seitsemän kiinnostavaa nykykirjailijaa Pohjoismaista esittelee uusimpia töitään ja keskustelee pohjoismaisesta kirjallisuudesta ja kirjallisuuden tulevaisuudesta Rikhardinkadun kirjastossa  (Rikhardinkatu 3, Helsinki) lauantaina 23. toukokuuta klo 13.00–16.00.

Ohjelma:
13.00 Avaussanat: Sirpa Kähkönen
13.05–13.45 Voiko kirjallisuudella muuttaa maailmaa?
Yhteiskunnallisen kirjallisuuden paluu? Keskustelemassa kirjailijat Benedicte Meyer Kroneberg (Norja), Eiríkur Örn Norðdahl (Islanti) Sara Mannheimer (Ruotsi), Satu Taskinen (Suomi) ja Johanna Holmström (Suomi).

Sara Mannheimer (Ruotsi)

Sara Mannheimer (Ruotsi)

14.00–14.15 Proosaa ääneen! Sara Mannheimer (Ruotsi)
14.15–14.30 Proosaa ääneen! Eiríkur Örn Norðdahl (Islanti)
14.45–15.00 Proosaa ääneen! Alen Mešković (Tanska)

15.15–16.00 Crime and blondes?
Onko olemassa pohjoismaista kirjallisuutta? Pohjoismaisen kirjallisuuden ja kustantamisen muuttumisesta keskustelemassa kirjallisuusagentti Susan Bindermann (Saksa), kustannustoimittaja ja runoilija Dan Aleksander Andersson (Norja) ja elokuvantekijä, kustantaja ja kirjailija Alen Mešković (Tanska).

Eiríkur Örn Norðdahl (Islanti)

Eiríkur Örn Norðdahl (Islanti)

Vapaa pääsy!

Tilaisuus on osa seminaaria ”Nordic Authors for the Future of Literature” ja sen yhteistyökumppaneita ovat Suomen PEN ja Nuoren Voiman liitto. Tilaisuuden juontaa kirjallisuudentutkija Kaisa Kaakinen. Keskustelukielenä on englanti. Lukuotteet kirjailijoiden töistä ovat suomeksi.

Nordic Authors for the Future of Literature kiittää Svenska Kulturfondenia ja Koneen säätiötä saamastaan tuesta.

Ainon nimipäivät 11.5.

Comments Off on Ainon nimipäivät 11.5.

Suomen PEN ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura toivottavat tervetulleeksi kolmansille Ainon nimipäiville!

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Suomen PEN:in perustajan Aino Kallaksen kunniaksi vietettävä tilaisuus järjestetään maanantaina 11. toukokuuta klo 16-17.30 SKS:n juhlasalissa (Hallituskatu 1, Helsinki).

Tilaisuuden avaa SKS:n kirjallisuusarkiston johtaja Ulla-Maija Peltonen, joka kertoo uusista Aino Kallas -arkistoluovutuksista. Tutkija Sirje Olesk kertoo esitelmässään “Kahden suomalaisen Ainon virolainen kohtalo: Aino Kallas ja Aino Suits” virolaisrunoilija Gustav Suitsin Aino-vaimon päiväkirjoista, joita voidaan pitää rinnakkaisteoksina Kallaksen päiväkirjoille. Näyttelijä Helka-Maria Kinnunen esittää rakentamansa lukuesityksen Aino Kallaksen teksteistä. Kirjailija Anneli Kanto kertoo historiallisen romaanin valmistamisesta ja kirjailija Aulikki Oksanen tulkitsee runojaan

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Kirjailija Aino Kallas oli Suomen PENin perustajajäsen. Tilaisuuden järjestävät Suomen PENin Naiskirjailijakomitea ja SKS. Alfred Kordelinin säätiö on tukenut tilaisuuden järjestämistä.

Tapahtuma SKS:n sivuilla.

Jos tarvitset apua sisään päästäksesi, soita numeroon 040 534 8933 tai paina Mariankadun puoleisella ulko-ovella Neuvonta-painiketta, niin tulemme hakemaan sinut sisälle.

SKS:n juhlasalissa on kuunteluvahvistin.

Suomen PEN Maailma kylässä -festivaaleilla

Comments Off on Suomen PEN Maailma kylässä -festivaaleilla

Larry Siems & Sananvapauskylä Maailma kylässä -festivaaleilla 23.–24.5.2015

Suomen PEN ja Amnesty Internationalin Suomen osasto tuovat toukokuussa Helsinkiin ajankohtaisen vieraan, kun  yhdysvaltalainen kirjailija-toimittaja Larry Siems saapuu Maailma kylässä -festivaaleille. Festivaaleilla järjestetään ensimmäistä kertaa sananvapautta edistävien järjestöjen Sananvapauskylä, jossa Suomen PEN on mukana.

Guantánamon ihmisoikeusrikkomukset ja verkkovalvonta

Kuva: Beowulf Sheenan / PEN America

Kuva: Beowulf Sheenan / PEN America

Ihmisoikeuksista aktiivisesti kirjoittava, Amerikan PEN:issä pitkään vaikuttanut kirjailija ja toimittaja Larry Siems esiintyy Maailma kylässä -festivaalin molempina päivinä:

  • La 23.5.2015 14.40–15.00 Amazon-lava (Tietojen kerääminen, NSA ja Snowden)
  • La 23.5.2015 16.10–16.40 Taiga-lava (Stop Torture – Guantánamon vangin tarina)
  • Su 24.5.2015 15.00–15.20 Amazon-lava (Guantánamon päiväkirja)

Siemsin teos Guantánamon päiväkirja (Like 2015) kertoo ilman oikeudenkäyntiä jo 12 vuotta sitten Guantánamoon suljetun Mohamedou Ould Slahin karmaisevan tarinan. Yhdysvaltojen ylläpitämä vankileiri Kuuban Guantánamo Bayssa on verinen tahra maan maineelle. Raportit kertovat Bushin terrorismin vastaisen sodan vankien epäinhimillisestä kohtelusta ja kidutuksesta, jota Siemsin taltioima Mohamedou Slahin päiväkirja dokumentoi paljastavasti.

Susanna Mehtonen Amnesty Internationalin Suomen osastolta keskustelee Larry Siemsin kanssa lauantaina Taiga-lavalla – Amnestyn kidutuksen vastainen Stop Torture -kampanja vaatii Guantánamon sulkemista. Sunnuntaina Guantánamon päiväkirja ja ihmisoikeuskysymykset ovat tapetilla Amazon-lavalla, jolloin Larry Siemsiä haastattelee Suomen PEN:in Iida Simes.

Siems ottaa Helsingissä kantaa myös muun muassa NSA:n harjoittamaan tiedusteluun ja Edward Snowdenin tietovuotojen merkitykseen. Amazon-lavalla kuullaan lauantaina, miten Snowdenin paljastukset koskettavat tavallisia ihmisiä. Onko sillä väliä, jos joku pääsee käsiksi sähköpostitietoihimme? Kuka voisi olla kiinnostunut ostamaan valtavat määrät seurantatietoja valtioilta tai yksityisiltä tiedusteluorganisaatioilta?

Minä olen Charlie -näyttely Sananvapauskylässä

sananvapauskyla¦ê-fi_web

Suomen PEN ja muut sananvapautta edistävät järjestöt kertovat toiminnastaan festivaalivieraille ja nostetavat esiin ajankohtaisia ilmaisuvapauden kysymyksiä Sananvapauskylässä. Suomen PEN esittelee etenkin kansainvälisen Vangittujen kirjailijoiden komitean sananvapaustyötä festivaalin tämän vuoden kohdealueilla Afrikassa ja Lähi-idässä ja vetoaa vangittujen kirjoittajien puolesta. Sananvapauskylässä nähdään myös Minä olen Charlie -näyttely, joka tuodaan kylään yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran kanssa, sekä Suomen PEN:inkin palkitseman sarjakuvataiteilija Ville Rannan töitä.

Minä olen Charlie -näyttelyssä suomalaiset sarjakuva- ja pilapiirtäjät kunnioittavat surmattuja pilapiirtäjiä niin kuin parhaiten taitavat – piirtämällä. Näyttely herätti kohua aiemmin keväällä, kun sen esittäminen kiellettiin Helsingissä kolmessa eri kohteessa kiinteistöjen omistajien toimesta. Sananvapausnäyttelyn kieltäminen on Suomen olosuhteissa poikkeuksellista, ja kieltotoimenpiteitä seuranneessa keskustelussa on harhauduttu kauas asian ytimestä: sananvapaudesta ihmisoikeutena, jota kaikilla tulee olla oikeus käyttää turvallisesti. Sananvapauskylän näyttelyllä osoitetaan tukea ilmaisunvapauttaan harjoittaville taiteilijoille ja toimittajille ympäri maailmaa, rohkaistaan vapaaseen ilmaisuun ja muistutetaan, että sensuurilla ei ole sijaa vapaassa, demokraattisessa yhteiskunnassa.

Lue Sananvapauskylän virallinen tiedote “Onko sana vapaa? Sananvapauskylässä juhlitaan sanomisen vapautta” (julk. Kansainvälisenä lehdistönvapauden päivänä 3.5.2015).

Sananvapauskylän ovat rakentaneet Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti, Suomen Journalistiliitto, Suomen PEN, Toimittajat ilman rajoja, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes, Electronic Frontier Finland – Effi ry sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelma.

Keskustelut Larry Siemsin kanssa käydään englanniksi. Amazon-lava sijaitsee Helsingin Rautatietorilla Maailman kirjat -teltan (osasto R506) vieressä. Taiga-lava sijaitsee Kaisaniemen puiston suihkulähteen ja Kansallisteatterin välissä. Sananvapauskylä Mahdollisuuksien tori -teltassa (osasto C262) Kaisaniemen puiston kentällä. Katso tarkemmat sijaintiohjeet Maailma kylässä -festivaalien sivuilta. Maailma kylässä -festivaali on ilmainen ja ikärajaton tapahtuma. Osastot avoinna la 23.5. klo 11–20 ja su 24.5. klo 11–18. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tägillä #sananvapaus.

Tiedustelut:

Larry Siemsin haastattelupyynnöt: Iida Simes, Suomen PEN:in johtokunta/Vangittujen kirjailijoiden komitea, iida.simes@gmail.com, +358 44 2063 426

Suomen PEN Sananvapauskylässä: Johanna Sillanpää, Suomen PEN:in toiminnanjohtaja, pentiedotus@gmail.com, +358 40 2171 280

“Not in my name” – 116 päivää Charlie Hebdon jälkeen

Comments Off on “Not in my name” – 116 päivää Charlie Hebdon jälkeen

Yli 50 kansainvälistä sananvapausjärjestöä vaatii sananvapauden kunnioittamista Maailman lehdistönvapauden päivänä (3.5.)

 

Suomen PEN, Kansainvälinen PEN ja useat muut PEN-keskukset ja sananvapausorganisaatiot Euroopasta, Aasiasta, Afrikasta ja Amerikoista muistavat Maailman lehdistönvapauden päivänä  terroristi-iskussa surmansa saaneita Charlie Hebdo -lehden toimituksen jäseniä. Allekirjoittavat vaativat hallituksia turvaamaan uhattujen kirjoittajien oikeuden vapaaseen ilmaisuun. Julkilausumassa todetaan monien eurooppalaisten hallitusten käyttävän Charlie Hebdon joukkosurmaa hyväkseen ja vetoavan näennäiseen turvallisuusuhkaan vain verkkovalvontaa edistääkseen.

Oheinen julkilausuma on luettavissa myös Kansainvälisen PEN:in verkkosivuilla.

Not in our name: World Press Freedom Day

116 days after Charlie Hebdo

On World Press Freedom Day, 116 days after the attack at the office of the satirical newspaper Charlie Hebdo that left 11 dead and 12 wounded, we, the undersigned, reaffirm our commitment to defending the right to freedom of expression, even when that right is being used to express views that we and others may find difficult, or even offensive.

The Charlie Hebdo attack – a horrific reminder of the violence many journalists around the world face daily in the course of their work – provoked a series of worrying reactions across the globe.

In January, the office of the German daily Hamburger Morgenpost was firebombed following the paper’s publishing of several Charlie Hebdo images. In Turkey, journalists reported receiving death threats following their re-publishing of images taken from Charlie Hebdo. In February, a gunman apparently inspired by the attack in Paris, opened fire at a free expression event in Copenhagen; his target was a controversial Swedish cartoonist who had depicted the prophet Muhammad in his drawings.

But many of the most disturbing reactions – and the most serious threats to freedom of expression – have come from governments.

A Turkish court blocked web pages that had carried images of Charlie Hebdo’s front cover; Russia’s communications watchdog warned six media outlets that publishing religious-themed cartoons ‘could be viewed as a violation of the laws on mass media and extremism’; Egypt’s President Al-Sisi empowered the prime minister to ban any foreign publication deemed offensive to religion; the editor of the Kenyan newspaper The Star was summoned by the government’s media council, asked to explain his ‘unprofessional conduct’ in publishing images of Charlie Hebdo, and his newspaper had to issue a public apology; Senegal banned Charlie Hebdo and other publications that re-printed its images; in India, Mumbai police used laws covering threats to public order and offensive content to block access to websites carrying Charlie Hebdo images. This list is far from exhaustive.

Perhaps the most long-reaching threats to freedom of expression have come from governments ostensibly motivated by security concerns. Following the attack on Charlie Hebdo, eleven interior ministers from European Union countries including France, Britain and Germany issued a statement in which they called on Internet service providers to identify and remove online content ‘that aims to incite hatred and terror.’ In the UK, despite the already gross intrusion of the British intelligence services into private data, Prime Minister David Cameron suggested that the country should go a step further and ban Internet services that did not give the government the ability to monitor all encrypted chats and calls.

This kind of governmental response is chilling because a particularly insidious threat to our right to free expression is self-censorship. In order to fully exercise the right to freedom of expression, individuals must be able to communicate without fear of intrusion by the State. Under international law, the right to freedom of expression also protects speech that some may find shocking, offensive or disturbing. Importantly, the right to freedom of expression means that those who feel offended also have the right to challenge others through free debate and open discussion, or through peaceful protest.

On World Press Freedom Day, we, the undersigned, call on all Governments to:

  • Uphold their international obligations to protect the rights of freedom of expression and information for all, especially journalists, writers, artists and human rights defenders to publish, write and speak freely;
  • Promote a safe and enabling environment for those who exercise their right to freedom of expression, especially for journalists, artists and human rights defenders to perform their work without interference;
  • Combat impunity for threats and violations aimed at journalists and others threatened for exercising their right to freedom of expression and ensure impartial, speedy, thorough, independent and effective investigations that bring masterminds behind attacks on journalists to justice, and ensure victims and their families have speedy access to appropriate remedies;
  • Repeal legislation which restricts the right to legitimate freedom of expression, especially such as vague and overbroad national security, sedition, blasphemy and criminal defamation laws and other legislation used to imprison, harass and silence journalists and others exercising free expression;
  • Promote voluntary self-regulation mechanisms, completely independent of governments, for print media;
  • Ensure that the respect of human rights is at the heart of communication surveillance policy. Laws and legal standards governing communication surveillance must therefore be updated, strengthened and brought under legislative and judicial control. Any interference can only be justified if it is clearly defined by law, pursues a legitimate aim and is strictly necessary to the aim pursued.

PEN International
Adil Soz – International Foundation for Protection of Freedom of Speech
Africa Freedom of Information Centre
Albanian Media Institute
Article 19
Association of European Journalists
Bahrain Center for Human Rights
Belarusian PEN
Brazilian Association for Investigative Journalism
Cambodian Center for Human Rights
Canadian Journalists for Free Expression
Center for Media Freedom and Responsibility
Centre for Independent Journalism – Malaysia
Committee to Protect Journalists
Danish PEN
Derechos Digitales
Egyptian Organization for Human Rights
English PEN
Ethical Journalism Network
Finnish PEN
Foro de Periodismo Argentino
Fundamedios – Andean Foundation for Media Observation and Study
Globe International Center
Guardian News Media Limited
Icelandic PEN
Index on Censorship
Institute for the Studies on Free Flow of Information
International Federation of Journalists
International Press Institute
International Publishers Association
Malawi PEN
Media, Entertainment and Arts Alliance
Media Institute of Southern Africa
Media Legal Defence Initiative
Media Rights Agenda
Media Watch
Mexico PEN
Norwegian PEN
Observatorio Latinoamericano para la Libertad de Expresión – OLA
Open Rights Group
Pacific Islands News Association
PEN Afrikaans
PEN American Center
PEN Canada
PEN Catalan
PEN Lithuania
Pen Quebec
Peruvian PEN
Portuguese PEN
Russian PEN
San Miguel Allende PEN
Scottish PEN
PEN South Africa
Southeast Asian Press Alliance
Swedish PEN
Turkish PEN
Wales PEN Cymru
West African Journalists Association
World Press Freedom Committee

 

 

 

Vihreät Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

Comments Off on Vihreät Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

 Eduskuntavaalitentti 2015

 

Vihreä liitto vastasi kysymyksiimme seuraavasti

(lue Suomen PEN:in kysely kokonaisuudessaan saatteiden kera):

 

1. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja sananvapaus

Tiedättekö, mitä YK:n julistus pitää sisällään?

Luonnollisesti. Kaikkien ihmisten luovuttamattomat ihmisoikeudet ovat oikeudenmukaisen, vapaan, humaanin yhteiskunnan peruskivi.

Mikä on mielestänne suurin uhka sananvapaudelle Suomessa tällä hetkellä?

Suomessa sananvapauden tila on pääsääntöisesti hyvä. Suurin uhka sananvapaudelle on vihapuheen yleistyminen verkossa, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Verkko tarjoaa kanavan, jonka kautta levitetään esimerkiksi etniseen taustaan liitettyjä yleistäviä kielteisiä käsityksiä ja näin edistetään suvaitsemattomuutta ja syrjintää. Vihapuhe ilmenee suorana uhkana sananvapaudelle esimerkiksi maahanmuuttoa käsitteleviä tutkijoita vastaan kohdistuneissa hyökkäyksissä, joiden ilmeisenä pyrkimyksenä on tukahduttaa muiden kuin kielteisten maahanmuuttonäkemysten esittäminen. Vihapuhe on YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja Kansainvälisen PEN:in peruskirjan vastaista. Pahimmillaan vihapuhe voi johtaa väkivaltaan vihapuheen kohteena olevia ryhmiä kohtaan.

 

2. Sananvapaus ja uskonto

Onko puolueenne valmis keskustelemaan pykälän kumoamisesta Suomessa?

Kyllä on. Ihmisten uskoa ei kannata tieten tahtoen loukata ja sivistynyt keskustelu on kaikkien etu. Vapaan yhteiskunnan tulisi kuitenkin mahdollistaa myös sellaisten mielipiteiden esittäminen, jotka voivat loukata jotakuta.

Jos kannatatte pykälän uudelleenmuotoilua, miten sitä tulisi muokata?

Rikoslain 17 luvun 10 pykälä uskonrauhan rikkomisesta sisältää kaksi kohtaa:

1) varsinaisen nk. jumalanpilkkamomentin (“[joka] julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä [on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta]”)
2) sekä uskonnollisen toimituksen häiritsemistä koskevan momentin (“[joka] meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta [on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta]”)

Näistä ensinmainittu, varsinaisen “jumalanpilkkapykälä” olisi selkeintä yksinkertaisesti poistaa.

Jälkimmäinen kohta, eli uskonnollisen toimituksen häiritsemisen kielto, ei varsinaisesti koske sananvapautta, vaan on ajatuksellisesti samaa kokonaisuutta kuin rikoslain seuraava (17 luvun 11) pykälä, jossa kielletään uskonnonharjoituksen estäminen, eikä sen kumoamiselle ole siten nähtävissä perustetta.

 

3. Kulttuurinen monimuotoisuus

Ruotsin kieli Suomessa

Kuinka tärkeää kaksikielisyyden turvaaminen on puolueellenne ja toimenpiteillä edistätte kaksikielisyyttä jatkossa?

Vihreät pitävät kaksikielisyyden turvaamista erittäin tärkeänä. Haluamme vaalia kansallista Suomen kaksikielistä perintöä ja pohjoismaista yhteyttä.

Julkisten palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon ruotsinkielisten palveluiden saatavuus kaksikielisillä ja ruotsinkielisillä alueilla sekä uuden henkilökunnan rekrytointimahdollisuudet.

Tuomioistuinten, poliisin ja muiden viranomaisten toiminta on organisoitava kaksikielisesti. Ruotsinkielisten sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden saatavuus on erittäin tärkeää ja tämä on turvattava sote-uudistuksessa.

Ruotsinkielinen peruskoulutus ja toisen asteen koulutus on turvattava. Sellaisilla kaksikielisillä alueilla, joissa ruotsinkieliset ovat vähemmistönä, koulumatkat eivät saa muodostua liian pitkiksi. Korkeakoulutusta on saatava ruotsiksi. Ruotsinkielisiä korkeakouluja ei pidä yhdistää suomenkielisiin korkeakouluihin vastoin näiden omaa tahtoa.

Hallinnon tosiasiallisen ruotsinkielisen palvelukyvyn varmistamiseksi tulee viranomaisyksiköille asettaa täsmällisemmät laadulliset kriteerit hyvän kielellisen palvelukyvyn takaamiseksi.

Mahdollisuutta oppia toista kotimaista kieltä tulee tukea lisäämällä päiväkotien kielikylpytarjontaa.

Yleisradion ruotsinkielisen tarjonnan on oltava kattavaa. Lehdistötuki ruotsinkieliselle lehdistölle on säilytettävä.

Mikä on kantanne kokeiluun, jossa tutkitaan alueellisia vaihtoehtoja  ruotsin kielen opiskelulle?

Vihreät ei kannata kokeilua, jossa ruotsin opiskelusta tehdään alueellisesti kokonaan vapaaehtoista. Jokaisella suomalaisen peruskoulun käyneellä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet toimia julkisen sektorin tehtävissä, joissa ruotsin kieli on kelpoisuusehtona. Muuttoliike on voimakasta erityisesti nuorten kohdalla, ja se suuntautuu paljolti Etelä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle, jossa ruotsin kielen taitoa tarvitaan työelämässä.

Saame

Mikä on puolueenne kanta ILO 169 -sopimukseen?

Vihreät kannattaa ILO-169-sopimuksen mahdollisimman pikaista ratifiointia.

Mitä puolueenne tekee ja tulee tekemään saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edistämiseksi Suomessa?

Vihreiden mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön laatima saamen kielen elvyttämisohjelma saamen kielien elvyttämiseksi on toteutettava viivytyksettä.

Kielipesätoiminta on keskeisellä sijalla saamen kielten elvytysohjelmassa. Vihreät haluavat muuttaa kielipesien rahoituksen pysyväksi. Jatkossa toimintaa tulisi laajentaa esim. Ouluun ja Helsinkiin.

Saamenkielisille oppilaille on perusopetuksessa taattava äidinkielen opetus asuinpaikasta riippumatta; Saamen kieli vieraana kielenä -oppiainetta on tarjottava laajemmin muuallakin. Saamelaislapset ja -nuoret voisivat palauttaa saamen kielen aktiiviseksi käyttökieleksi opetuksen avulla. Lisäksi saamelaistietoisuutta tulee lisätä kaikissa Suomen peruskouluissa.

Yleisradion saamenkielisen ohjelmiston jatkuvuus on turvattava.

 

4. Turvapaikat ja vapaa liikkuvuus

Turvakaupunkiverkosto

Millaisia mahdollisuuksia näette turvakaupunkiverkoston  kehittämiselle?

Vihreät haluaa edistää avointa ja ihmisoikeuksia tukevaa politiikkaa, jossa Suomi tarjoaa turvaa vainon kohteeksi joutuneille. Vainotut kirjailijat ovat tietynlaisessa erityisasemassa. Sananvapaus takaa sen, että valtaa pitäviä voi kritisoida vapaasti. Se heijastelee yhteiskunnan henkistä ja poliittista tilaa. Pidämme kannatettavana ajatuksena mahdollisuutta kehittää Suomeenkin turvakaupunkiverkostoa.

Paperittomien terveyspalvelut

Mikä on puolueenne kanta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden  järjestämiseen?

Paperittomat ovat yksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ryhmistä. Heidän oikeutensa terveydenhuoltoon on viipymättä turvattava. Nykyinen tilanne, jossa paperittomilta käytännössä estetään julkisessa terveydenhuollossa välttämättömätkin palvelut, on epäinhimillinen ja häpeäksi Suomelle. Räikeintä on palveluiden epääminen jopa lapsilta ja odottavilta äideiltä.

Oikeus terveyteen on ihmisoikeus eikä ketään voi rajata sen ulkopuolelle. Suomi on sitoutunut tähän periaatteeseen kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

Paperittomien hoidon epääminen on myös koko väestön terveyden kannalta järjetöntä. On kaikkien etu saada kaikki lapset neuvolan asiakkaiksi ja rokotusohjelman piiriin. Näin estettäisiin esimerkiksi tartuntatautien leviäminen.

Vihreät kannattaivat hallituksen esitystä paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon ja pitivät sitä askeleena oikeaan, inhimilliseen suuntaan. Olimme tyrmistyneitä sen kaatumisesta edustaja Kari Rajamäen törkeään kokoustekniseen temppuun eduskunnan viime metreillä. Asia on uuden eduskunnan välittömästi korjattava.

Tulisiko esitykseen tehdä lisäyksiä tai muutoksia – jos pitäisi, niin millaisia?

Esitys oli tärkeä askel oikeaan suuntaan. Jatkossa koko maan osalta tulisi seurata Helsingin jalanjäljissä. Suurin osa paperittomista elää pääkaupunkiseudulla. Helsingissä päätettiin vuonna 2013 tarjota kiireellistä terveydenhoitoa kaikille paperittomille samaan hintaan kuin helsinkiläisille sekä järjestää laajat terveydenhuollon palvelut paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille. Kustannukset ovat jääneet hyvin pieniksi, vaikka Helsingissä tarjotut palvelut ovat kaatunutta hallituksen esitystä laajemmat. Se osoittaa, että kokoomuslaisten ja perussuomalaisten politikkojen pelottelu paperittomien terveydenhuollon aiheuttamasta ”terveysshoppailijoiden vyörystä” on perusteeton.

 

5. Verkkoseuranta ja -vakoilu

Mikä on puolueenne kanta verkkovalvontalakiin?

Tietoverkkojen massaurkinta on täysin väärä vastaus tarpeeseen pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta. Se ei tosiasiassa edistäisi julkilausuttuja tavoitteitaan, vaan altistaisi kansalaiset perusoikeuksia rikkovalle valvonnalle. Kun perusoikeuksiin kuuluvasta yksityisyydestä kerran luovutaan, sitä ei saada enää takaisin. Syyskuun 11. päivän terrori-iskuista alkaen olemme eläneet länsimaissa aikaa, jolloin kansalaisvapaudet ja perusoikeudet ovat joutuneet puolustuskannalle. Turvallisuus on merkittävä asia, mutta on painotettava, että jos turvallisuuden nimissä hylkäämme vapaan yhteiskunnan perusarvot, annamme terroristien voittaa. Turvallisuuden, myöskään sisäisen turvallisuuden, nimissä ei pidä hyväksyä vapaan ja avoimen yhteiskunnan peruspilarien nakertamista.

Millaisia keinoja näette kansalaisten turvallisuuden ja sananvapauden  suojelemisessa yksilön oikeuksia loukkaamatta?

Sisäinen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa ehkäistään syrjäytymistä ja ongelmiin joutuneita ihmisiä autetaan ajoissa. Hyvä sosiaali- ja koulutuspolitiikka takaa tasa-arvoisen ja turvallisen yhteiskunnan. Sisäisen turvallisuuden kannalta olennaista on ennaltaehkäisevä sosiaalityö, esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut. Radikalismin ja ekstremistisen väkivallan torjumiseen pohjoismainen hyvinvointivaltio on edelleen parasta mitä on keksitty. Siitä on pidettävä kiinni.

Olemme vedenjakajalla: Tietoyhteiskunta on tehnyt mahdolliseksi kansalaisten ennennäkemättömän seurannan, valvonnan ja kontrollin, sellaisen josta George Orwell saattoi vain nähdä painajaisia. Kun perusoikeuksiin kuuluvasta yksityisyydestä kerran luovutaan, sitä ei saada enää takaisin. Kansalaisten oikeus yksityisyyteen on turvattava, eikä parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella oleville turvallisuusviranomaisille saa antaa oikeuksia, joilla ohitetaan oikeusvaltioon kuuluvat kontrollit.

Ymmärrämme terrorismiin liittyen huolen viranomaisten toimintamahdollisuuksista. Kannatamme kaikkia järkeviä toimenpiteitä poliisitoiminnan ja poliisiyhteistyön tehostamiseksi. Uhkiin pitää vastata oikeusvaltion tavoin: hyvällä, riittävästi resurssoidulla poliisitoiminnalla. Samalla on tärkeää varmistaa, että kaikki huomio ei keskity vain islamilaisiin ääriryhmiin. On syytä muistaa, että pohjoismaiden pahimman terrori-iskun tekijä oli Breivik:
äärioikeistolainen, joka murhasi 69 norjalaista nuorta rasistisen ideologian ajamana ja jonka hengenheimolaisia toimii Suomessakin.

Miten Edward Snowdenin tapaus tulisi ratkaista?

Snowden teki palveluksen maailmalle paljastaessaan kaikkien nähtäville, miten pelottavan pitkälle Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset ovat menneet niin omien kansalaistensa kuin meidän kaikkien muiden koko elämän valvonnassa. Paljastusten käynnistämä keskustelu on tehnyt selväksi, miten Yhdysvaltain lainsäädäntö jättää muiden maiden kansalaiset ja yritykset kokonaan vaille yksityisyyden suojaa.

Lienee syytä pitää perusteltuna epäilystä, että Snowdenin on aiheellista pelätä turvallisuutensa puolesta ja että hän ei saisi puolueetonta kohtelua Yhdysvaltain viranomaisilta, mikäli hän palaisi Yhdysvaltoihin.

Näin ollen Snowden tarvinnee pysyvän turvapaikan. Suomen ja muiden EU-maiden tulisi olla valmis harkitsemaan sellaisen myöntämistä. Suomen politiikkaan ei ole kuulunut turvapaikkojen tarjoaminen, mutta jos Snowden sitä hakisi, kriteerit saattaisivat täyttyä.

 

6. Arvonlisävero

Mikä on puolueenne kanta kirjojen, lehtien ja sähkö- ja äänikirjojen  arvonlisäverotukseen?

Pidämme ilman muuta kiinni kirjojen alennetusta ALV-kannasta ja esitämme
sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäveron alentamista painettujen kirjojen verotuksen tasolle eli 24 %:sta alimpaan eli 10 % arvonlisäverokantaan.

Kirja-ala on tällä hetkellä taloudellisesti haastavassa tilanteessa ja on tärkeää, että verotuksella ei vaikeuteta sitä.

Kun kirja muuttuu yhä vahvemmin monilla eri teknologioilla luetuksi, olisi mielekästä että tuettaisiin kirjaa ylipäänsä, ei vain tietyllä teknologialla lukijalle välitettyä versiota siitä. Sähkökirjojen veronalennuksella voitaisiin saada sähkökirjojen myyntiin vauhtia ja siten parantaa kirja-alan tulevaisuudennäkymiä.

Kirjojen arvonlisäveron laskeminen vielä 10 % kannasta alaspäin ei valitettavasti onnistu, sillä arvonlisäverodirektiivi sallii vain kaksi alennettua verokantaa. Ne ovat Suomessa nyt 14 % ja 10 %. Jos kirjojen arvonlisäveroa laskettaisiin vielä kymmenestä prosentista, samalla laskisi koko alin (10 %) kanta, eli kaikki muutkin alimmasta verokannasta nauttineet tuotteet ja palvelut. Se olisi niin iso verotulojen pudotus, että siihen ei ikävä kyllä ole varaa.

Perussuomalaiset Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

Comments Off on Perussuomalaiset Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

Eduskuntavaalitentti 2015

 

Perussuomalaiset vastasi kysymyksiimme seuraavasti

(lue Suomen PEN:in kysely kokonaisuudessaan saatteiden kera):

 

1. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja sananvapaus

Tiedättekö, mitä YK:n julistus pitää sisällään?

Kyllä, asiakirja on tuttu.

Mikä on mielestänne suurin uhka sananvapaudelle Suomessa tällä hetkellä?

Se, miten sukupuolineutraalia avioliittolakia vastustaviin ihmisiin suhtaudutaan. Saako Suomessa enää kannattaa perinteistä avioliittokäsitystä leimautumatta uskonnolliseksi kiihkoilijaksi tai suvaitsemattomaksi hölmöksi. Sukupuolineutraalia avioliittoa ajaneen kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä eduskunnan lakivaliokunnassa kävi professori, joka argumentoi aloitteen hylkäämisen puolesta. Hänen lausunnostaan tehtiin kantelu. Tällainen kehitys on sananvapauden kannalta hyvin huolestuttavaa.

Toinen merkittävä uhka on se, että islamin kritisoinnista on tullut melkein tabu. Islamia on lähes mahdoton arvostella uskontona ja/tai poliittisena ideologina leimaantumatta rasistiksi.

 

2. Sananvapaus ja uskonto

Onko puolueenne valmis keskustelemaan pykälän kumoamisesta Suomessa?

Puolueella ei ole asiaan virallista kantaa. Yksittäiset kansanedustajamme ovat puhuneet kumoamisen puolesta, mutta toisaalta monet myös kannattavat sen säilyttämistä. Asiasta voidaan aina keskustella.

Jos kannatatte pykälän uudelleenmuotoilua, miten sitä tulisi muokata?

Jos haluatte säilyttää pykälän, millä perustelette sitä?

Pykälän säilyttäminen ei aiheuta mielestämme kenellekään mitään haittaa. Uskonto on monelle ihmiselle tärkeä asia heidän elämässään. Toisten arvo- ja ajatusmaailman tarkoituksellinen pilkkaaminen ei edistä henkistä hyvinvointia.

 

3. Kulttuurinen monimuotoisuus

Ruotsin kieli Suomessa

Kuinka tärkeää kaksikielisyyden turvaaminen on puolueellenne ja toimenpiteillä edistätte kaksikielisyyttä jatkossa?

Haluaisimme kaksikielisyyden sijaan kehittää ennemmin monikielistä Suomea mm. vapaan kielivalinnan kautta.

Mikä on kantanne kokeiluun, jossa tutkitaan alueellisia vaihtoehtoja ruotsin kielen opiskelulle?

Meidän mielestämme kyseinen kokeilu on kannatettava ajatus.

Saame

Mikä on puolueenne kanta ILO 169 -sopimukseen?

Sopimuksen tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, mutta sen hyväksymisen edellytyksenä ovat mielestämme seuraavat seikat: on tehtävä kattava selvitys siitä, 1) keitä sopimus koskee; 2) mihin maantieteelliseen alueeseen sopimusta tullaan soveltamaan; ja 3) millä tavalla sopimuksen 14 artiklan käytäntöön soveltaminen vaikuttaa alueen maiden omistus-, hallinta- ja käyttöoikeuksiin. Koska näitä selvityksiä ei ole vielä tehty, edellytyksiä sopimuksen ratifioinnille ei ole.

Mitä puolueenne tekee ja tulee tekemään saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edistämiseksi Suomessa?

Suomen kansalaisuuden omaaville saamelaisille kuuluvat luonnolliset samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikille muillekin. Haluamme pitää huolta maassamme asuvasta alkuperäiskansasta. On hyvä, että saamelaisilla on mm. mahdollisuus opiskella omalla äidinkielellään.

 

4. Turvapaikat ja vapaa liikkuvuus

Turvakaupunkiverkosto

Millaisia mahdollisuuksia näette turvakaupunkiverkoston kehittämiselle?

Mielestämme nykyinen turvapaikkamenettely on riittävä. Suomi voisi tosin ”pitää enemmän meteliä” vainon kohteeksi joutuvista toimittajista ja kirjailijoista, jotta ongelma ei jäisi yhtä pahasti huomiotta kuin tällä hetkellä.

Paperittomien terveyspalvelut

Mikä on puolueenne kanta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden järjestämiseen?

Emme kannata sitä. Lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden kiireellisen hoidon.

Tulisiko esitykseen tehdä lisäyksiä tai muutoksia – jos pitäisi, niin millaisia?

Ei. Esitys olisi mielestämme pitänyt muutenkin perua.

 

5. Verkkoseuranta ja -vakoilu

Mikä on puolueenne kanta verkkovalvontalakiin?

Olemme valmiit harkitsemaan lainsäädännön tarkistamista, mikäli maan turvallisuus sitä vaatii. Massavalvonta ei saa merkitä sitä, että meitä jokaista kytätään ja kuunnellaan. Kannatamme myös kyberlainsäädännön kehittämistä siten, että Puolustusvoimat saa tiedusteluvaltuuksia verkossa toimimiseen.

Millaisia keinoja näette kansalaisten turvallisuuden ja sananvapauden suojelemisessa yksilön oikeuksia loukkaamatta?

Uskomme, että molemmat näkökulmat on mahdollista sovittaa yhteen. Jos massatiedustelua tekee Puolustusvoimien tiedustelulaitos, se ei merkitse jokaisen suomalaisen verkko- ja puhelinliikenteen kyttäämistä.

Miten Edward Snowdenin tapaus tulisi ratkaista?

Puolueella ei ole kantaa tähän yksittäistapaukseen.

 

6. Arvonlisävero

Mikä on puolueenne kanta kirjojen, lehtien ja sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäverotukseen?

Mielestämme arvonlisäveroa ei tule nostaa ensi vaalikauden aikana. Sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäveron taas tulisi olla samalla tasolla painettujen kirjojen ja lehtien kanssa.

Kirjailijat pakolaisten aseman parantamisen puolesta

Comments Off on Kirjailijat pakolaisten aseman parantamisen puolesta

Kuva: PEN International

Kuva: PEN International

Kansainvälisen PEN:in sekä Englannin ja Saksan PEN-keskusten edustajat luovuttivat pakolaisten suojelua ja EU-maiden yhteistä, humaanimpaa turvapaikan hakemisen lainsäädäntöä ajavan kannanoton Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulzille Brysselissä eilen 14. huhtikuuta 2015. Yli 1 1oo allekirjoittaneen kirjailijan joukossa on  äskettäin edesmennyt saksalainen nobelisti Günter Grass, jonka viimeiseksi julkiseksi kannanotoksi vetoomus jäi. Myös Suomen PEN:in puheenjohtajan Sirpa Kähkösen allekirjoittamaa vetoomusta oli luovuttamassa Kansainvälisen PEN:in hallitukseen kuuluva Jarkko Tontti.

Vetoomuksessa esitetään seuraavaa:

  •  Europe should come to the aid of people in desperate straits and provide them with routes of escape and humanitarian visas. Refugees should no longer have to risk their lives to come to Europe. If they do seek asylum, they should not be treated like criminals.
  • Asylum seekers should be given the same basic standards of humane treatment in all EU member states and they must have the same access to a fair asylum process. People should be allowed to live where they have friends or contacts and not be forced to remain in the first country they enter.
  • The financial costs should be distributed fairly between member states. We propose the creation of a European refugee fund, paid for by member countries according to their means. This fund would ensure that the fate of refugees is independent of regional prejudice or changing attitudes towards immigrants.
  • The deaths of refugees should not be legitimised or tolerated in the name of protecting borders. The protection of human life must have the highest priority.

Lisätietoja antaa Kansainvälisestä PEN:istä Sahar Halaimzai: Sahar.halaimzai@pen-international.org

Tiedote Kansainvälisen PEN:in sivuilla.

Vasemmistoliitto Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

Comments Off on Vasemmistoliitto Suomen PEN:in Eduskuntavaalitentissä

Eduskuntavaalitentti 2015

 

Vasemmistoliitto vastasi kysymyksiimme seuraavasti

(lue Suomen PEN:in kysely kokonaisuudessaan saatteiden kera):

 

1. YK:n ihmisoikeuksien julistus ja sananvapaus

Tiedättekö, mitä YK:n julistus pitää sisällään?

Mikä on mielestänne suurin uhka sananvapaudelle Suomessa tällä hetkellä?

YK:n ihmisoikeuksien julistus ennakoi kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta, kuten myös taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa yleissopimusta, joihin Suomikin on sitoutunut. Sananvapaus on kaksisuuntainen oikeus: kaikilla on sanan- ja mielipiteenvapaus, mutta myös oikeus saada tietoa. Sananvapautta Suomessa uhkaa etenkin tiedonvälityksen kaupallistuminen ja tiedotusvälineiden keskittyminen suuriin mediataloihin. Myös sosiaalinen media vaikuttaa sananvapauteen: entistä useampi saa äänensä kuuluviin, mutta kärjistetyt viestit voivat myös halvaannuttaa keskustelua.

 

2. Sananvapaus ja uskonto

Onko puolueenne valmis keskustelemaan pykälän kumoamisesta Suomessa?

Jos kannatatte pykälän uudelleenmuotoilua, miten sitä tulisi muokata?

Jos haluatte säilyttää pykälän, millä perustelette sitä?

Olemme valmiita keskustelemaan rikoslain jumalanpilkkapykälän ajanmukaistamisesta. Uudelleenmuotoilua pohdittaessa on muistettava että uskonnonvapaus perusoikeutena on eri kysymys kuin uskonrauha, joka on rikosoikeudellinen käsite. Uskonnonvapauteen kuuluu myös oikeus olla kuulumatta uskontokuntiin, ja omantunnonvapauden suoja koskee muitakin kuin uskonnollisia arvoja.

 

3. Kulttuurinen monimuotoisuus

Ruotsin kieli Suomessa

Kuinka tärkeää kaksikielisyyden turvaaminen on puolueellenne ja toimenpiteillä edistätte kaksikielisyyttä jatkossa?

Mikä on kantanne kokeiluun, jossa tutkitaan alueellisia vaihtoehtoja ruotsin kielen opiskelulle?

Virallisesti kaksikielisessä maassa ruotsin osaaminen on edelleen tärkeää työelämässä, ja ruotsin opiskelu tukee kaikkien lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä ja opinnoissa. Alueelliset vaihtoehdot ruotsille asettaisivat oppilaat eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Saame

Mikä on puolueenne kanta ILO 169 -sopimukseen?

Mitä puolueenne tekee ja tulee tekemään saamelaisten oikeuksien, kulttuurin ja kielten elinvoimaisuuden edistämiseksi Suomessa?

Kannatamme ILO 169-sopimusta. Saamelaisten oikeuksia tukee hyvinvointivaltion palveluiden kohentaminen, peruskouluista terveys- ja vanhuspalveluihin, huomioiden kielelliset ja kulttuuriset tarpeet. Saamelaisten oikeuksien edistämiseksi tärkeitä ovat myös mm. Yleisradion palvelut ja Pohjoismaiden rajat ylittävän saamelaisyhteisön edelleen kehittäminen.

 

4. Turvapaikat ja vapaa liikkuvuus

Turvakaupunkiverkosto

Millaisia mahdollisuuksia näette turvakaupunkiverkoston kehittämiselle?

Suomi on sitoutunut EU:n turvapaikkapolitiikkaan, ja sitä tulee kehittää niin että eniten suojelua tarvitsevat ihmiset myös saavat suojaa. Turvakaupunkiverkosto on mielenkiintoinen ehdotus.

Paperittomien terveyspalvelut

Mikä on puolueenne kanta paperittomien henkilöiden terveyspalveluiden järjestämiseen?

Vasemmisto tukee paperittomien välttämättömän terveydenhuollon järjestämistä, ja olimme myös eduskunnassa hallituksen esityksen kannalla.

Tulisiko esitykseen tehdä lisäyksiä tai muutoksia – jos pitäisi, niin millaisia?

 

5. Verkkoseuranta ja -vakoilu

Mikä on puolueenne kanta verkkovalvontalakiin?
Millaisia keinoja näette kansalaisten turvallisuuden ja sananvapauden suojelemisessa yksilön oikeuksia loukkaamatta?


Miten Edward Snowdenin tapaus tulisi ratkaista?

Verkkovalvontalakiin liittyvää omien kansalaisten massamittaista verkkovalvontaa emme kannata. Kyberturvallisuuden merkitys on kasvussa, ja siviilejä on suojeltava sähkönjakelujärjestelmään, pankkitoimintaan yms. perusinfrastruktuuriin liittyviltä verkkohyökkäyksiltä.

 

6. Arvonlisävero

Mikä on puolueenne kanta kirjojen, lehtien ja sähkö- ja äänikirjojen arvonlisäverotukseen?

Kannatamme kulttuuripalveluiden alempaa arvonlisäveroa, ja myös digikirjojen ja -lehtien arvonlisävero on saatettava samalle alennetulle tasolle. Vasemmistoliitto on ainoa puolue, jonka vaaliohjelmassa on tarkkoja ja yksityiskohtaisia linjauksia kulttuuriin liittyen.

Older Entries