Suomi   |English   |Svenska

PEN Maailma kylässä -festivaaleilla 28.-29.5.2016

Comments Off on PEN Maailma kylässä -festivaaleilla 28.-29.5.2016

Suomen PEN saa vieraakseen kirjailija Nasrin Madanin ja ICORN:in johtaja Helge Lunden

Safe haven paneeliMaailma kylässä -festivaalia vietetään jälleen Helsingin ydinkeskustassa Kaisaniemessä ja Rautatietorin alueella 28.-29. toukokuuta. PEN ja festivaalia järjetävä Kepa ry saavat festivaaleille mielenkiintoisia vieraita.

ICORN – International Cities of Refuge -verkostolla on 54 jäsenkaupunkia, jotka tarjoavat turvaresidenssejä uhatuille taiteilijoille. Verkosto leviää ympäri maailmaa, mutta sillä ei ole toistaiseksi jäsenkaupunkeja Suomessa. Vieraaksemme Maailma kylässä -festivaaleille saapuu iranilainen, Ruotsissa asuva palkittu kirjailija Nasrin Madani, joka oli Växjön ensimmäinen ICORN-turvakaupunkikirjailija.

Nasrin Madanin väkevät, feministiset novellit ovat joutuneet toistuvan sensuurin kohteeksi hänen kotimaassaan Iranissa. Suomen PEN julkaisee nyt Vapaa sana -kirjoitussarjassaan hänen uuden novellinsa En tom livmoder (“Tyhjä kohtu”), jonka ovat kääntäneet ruotsiksi yhteistyössä Kristian Carlsson ja kirjailija itse. Ruotsiksi Madanilta on käännetty myös kokoelma Jag har passerat torra årstider (Smockadoll Förlag, 2014).

Nasrin Madani kertoo työstään ja kokemuksistaan toimittaja Maryan Abdulkarimin haastattelussa: Nasrin Madani – naisten oikeudet Iranissa sunnuntaina 28. toukokuuta kello 15.15-16.00 Rautatietorin Amazon-lavalla Maailman kirjat -teltassa. Keskustelu käydään englanniksi ja sen jälkeen yleisön on mahdollista tavata kirjailija ja ostaa hänen signeeraamansa Jag har passerat torra årstider -kokoelma Maailman kirjat -teltassa.

Nasrin Madani ja ICORN:in toiminnanjohtaja Helge Lunde osallistuvat sunnuntaina Safe Haven – vapaan ilmaisun turvaksi -paneelikeskusteluun Mekong -lavalla Rautatietorilla kello 12.30-13.10. Keskustelua vetäjänä toimii kuraattori ja tuottaja Eva Neklyaeva, joka palkittiin Suomen PEN:in sananvapauspalkinnolla vuonna 2013. Turvaresidensseistä keskustelevat myös Pietarsaaren kaupungin Kulttuurinen moninaisuus -hankkeen projektikoordinaattori Lisen Sundqvist, Helsingin Kulttuurikeskuksen osastopäällikkö Veikko Kunnas ja palestiinalainen muusikko Jowan Safadi, josta tuli keväällä ensimmäinen Safe Haven Helsinki -taiteilija. Safadin residenssikausi toteutetaan Helsingin kaupungin, HIAP:n, Perpetuum MobilenAnna Lindh -säätiön Suomen kansallinen verkoston sekä Suomen Muusikkojen Liiton yhteistyönä. Keskustelu käydään englannin kielellä. Paneelin järjestämistä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto.

PEN:in ohjelma Maailma kylässä -festivaaleilla käynnistyy kuitenkin jo lauantaina 28. toukokuuta paneelikeskustelulla Vihapuhe – haaste sananvapaudelle?, joka järjestetään Taiga-lavalla eli Kansallisteatterin Lavaklubilla kello 18-18.40. Vihapuheesta ja journalismista keskustelevat Maailman Kuvalehden kustannuspäällikkö Anni Valtosen haastattelussa toimittajat Jessikka Aro,  Jarmo Koponen ja Abdirahim “Husu” Hussein, joka sai PEN:in sananvapauspalkinnon vuonna 2015. Keskustelun järjestävät PEN:in kanssa Viestintä ja Kehitys -säätiö Vikes ja Maailman Kuvalehti.

Tervetuloa tapahtumiimme Maailma kylässä -festivaaleille!
Pääsy festivaalialueelle on ilmainen.

Lisätiedot:
Nasrin Madanin haastattelut:
Johanna Sillanpää, Suomen PEN:in toiminnanjohtaja,+358 40 2171 280, pentiedotu(at)gmail.com
Vihapuhe – haaste sananvapaudelle? Facebookissa
Maailman kirjat Facebookissa
Koko festivaaliohjelma
Tapahtumapaikat ja aluekartta
Festivaali sosiaalisessa mediassa: #maailmakylässä ja Maailma kylässä | World Village Festival

Ilmaisunvapausklubi: kuvantekijöiden ilmaisunvapaus

Comments Off on Ilmaisunvapausklubi: kuvantekijöiden ilmaisunvapaus

ILMAISUNVAPAUSKLUBI: KUVANTEKIJÖIDEN ILMAISUNVAPAUS

Jyrki Vainio: Sananvapaus. Piirros Julkaistu 4.5.2016 Turun Sanomissa.

Jyrki Vainio: Sananvapaus. Piirros Julkaistu 4.5.2016 Turun Sanomissa.

Päivälehden museo, Ludviginkatu 2–4, Helsinki

Keskiviikko 18.5.2016

Klo 17.30–19.30

 

Sananvapausjärjestö Suomen PEN:in Ilmaisunvapausklubilla Päivälehden museossa keskustellaan kuvantekijöiden ilmaisunvapaudesta keskiviikkona 18. toukokuuta kello 17.30 alkaen. Suomen PEN:in johtokunnan jäsen ja toimittaja Ville Hänninen keskustelee aiheesta sarjakuvataiteilija Johanna Rojolan, kuvittaja Ville Tietäväisen ja pilapiirtäjä Jyrki Vainion kanssa. Tapahtuman aluksi kuullaan Ranskan kulttuuri-instituutin johtajan Jeannette Bougrabin keynote-puheenvuoro (kieli: englanti/ranska).

Ilmaisunvapausklubin ohessa on mahdollisuus tutustua Päivälehden museon pysyvään sananvapauden tilannetta maailmalla hahmottavaan näyttelyyn sekä 3.5. avautuneeseen lapsille suunnattuun Somecity – vapaus viestiä -näyttelyyn. Tilaisuuteen ja näyttelyyn on vapaa pääsy.

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva on voimakas, kieli- ja kulttuurirajoja ylittävä työkalu, jonka lukemiseen ja luomiseen vaaditaan taitoa. Aivan erityisesti sitä vaatii pilakuva, joka tutkii ja kokeilee kulttuurisia rajoja sananvapaudesta ns. hyvän maun rajoihin. 2000-luvulla etenkin uskonnolliset pilakuvat ovat herättäneet voimakkaita reaktioita: tanskalaisen Jyllands-Postenin syyskuussa 2005 julkaisemien Muhammad-pilakuvien seuraukset olivat moninaisia ja koettelivat kansainvälistä diplomatiaa. Suomessa kohua herätti Kaltion julkaisema Ville Rannan sarjakuva, jossa käytiin läpi Muhammad-pilakuvajupakan vaiheita.

Väittely pilapiirroksista sai uudet mittasuhteet ranskalaisen Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen 7.1.2015 tehdyn tuhoisan terrori-iskun myötä. Lukuisat kansainväliset sarjakuvataiteilijat ottivat kantaa iskuun ja muistivat uhreja julkaisemalla kuvia. Suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden reaktioista tapahtuneeseen koottiin muistonäyttely keväällä 2015, mutta näyttelyllä oli vaikeuksia löytää esityspaikkaa.

Keskustelu ei ole rajoittunut pilakuviin. Posti julkaisi viime syksynä tiedotteen, jossa esitettiin keväällä 2016 julkaistavaksi aiottu Sananvapaus-postimerkkisarja. Taiteilija Ville Tietäväisen suunnittelemissa merkeissä kuvataan Suomessa kiisteltyjä keskustelunaiheita polaaristen ääripäiden kautta. Huhtikuussa Posti ilmoitti, ettei se julkaise sarjaa negatiivisen palautteen vuoksi. Tietäväinen kertoi Ylen haastattelussa pettymyksestään Postin sananvapautta kaventavaan päätökseen ja että osa palautteesta on rasistisen trolliliikkeen masinoimaa.

 

Miten sananvapaus maassamme voi?

Millaisia haasteita kuvantekijät kohtaavan työssään taiteen- ja ilmaisunvapauden osalta?

Onko kuvantekijöiden ilmaisunvapaus kaventunut, ja mitä tilanteessa tulee tehdä?

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun!

Tapahtuma Facebookissa.

* * *

Aiheeseen liittyvää:

18.5.2015 Sananvapauskylä ei toteudu

9.5.2015: PEN-yhteisöt ympäri maailmaa tuomitsevat Charlie Hebdo -iskun

9.5.2015: Ville Hänninen: Kohti vapaampaa kuvaa

29.2.2012: Suomen PENin sananvapauspalkinto Ville Rannalle!

Ainon nimipäivillä 10.5.2016

Comments Off on Ainon nimipäivillä 10.5.2016

Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietettiin eilen

Ainon nimipäivät 10.5.16

SKS:n viestintäjohtaja Sirkka-Liisa Mettomäki toivotti vieraat tervetulleiksi.

Kaunis toukokuinen alkuilta keräsi 50 hengen yleisön Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hoteisiin juhlistamaan kirjailija Aino Kallasta, Suomen PEN:in perustajajäsentä.

Tilaisuuden aluksi Suomen PEN:in puheenjohtaja, kirjailija Sirpa Kähkönen luki Suomen Journalistiliiton lanseeraaman sananvastuuvalan, johon hän toivoi yleisönkin yhtyvän:

Ilmaisen itseäni ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vihapuhe ei vaienna minua. Kannan vastuun sanoistani.

Kähkönen vetosi yleisöön myös PEN:in mahdollisina tukijoina ja muistutti, että suuri osa järjestön tekemästä sananvapaustyöstä ei näy ulospäin. PEN tukee monin tavoin hädässä olevia kirjoittajia. Myös me Suomen PEN:issä saamme avunpyyntöjä, aivan viime aikoina erityisesti Bangladeshista, jossa sekulaarit kirjoittajat, bloggarit ja kustantajat ovat vaarassa.

Tilaisuudessa esittäytyi Aino Kallas Seura, joka juhlii 29. syyskuuta 10. toimintavuottaan juhlaseminaarissa SKS:lla. Seuran puheenjohtaja Silja Vuorikuru toi terveiset Tarton kirjallisuusarkistosta, josta myös löytyy runsaasti Kallakseen liittyvää aineistoa. Seuran jäsen Erja Noroviita tulkitsi paitsi Kallaksen novellin, kertoi huhtikuussa perustetun Lopen Syrjä-seuran toiminnasta – tarkoituksena on mm. kunnostaa Kallaksen nuoruuden kesäpaikka Syrjän kylällä.

Nimipäivillä esiintyivät Aino Kallaksen kirjailijasisaret, joilla kaikilla on jonkinlainen side päivän päähenkilöön. Taija Tuominen tunnusti rakkautensa kirjallisuuteen syntyneen äidinkielenopettajaltaan saamansa Sudenmorsiamen kautta – Tuominen oli lukenut läpi kotikylässään vierailevan kirjastoauton. Sittemmin hän on opettanut kirjoittamista halki Suomen ja nykyään lahjoittaa löytämiään Sudenmorsiamia oppilailleen.

Riikka Pelo rohkeni puhua “Minun Ainosta”, vaikka hän myönsi otsikon omistusmuodon herättävän kauhua. Sillä miten kukaan voi omistaa Ainoa, “suurta levottomuutta nimeltä ihminen”? Kallas opetti Riikka Pelon kirjoittamaan, Aino oli mentori ja esikuva. Pelo jakoi tilaisuudessa myös “toisten Ainon”: Nórdica Libros on juuri julkaissut Sudenmorsiamen espanjaksi. Teoksen on espanjantanut Luisa Gutiérrez Ruiz, Pelon esikoisromaanin Taivaankantajan kääntäjä. Sara Moranten kuvitusta teokseen La Novia del lobo voi ihastella Youtube-videolta:

Nimipäiville saatiin vieraita myös Viron PEN:istä. Kirjailija Kai Aareleid valitsi alustuksensa aiheeksi Kallaksen monista kaupungeista Pietarin. Päiväkirjamerkinnät vuosilta 1900-1903 kertovat, että kirjailijauraansa aloittevan Kallaksen oli vaikea sopeutua Pietariin. Hän kärsi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, avioliitossa Oskar Kallaksen kanssa oli särönsä ja perhevelvollisuuksien ja taiteilijapyrkimysten välillä kovaa ristivetoa. Mutta mitä Aino Kallaksesta olisi tullut kirjailijana ilman Pietarin vuosia? Varmaa on ainakin, että ulkomaalainen nainen, joka tunsi itsensä avain samalla tavalla ulkopuoliseksi Pietarissa sata vuotta Kallaksen jälkeen, ei olisi löytänyt lohtua Kallaksen teksteistä ilman kirjailijan kokemia kolmea kovaa Pietarin vuotta, päättää Aareleid.

Lämpimät kiitoksemme yleisölle, kaikille puhujille, PEN:in Naiskirjailijakomitean aktiivisille jäsenille, SKS:lle hyvästä ja jatkuvasta yhteistyöstä sekä Aino Kallas Seuralle liittymisestä mukaan tapahtuman totteuttamiseen! Nähdään ensi vuonna!

Makupaloja nimipäiviltä galleriassa, kuvat Johanna Sillanpää / Suomen PEN.

Suomen PEN allekirjoitti Sanomalehtien Liiton Maailman sananvapauden päivän ilmoituksen ja osallistuu #sananvastuu-kampanjaan

Comments Off on Suomen PEN allekirjoitti Sanomalehtien Liiton Maailman sananvapauden päivän ilmoituksen ja osallistuu #sananvastuu-kampanjaan

Media-ala puolustaa yhteisvoimin vastuullista sananvapautta

Sanomalehtien Liiton lehdistötiedote 3.5.2016

Sananvapauden_paiva_someSanomalehdet julkaisevat tänään 3. toukokuuta kansainvälisenä sananvapauden päivänä vastuullista sanankäyttöä puolustavien järjestöjen allekirjoittaman yhteisilmoituksen. Sanomalehtien Liiton tuottamassa ilmoituksessa kaksikymmentä media-alan toimijaa ottaa yhdessä kantaa vastuullisen sananvapauden puolesta.

Sananvapauden puolesta työskentelevät järjestöt ja yhdistykset haluavat yhdessä ilmaista näkemyksensä, että vihapuhetta, mustamaalausta, uhkailua ja henkistä väkivaltaa on virheellistä perustella sananvapaudella. Järjestöt sitoutuvat toimimaan vastuullisen sanankäytön puolesta ja kehottavat jokaista miettimään, miten itse käyttää sanoja.

Allekirjoittajina ovat Sanomalehtien Liiton lisäksi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto, Suomen Journalistiliitto, Suomen Kustannusyhdistys, Aikakauslehtien liitto, MTV ja Yleisradio sekä useita päätoimittaja-, toimittaja- ja kirjailijajärjestöjä. Mukana on myös RadioMedia, jonka ilmoitustekstiin perustuva radiomainos pyörii kaupallisilla radiokanavilla viikon ajan 3.5. alkaen.

”Yhteisesiintyminen nähtiin tärkeäksi, koska olemme laajalla rintamalla huolissamme sananvapauteen kohdistuvista uhkista. Suomi on lehdistönvapauden ykkösmaa, mutta asema ei pysy itsestään. Samalla haluamme kunnioittaa maailman vanhimman painovapausasetuksen 250-vuotisjuhlaa, jonka vuoksi kansainvälinen lehdistönvapauskonferenssi on parhaillaan koolla Helsingissä”, Sanomalehtien Liiton liittojohtaja Jukka Holmberg perustelee.

Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho muistuttaa: “Sanoilla on valtava voima. Niillä voi saada aikaan mitä vain. Käytetään niitä viisaasti.”

”Vapaa yhteiskunta ja vapaa sana ovat erottamattomia. Niin ovat myös sananvapaus ja siihen liittyvä vastuu”, toteaa Viestinnän Keskusliiton lakiasiainjohtaja Satu Kangas.

“Journalistinen vastuullinen sananvapaus on Suomea rakentava voima, jonka tuloksena koko yhteiskunta kehittyy. Sen arvo kannattaa ymmärtää ja sitä suojella”, kommentoi Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen.

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström korostaa, että merkittävä tekijä Suomen hyvän lehdistönvapauden taustalla on media-alan vapaaehtoinen itsesääntely. ”Journalistin ohjeet velvoittavat korkeaan ammattietiikkaan. Kunpa muutkin suomen kielen käyttäjät ymmärtäisivät, ettei sananvapaus säily ilman jatkuvaa vaivannäköä.”

Allekirjoittajat
Aikakauslehtien liitto
Aikakauslehtien Päätoimittajat ry
International Press Institute, Suomen-ryhmä
Julkisen sanan neuvosto
Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry
MTV
Paikallislehtien Päätoimittajayhdistys ry
Palkansaajalehdet Pale ry
Päätoimittajien Yhdistys
RadioMedia ry
Sanomalehtien Liitto
Suomen Journalistiliitto
Suomen Kaupunkilehtien Päätoimittajat ry
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen Kustannusyhdistys
Suomen PEN
Suomen tietokirjailijat ry
Toimittajat ilman rajoja, Suomen-osasto
Viestinnän Keskusliitto
Yle

Lisätietoja:

Jukka Holmberg
liittojohtaja
Sanomalehtien Liitto
jukka.holmberg@sanomalehdet.fi
040 735 1690

Sirpa Kirjonen
Johtaja, kuluttaja- ja mediamarkkinointi
Sanomalehtien Liitto
sirpa.kirjonen@sanomalehdet.fi
040 777 7210

Pohjoismaiden ja Viron PEN:in yhteinen kannanotto Bangladeshista

Comments Off on Pohjoismaiden ja Viron PEN:in yhteinen kannanotto Bangladeshista

Bangladeshin sekulaarien bloggareiden ja toisinajattelijoiden tueksi – PEN-järjestöt Pohjoismaissa ja Virossa tuomitsevat raakuudet ja vaativat suojelua niille, jotka ovat vaarassa

 

27.4.2016

Sananvapaus on jälleen vakavasti uhattuna Bangladeshissa, jossa neljä toisinajattelijaa on murhattu kuukauden sisällä:

  • 25. huhtikuuta Xulhaz Mannan, HLBT-lehti Roopbaania toimittanut, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjn oikeuksia ajanut aktivisti ja hänen aktivistiystävänsä, Yhdysvaltojen lähetystössä työskennellyt Tanay Mojumdar murhattiin Mannanin asunnossa Dhakassa.
  • 23. huhtikuuta veitsin aseistautuneet miehet hakkasivat Rajshahissa hengiltä professori, tutkija ja kulttuuriaktivisti Rezaul Karim Siddiquen.
  • Lakia opiskeleva Nazimuddin Samad kirjoitti islam-kriittisen päivityksen Facebook-sivuilleen ja murhattiin raa’asti Dhakassa 7. huhtikuuta.
Xulhaz Mannan, PEN International

Xulhaz Mannan, PEN International

RKS

Rezaul Karim Siddique, kuva PEN International

Nazimuddin Samad, kuva PEN International

Nazimuddin Samad, kuva PEN International

Vuonna 2015 viisi sekulaaribloggaria, verkkoaktivistia, kirjoittajaa ja kustantajaa murhattiin hyökkäyksissä. Henkensä menetti myös Avjit Roy, Bangladeshin johtavan sekulaariblogin, Mukto-Monan, perustaja.

Nämä raakalaismaiset teot viestivät pelottelusta. Hiljaisuuden, pelon ja äärimmäisen vaaran ilmapiiri ympäröi Bangladeshin maallisesti ajattelevia ihmisiä. Viime aikojen hyökyvä ääri-islamistisen terrorismin aalto toisinajattelijoita sekä uskonnollisia ja seksuaalisia vähemmistöryhmiä vastaan on hälyttävä. Se on odottamatonta maalta, jolla on moninainen kansallinen identiteetti ja mittava suvaitsevaisuuden historia.

Sitten vuoden 1975 Bangladesh on käynyt läpi uskonnollisen mullistuksen kahden sotilaallisen hallitsijan alla. Opiskelijaliikkeen käynnistämän kansannousun jälkeen joulukuussa 1990 Bangladesh siirtyi uuteen parlamentaarisen demokratian kauteen vuonna 1991. Demokraattiset johtajat tekivät kuitenkin vaarallisen liittouman islamististen puolueiden kanssa hyötyäkseen vaaleissa. Sen tuloksena islamistinen narratiivi on kasvattanut jalansijaansa demokraattisessa valtiomuodossa. Nykyinen Awami-liiton johtama hallitus tuli valtaan 2014 vilpillisen, kansainvälisiä standardeja kaihtavan vaalimenettelyn myötä.  Äänestys suoritettiin opposition boikotista huolimatta. He vaativat uskottavaa vaalitoimikuntaa islamistien hiljaisen tuen rohkaisemana. Uskottavan demokraattisen ympäristön ja moniäänisen politiikan puuttuessa islamistit koettelevat nyt voimiaan. Toistaiseksi Bangladeshin hallitus on epäonnistunut täydellisesti sekulaarien, laillista oikeuttaan sananvapauteen harjoittavien äänien suojelussa.

“Vastakaiku [Bangladeshin] hallitukselta on ollut järkyttävää – bengalilaisen uuden vuoden puheessaan pääministeri sheikki Hasina Wajed kritisoi haavoittuvaisia bloggareita ja sanoi, ettei uskontoa vastaan ole hyväksyttävää kirjoittaa, sen sijaan että olisi puolustanut suvaitsevaisuutta ja varoittanut karaistuneita tappajia, jotka jatkavat tekojaan vailla rangaistusta”, sanoo Salil Tripathi, Kansainvälisen PEN:in Vangittujen kirjailijoiden komitean puheenjohtaja.

Sekulaari hallitus demokraattisessa valtiossa ei voi sanella, mitä sen kansalaiset saavat kirjoittaa – se on vastoin sananvapauden periaatetta, demokraattisen yhteiskunnan tukipilaria. Erityisen vastenmielistä Bangladeshin hallituksen toiminnasta tekee se, että se kääntää selkänsä ja osoittaa selvää haluttomuutta suojella omia kansalaisiaan, joka edustavat maan kirkkaimpia ajattelijoita – heitä, jotka puolustavat koulutusta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja ovat huolissaan maansa tulevaisuudesta. Tätä ei voi hyväksyä.

Bangladeshin kriisi heijastaa taistelua maan sielusta. Säilyttääkseen sekulaarin identiteettinsä ja pelastaakseen demokraattisten instituutioidensa valumisen poliittisten islamistien käsiin maan kärkipolitiikkojen tulee tehdä valintansa. Poliittisten puolueiden on kyettävä rehelliseen ja avoimeen neuvotteluun. Kysymys kuuluu: voivatko poliittiset johtajat nousta kannattajien kosiskelun ja nurkkapatriotismin yläpuolelle? Se vaatii rohkeutta ja visiota.

PEN-keskukset Pohjoismaissa ja Virossa näkevät Bangladeshissa kriisiytyneen demokratian ja kaaokseen valuvan maan. Kuulemme bloggareiden ja toisinajattelijoiden huutavan epätoivoisesti henkensä edessä. Tässä sydäntä särkevässä ja kriittisessä tilanteessa pohjoisten demokratioiden on toimittava yhdessä kansainvälisen yhteisön ja Bangladeshin hallituksen kanssa.

Unescon Maailman lehdistönvapauden päivää vietetään Helsingissä 3.–4. toukokuuta 2016. Kansainvälisen yhteisön on silloin jos koskaan vahvistettava sitoumuksensa sananvapauden puolustamiseen, osoitettava tukea Bangladeshin toisinajattelijoille ja neuvoteltava yhteistyöstä.

Me PEN-järjestöt Pohjoismaissa ja Virossa puolustamme Bangladeshin toisinajattelijoiden oikeutta sananvapauteen niin kuin se on omassa peruskirjassamme ja useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa vuonna 1948, esitetty.

Vaadimme Bangladeshin hallitusta:

  1. Suojelemaan sekulaaribloggareita, kirjoittajia, kustantajia, tutkijoita ja ihmisokeusaktivisteja ääri-islamilaisten ryhmien raakalaismaisilta hyökkäyksiltä.
  2. Saattamaan väkivallan tekijät oikeuteen ja laittamaan piste rankaisemattomuuden kulttuurille.
  3. Turvaamaan tilaa sananvapaudelle Bangladeshissa.
  4. Suojelemaan vähemmistöryhmiä mukaan lukien uskonnolliset, seksuaaliset ja muut vähemmistöt.
  5. Ottamaan tarvittavat askeleet kohti uskottavaa valtiollista vaalia yhteistyössä kaikkien poliittisen puolueiden kanssa, sillä aidon demokratian puutteessa kukoistavat epädemokraattiset voimat.

Vaadimme omia hallituksiamme Islannissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Virossa:

  1. Etsimään keinoja suojella Bangladeshin toisinajattelijoita.
  2. Tarjoamaan lisää turvapaikkoja ja residenssejä niille, jotka ovat sen tarpeessa.
  3. Tukemaan ja mahdollistamaan Bangladeshin demokraattista kehitystä ja rakentamaan vahvempia diplomaattisia siteitä maan kanssa.

 

Kätlin Kaldmaa, Eesti PEN – Viron PEN

Sirpa Kähkönen, Suomen PEN – Finlands PEN

Ola Larsmo, Svenska P.E.N. – Ruotsin PEN

William Nygaard, Norsk P.E.N. – Norjan PEN

Sjón, PEN á Íslandi – Islannin PEN

Per Øhrgaard, Dansk PEN – Tanskan PEN

PEN on kansainvälinen kirjailijajärjestö, joka puolustaa sananvapautta peruskirjansa mukaisesti kaikkialla maailmassa.

Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Comments Off on Vapaa sana -sarjassa runoilija Mosulista

Ahmed Zaidan: A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story

UmarAhmed Zaidan on kotoisin Mosulista, Irakista. Kirjoituksessaan A poet sings for life in midst of death, from the dark cellar, he narrates his story hän kertoo runoilija Umar Abdul-Nasserista, joka toisin kuin monet muut, päätti jäädä todistamaan kaupunkinsa kohtaloa. Mosulin  kesäkuussa 2014 vallannut ISIS vastustaa kaikkea mitä Umar rakastaa, mutta hänen runoutensa kumpuaa kellarin pimeästä.

Lue Ahmed Zaidanin Kirjan ja ruusun päivänä 23. huhtikuuta 2016 Kirjan talon sivuilla julkaistu kertomus rohkeasta ystävästään. Tutustu samalla Umar Abdul-Nasserin runovideoihin Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjan kautta.

Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietetään 10.5.2016

Comments Off on Neljänsiä Ainon nimipäiviä vietetään 10.5.2016

Ainon nimipäivät

10. toukokuuta kello 16.00-18.00

SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kuva: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Naiskirjailijakomitea juhlistaa jo neljänsiä Ainon nimipäiviä Suomen PEN:in perustaneen kirjailija Aino Kallaksen kunniaksi yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa tiistaina 10. toukokuuta. Tänä vuonna tapahtumaa on järjestämässä myös Aino Kallas Seura.

Tällä kertaa nimipäivillä kuullaan seuraavat kirjailijoiden puheenvuorot:
* Taija Tuominen: “Sudenmorsiamen huumassa. Mitä kirjallisuus tekee ihmiselle?”
* Riikka Pelo: “Minun Ainoni”
* Kai Aareleid (Viro): “Kallaksen kaupungit”.

Lisäksi kuullaan Kallaksen runoutta Aino Kallas Seuran esittämänä, lausujana Erja Noroviita, ja SKS:n arkiston kokoelmapäällikkö Katri Kivilaakso kertoo uusista Aino Kallasta koskevista materiaaliluovutuksista.

Tapahtumaan on vapaa pääsy – lämpimästi tervetuloa!

Lisätiedot SKS:n sivuilla.

Tapahtuma Facebookissa.

* * *

Ainon nimipäivät 2015

Ihmisoikeuksista ja verkkovalvonnasta Sellon kirjastossa 13.4.

Comments Off on Ihmisoikeuksista ja verkkovalvonnasta Sellon kirjastossa 13.4.

Kannattiko klikata?!?? Ihmisoikeudet ja verkkovalvonta

Sellon kirjasto (Kauppakeskus Sello, Leppävaarankatu 9, Espoo)

Keskiviikko 13.4.2016 kello 18.00-20.00

  • Klo 18: Tilaisuuden avaa Kirjastopalveluiden johtaja Jaana Tyrni: Miten kirjasto huolehtii asiakastiedoistaan?
  • Klo 18.15-19: Haastattelussa kirjailija ja kolumnisti Jarkko Tontti, sananvapausyhdistys Suomen PEN. Haastattelija Muru Vähänikkilä Ison Omenan kirjastosta.  Keskustelua.
  • Klo 19-20: Yksityisyyden suojaamisesta ja suojasta verkossa. Asiantuntijoina Electronic Frontier Finland ry:n eli EFFIn edustajat Leena Romppainen ja Raoul Plommer. EFFI ry on perustettu puolustamaan kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Keskustelua.

Tietotilaisuuden järjestää Sellon kirjasto, katso lisätiedot kirjaston verkkosivuilta tai Facebookista.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Thaimaan viranomaiset estivät toimittajan pääsyn Lehdistönvapauden päivän konferenssiin Helsingissä

Comments Off on Thaimaan viranomaiset estivät toimittajan pääsyn Lehdistönvapauden päivän konferenssiin Helsingissä

Sananvapausjärjestöt: Thaimaalaistoimittaja Pravit Rojanaphrukin osallistumisen estäminen UNESCO:n Lehdistönvapauskonferenssiin loukkaa sananvapautta

Suomalaiset sananvapausjärjestöt ovat pettyneitä Thaimaan hallituksen päätökseen estää toimittaja Pravit Rojanaphrukin pääsy Suomeen. Rojanaphruk on kutsuttu UNESCO:n Lehdistönvapauden päivän konferenssiin Helsinkiin 2.-4.5. Sanan- ja lehdistönvapautta puolustavat Suomen PEN, Toimittajat ilman rajoja, Viestintä ja kehityssäätiö Vikes ja Suomen Journalistiliitto vaativat toimittaja Rojanaphrukin matkan ja osallistumisen sallimista. Myös Suomen Thaimaan suurlähettiläs Kirsti Westphalen on ilmaissut Twitterissä pettymyksensä viranomaisten ratkaisuun.

“Toimittajan osallistuminen Kansainväliseen lehdistönvapauspäivään ei voi olla minkäänlainen todellinen uhka toimittajan kotimaalle. Kyseessä on rangaistus, joka kohdistuu yksittäiseen ammattilaiseen. Lisäksi päätös on isku sananvapaudelle, joka kirjailijoiden sananvapausjärjestö PEN Internationalin peruskirjan mukaan edellyttää vapaata ajatusten liikkuvuutta sekä vapaata oikeutta kritisoida hallituksia ja instituutioita”, toteaa Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen.

Khaosod English -verkkojulkaisuun kirjoittava Pravit Rojanaphruk tunnetaan sananvapauden kiivaana puolustajana, joka ei ole arkaillut kritisoida Thaimaassa vallan toukokuussa 2014 kaapannutta sotilasjunttaa, The National Council of Peace and Orderia eli NCPO:ta. Erityisesti hän on kritisoinut maan lèse-majesté eli majesteettirikoslakia, joka takaa hallitsijan koskemattomuuden. Pravit Rojanaphruk on pidätetty kahdesti. Hän työskenteli yli kaksi vuosikymmentä The Nation -lehden toimittajana, mutta menetti työpaikkansa pidätystä seuranneen painostuksen vuoksi. Majesteettirikoslaki on täysin ilmaisunvapauden periaatteiden vastainen ja tehokas keino esimerkiksi median vaientamiseksi.

Taustaa:

Vallan kaapannut sotilasjuntta piti yllä ”rauhaa ja järjestystä” sotalailla, joka oli voimassa maaliskuuhun 2015 saakka. Mediaa kontrolloidaan yhä tarkasti ja tiukka sensuuri ulottuu Internetiin asti. Toimittajia, toisinajattelijoita, tutkijoita, ihmisoikeusaktivisteja ja taiteilijoita painostetaan vaikenemaan. Jollei kirjoittaja alistu itsesensuuriin, pelon ilmapiiriä pidetään yllä sakkorangaistuksien ja mielivaltaisten pidätysten avulla. Kirjoittajia pidätetään, vangitaan ja katoaa pelkän mielipiteen ilmaisemisen vuoksi.

Thaimaa on allekirjoittanut YK:n Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansain­välisen yleissopimuksen, joka suojelee oikeutta lailliseen mielipiteen ilmaisemiseen. PEN on vaatinut toistuvasti Thaimaata täyttämään sen kansainväliset velvollisuudet sananvapauden suojelemisessa, lopettamaan sanavapauttaan harjoittavien kirjoittajien painostamisen ja vapauttamaan vangitut kirjoittajat.

1.4.2016 Helsingissä

Sirpa Kähkönen, Suomen PEN

Niklas Kaskeala, Viestintä ja kehitys -säätiö Vikes

Ilkka Nousiainen, Toimittajat ilman rajoja

Juha Rekola, Suomen Journalistiliitto

Tutkijoiden sananvapaus uhattuna

Comments Off on Tutkijoiden sananvapaus uhattuna

Leena Suurpää: Tarvitaanko tutkijoiden sananvapausjärjestöä?

suurpää_kuva

Leena Suurpää

Viime aikoina on keskusteltu mm. toimittajien vaientamiseen pyrkivästä uhkailusta ja valheellista tietoa julkaisevista medioista. Päätoimittajien kannanotto Luotettavan median puolesta julkaistiin maaliskuun 1. päivä. Vihapuhe ei kohdistu vain tahoihin, jotka tarvitsevat julkisuutta työnsä tekemiseen. Siitä saatiin tärkeä muistutus eilen, kun Yle:llä kuultiin 11-vuotiaan Valtteri-pojan rohkea kertomus Rasismin vastaisena päivänä. Tänä aamuna katseet kohdistuvat jälleen kerran Brysseliin, josta on raportoitu räjähdysten sarjasta.

Tämä ympäristö on omiaan synnyttämään turvattomuutta.  “[M]aailmanpoliittisten jännitteiden ja sosiaalisen median kaltaisten, näennäisesti vapaiden keskustelufoorumien myötä” kärjistyneessä, turvattomassa ympäristössä tulisi pystyä tekemään myös avointa tutkimusta, kirjoittaa Nuorisotutkimusverkoston johtaja Leena Suurpää. “Elämme paradoksaalista aikaa: niin sensuuri kuin äärimmäisyyksiin saakka moniääniseksi muuttunut sosiaalinen media rajaavat vakavasti tieteen tekemisen vapautta.”

Tieteen vapauden kaventuminen ei ole vain uhkakuva vaan todellinen kehityssuunta. Kirjoittajiin kohdistuvat vaarat koskevat myös tiedekenttää: “Käsillä on maailmanlaajuinen ilmiö. Tutkijat joutuvat muuttamaan kotimaastaan vainon tai sensuurin vuoksi. He saattavat tulla pidätetyiksi tai jopa surmatuiksi tutkiessaan aihepiirejä, joita pidetään kiellettyinä.”

Mitä tieteentekijöiden turvallisuuden ja tieteen moniäänisyyden puolesta voidaan tehdä? Tarvitaanko tutkijoiden sananvapausjärjestöä? Lue Leena Suurpään tärkeä ja ajankohtainen kirjoitus Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjassa.

Turvakaupunkiunelmasta totta?

Comments Off on Turvakaupunkiunelmasta totta?

Pietarsaaressa keskusteltiin turvaresidensseistä taiteilijoille

Lisen Sundqvist, Åsa Steinsvik, Jowan Safadi, Marita Muukkonen, Hassan Blasim & Johanna Sillanpää. Kuva: Shauman Hall Jakobstad.

Pietarsaaressa keskusteltiin 19. maaliskuuta mm. kansainvälisen turvakaupunkiverkosto ICORN:in jäsenyydestä. Verkostoon liittyminen maksaa kaupungille 2 000 euroa, ja kaupunki tarjoaa turvakaupunkitaiteilijalle stipendin ja asunnon sovituksi residenssiperiodiksi, joka ICORN-kaupungeille on lähtökohtaisesti kaksivuotinen. Taiteilijat, jotka saapuvat kaupunkiin, ovat käyneet läpi tarvittavat taustatutkimukset, mikä on tärkeää myös viisumin saamisen kannalta. Suurimman osan tästä työstä ICORN:ille tekee Kansainvälinen PEN.

Käytännön järjestelyt voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Tukholmassa residenssin koordinointi on asetettu Kulttuuritalolle/Kaupunginteatterille – Åsa Steinsvik kertoi työstään hyvin konkreettisella tasolla ja korosti, että kaupungin osallisuus on tärkeää nimen omaan siksi, että siten residenssiasukas toivotetaan tervetulleeksi osaksi paikallisyhteisöä. Steinsvik kertoi myös Tukholman residenssin synnyttämästä positiivisesta säpinästä. Toiminta on tuonut mukanaan runsaasti uusia yhteistyökumppaneita ja koordinoivalle laitokselle uutta yleisöä.

Irakilainen kirjailija Hassan Blasim näkee residenssien etuna mahdollisuuden saada Euroopan ulkopuolista tietoa ja kulttuurivaihtoa, jollaista eurosentrisessä Suomessa tarvitaan kipeästi. Safe Haven Helsingin tuore turvakaupunkitaiteilija Jowan Safadi kertoi, että hänelle residenssikausi merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta keskittyä vapaasti musiikin tekoon, johon hänellä on Palestiinassa vain hyvin rajalliset mahdollisuudet poliittisista ja yhteiskunnallisista olosuhteista johtuen.

Jowan Safadin residenssikauden koordinoinnista huolehtiva Perpetuum Mobilen Marita Muukkonen toi esiin, että Helsingin mallissa asumisesta huolehtii HIAP ja kaupungille jää kulujen kattaminen. Jowan on saanut tukea myös Muusikkojen liitolta ja Anna Lindh -säätiöltä. Helsingin kaupunki ei ole toistaiseksi liittynyt ICORN:iin ja on sitoutunut residenssin tukemiseen vain vuodeksi, mikä ei tue Safe Haven Helsingin toiminnan jatkuvuutta. Se vaatii jälleen uuden raskaan poliittisen päätösprosessin.

Turvakaupungiksi lähteminen edellyttää ennen kaikkea tahtoa sitoutua toimintaan. Kysymys on myös kaupungin imagosta, kuten Hassan Blasim toteaa. Tahtovatko suomalaiset kaupungit profiloitua kansainvälisesti Soldiers of Odin -marssien näyttämönä vai kentis turvakaupunkina? ICORN-jäsenyys tarjoaa kaupungille laajan kansainvälisen verkoston – esim. Ruotsissa on tällä hetkellä jo toistakymmentä turvakaupunkia, ja käytännön neuvojen ja tuen saaminen on helppoa. Lisää ICORN-kaupunkeja syntyy jatkuvasti, ja uusien kaupunkien tarve on suuri. Verkoston avulla voi löytyä taiteilijalle myös uusi turvapaikka.

ICORN-kaupunkeja kartalla. Lähde: icorn.org

ICORN-kaupunkeja kartalla. Lähde: icorn.org

Mitä turvakaupungiksi lähteminen edellyttää?

Poliittisen tahdon lisäksi tarvitaan ruohonjuuritason suunnittelua. Kaupungin ei kuitenkaan tarvitse jäädä tässä yksin vaan verkostoituminen ja konsultaation pyytäminen jo varhaisessa vaiheessa on järkevää. Kokemuksia ja neuvoja saa ICORN-emo-organisaation lisäksi muilta jäsenkaupungeilta sekä kentän toimijoilta kuten Perpetuum Mobile ja PEN. Kaupungin kannattaa kartoittaa oman alueensa vahvuuksia, erityispiirteitä, toimijoita ja verkostoja. On laadittava realistinen budjetti – mitä tarvitaan toimentuloon, asumiseen, terveydenhuoltoon, kustannuksiin, joita taiteilija tarvitsee voidakseen jatkaa työskentelyä uudessa yhteisössä. Entä jos taiteilijan sijaan saapuu kokonainen perhe?

Loppujen lopuksi kaupunki rakentaa turvakaupunkitaiteilijan ympärille paikallisen tukiverkoston, jonka avulla voidaan huolehtia niin henkilökohtaisista kuin työhön liittyvistä tarpeista. Kaupunki voi esittää toiveita, mutta lopullisen päätöksen sijoitettavasta taitelijasta tekee ICORN. Hänen saapuessa käydään läpi henkilökohtaiseet tarpeet ja toiveet, joita lähdetään toteuttamaan.

Tarpeet vaihtelevat: kyseeseen voi tullaa aktivisti, joka haluaa kertoa kotimaansa olosuhteista ja jatkaa työtään, kunnes pystyy palaamaan takaisin. Toinen henkilö voi tarvita absoluuttista anonymiteettia sekä apua ja aikaa parantuakseen kokemastaan. Taiteilija voi myös tahtoa tulla pysyvästi osaksi uutta yhteisöä.

Lauantaisen paneelikeskustelun voit kuunnella Schaumansalin nauhoitteen kautta.

PEN kiittää järjestäjiä; Pietarsaaren kaupungin kulttuuritoimistoa ja Schaumansalia, osallistumismahdollisuudesta ja osallistuu ilolla turvakaupunkitoiminnan edistämiseen Pietarsaaressa jatkossa. Kiitos myös kanssakeskustelijoille ja yleisölle.

Pietarsaaresta Safe Haven -kaupunki kirjoittajille?

Comments Off on Pietarsaaresta Safe Haven -kaupunki kirjoittajille?

Helsinki sai ensimmäisen turvakaupunkitaiteilijan – toiminnasta keskustellaan tällä viikolla Helsingissä ja Pietarsaaressa

jowan safadi 2Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuoden puolella päätöksen Safe Haven -turvaresidenssitoiminnan käynnistämisestä. Nyt kaupunki on saanut ensimmäisen residenssitaiteilijan: palestiinalainen muusikko Jowan Safadi on saapunut HIAP:in Suomenlinnan residenssiin 3 kuukaudeksi. Safe Haveniä rahoittaa Helsingin kaupunki, mutta koordinaatiosta vastaavat Helsinki International Artist Programme ja Perpetuum Mobile. Jowanin ja Perpetuum Mobilea edustavan Marita Muukkosen haastattelun voi lukea Svenska Ylen sivuilta. Jowanin residenssikautta tukevat myös Anna Lindh -säätiön Suomen verkosto ja Muusikoiden liitto.

Helsinki ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi liittynyt ICORN – International Cities of Refuge -verkoston jäseneksi. ICORN on norjalaislähtöinen, kansainvälinen organisaatio, joka koordinoi turvakaupunkitoimintaa 50 maassa läheisessä yhteistyössä mm. Kansainvälisen PEN:in kanssa. Entisten ICORN-turvakaupunkikirjailijoiden kokemuksia ja ajatuksia kuullaan Kirjallisuus ilman rajoja -seminaarissa perjantaina 18. maaliskuuta. Keskustelua on mahdollista seurata stream-yhteyden kautta kello 15.45 alkaen.

Suomen PEN:in toiminnanjohtaja Johanna Sillanpää keskustelee lauantaina 19. maaliskuuta Safe Haven -toiminnasta Pietarsaaressa. Viva Allegro! -festivaalin yhteydessä järjestettävässä Fristad för konstnärer / Turvakaupunki taiteilijoille -keskustelussa pohditaan Pietarsaaren mahdollisuuksia ryhtyä turvakaupungiksi kirjoittajille ja taiteilijoille. Keskustelemassa ovat myös “kaupungin oma poika”, kirjailija Philip Teir, joka on pitänyt vireillä turvakaupunki-ideaa Pietarsaaressa, Tampereella asuva irakilainen kirjailija Hassan Blasim, Tukholman Kulturhusetin/Stadsteaternin tuottaja Åsa Steinsvik, joka vastaa myös turvaresidenssien koordinaatiosta sekä Marita Muukkonen Perpetuum Mobilesta. Keskustelua moderoi Lisen Sundqvist, joka koordinoi Pietarsaaren uutta Kulturella mångfald (Kulttuurinen monimuotoisuus) -hanketta. Lue artikkeli hankkeesta ja turvakaupunkitoiminnasta Österbottens Tidningissä.

Keskustelu käynnistyy Campus Allegron Schaumansalissa kello 15.

Jowan Safadi esiintyy keskustelun jälkeen kampuksen Galleri GROssa kello 16.30.

Kirjallisuus ilman rajoja & Mutanttikieltä 18.3.

Comments Off on Kirjallisuus ilman rajoja & Mutanttikieltä 18.3.

ICORN-turvakaupunkikirjailijat vierailevat monikielisyysseminaarissa Helsingissä

18.3.2016 klo 9.00-16.30

Pohjoismainen kulttuuripiste, TING-sali

Kaisaniemenkatu 9, Helsinki

Kulttuuria kaikille -palvelun, Kulttuurikeskus Caisan, Lukukeskuksen, Pohjoismaisen kulttuuripisteen, Sivuvalo-projektin, Suomen arvostelijain liiton (SARV) sekä Suomen PEN:in yhteistyönä toteutettava Kirjallisuus ilman rajojaLitteratur utan gränserLiterature without borders -seminaari järjestetään perjantaina 18. maaliskuuta 2016. Seminaarissa käsitellään mm. monikielisten kirjailijoiden asemaa ja tukemista Pohjoismaissa, saamelaista kirjallisuutta ja maan rajat ylittävää kustantamista sekä turvakaupunkitoimintaa.

Manal Al-Sheikh, kuva A. L. Nordheim

Manal Al-Sheikh, kuva A. L. Nordheim

Anisur Rahman, kuva ICORN

Anisur Rahman, kuva ICORN

Mazen Maarouf, kuva ICORN

Mazen Maarouf, kuva ICORN

Tilaisuudessa vierailevat irakilainen, Norjassa asuva runoilija ja kääntäjä Manal Al-Sheikh, joka oli Stavangerin turvakaupunkikirjailija 2009-2011, Ruotsissa asuva bangladeshilainen kirjailija, toimittaja ja kääntäjä Anisur Rahman, joka oli Uppsalan turvakaupunkikirjailija 2009-2011 sekä Reykjavikin turvakaupunkikirjailijaksi v. 2011 valittu libanonilainen toimittaja ja rauhanaktivisti Mazen Maarouf. Heidän kanssaan turvakaupunkitoiminnasta keskustelevat Helsingin kaupungin valtuutettu Thomas Wallgren ja toimittaja, PEN-aktiivi Iida Simes.

Suomen PEN:in varapuheenjohtaja ja Kieli- ja käännöskomitean tuore puheenjohtaja Marianne Bargum johtaa työryhmää, jossa Vuokko Hirvonen Sámi Allaskuvlasta alustaa ylikansallisesta kustantamisesta Pohjoismaissa.

SARV:n paneelissa Elisabeth Nordgren, Kansainvälisen PEN:in naiskirjailijakomitean puheenjohtaja, johtaa keskustelua monikielisen kirjallisuuden arvioimisesta, johon osallistuu myös Tanskan PEN:in hallituksen jäsen, toimittaja Niels Ivar Larsen.

Luennot järjestetään Pohjoismaisen kulttuuripisteen tiloissa, työpajat Kulttuurikeskus Caisassa. Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt ja tilasuus on täynnä, mutta seminaaria (lukuunottamatta Caisan työpajoja) voi seurata verkossa tämän stream-linkin kautta. Seminaarin kielet ovat englanti ja skandinaaviset kielet.

Fr33 MHZ Mutanttikieltä Electro Poetry Night

Mutanttikieltä -banneriPe 18.3.2016 klo 19:00

Kulttuurikeskus Caisa

Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14, Helsinki

Vapaa pääsy

Seminaari huipentuu monikieliseen ja monitaiteiseen runoiltaan Kulttuurikeskus Caisassa, jossa esiintyvät Manal Al-Sheikh (IQ/NO), Anisur Rahman (BD/SE), Mazen Maarouf (PS/IS), Diana Mistera (IT/FI), Hamdam Zakirov (UZ/FI), Inger-Mari Aikio, Harri Hertell ja Bosse Hellsten.

Ohjaus: David Kozma (RO/FI), musiikki: Romulus Chiciuc (RO/FI).

Illan ohjelmasta vastaavat Sivuvalon Mutanttikieltä-projekti sekä FR33MHZ. Tapahtuman järjestävät Sivuvalo, EtcCaisaSuomen Kirjailijaliitto r.y sekä Finlands svenska författareförening.

Lisätietoja tapahtumasta ja Mutanttikieltä- ja FR33MHZ-projekteista monikielisyyttä edistävän Satakielikuukauden sivulla.

Kuudes vuosi Syyrian katastrofia on käynnistynyt

Comments Off on Kuudes vuosi Syyrian katastrofia on käynnistynyt

PEN tuomitsee runoilijan murhan

Syyrian vallankumouksen käynnistymisestä on kulunut viisi vuotta maaliskuussa 2016. Osittain Arabikevään tapahtumien liekittämästä kansannoususta on kehittynyt tuhoisa sisällissota ja yksi aikamme pahimmista humanitäärisistä katastrofeista. Kansalaisiin, joiden joukossa on niin syyrialaisia kuin kansainvälisiä toimittajia ja kirjoittajia, kohdistuu vaara kaikilta rintamilta.

Mohammad Bashir al-Alani

Mohammad Bashir al-Ajani

Heihin kuuluvat runoilija Mohammad Bashir al-Ajani ja hänen poikansa Elyas, joiden murhasta PEN raportoi eilen 14. maaliskuuta. PEN on järkyttynyt tiedoista, joiden mukaan al-Ajani oli palannut Deir al-Zourin kaupunkiin haudatakseen menehtyneen vaimonsa, mutta kaksikko joutui heitä jumalanpilkasta syyttäneen Isis-ryhmän ja sotarikoksen uhriksi.

Kansainvälisen PEN:in mukaan Syyrian konfliktissa on kuollut noin 250 000 ihmistä ja loukkaantunut yli miljoona. Noin 4,2 miljoonaa ihmistä on jättänyt kotimaansa ja maan sisällä on sijoitettu uudelleen noin 6,5 miljoonaa ihmistä. Yli 90 toimittajaa ja muuta kirjoittajaa on saanut surmansa, ja vuoden 2013 jälkeen kymmenet kirjoittajat ovat hakeneet turvaa PEN:in ja International Cities of Refuge -turvakaupunkiverkoston kautta. PEN on vaatinut vakavimmassa tilanteessa olevien ihmisten suojelemista niin kansallisella kuin globaalilla tasolla ja patistanut Euroopan maita työskentelemään yhdessä humaanin turvapaikkalaiston muodostamiseksi.

Kansainvälinen PEN käynnisti tänään Syria’s Voices -sarjan, jossa haastatellaan syyrialaisia kirjoittajia. Ensimmäisenä vuorossa on ihmisoikeusaktivisti ja yksi Syyrian tunnetuimmista kääntäjistä, Mohammad Habeeb, josta tuli Stavangerin ICORN-turvakaupunkikirjailija elokuussa 2013.

Vapaassa sanassa Nasiba Hilal: A day in the life of an ordinary woman

Suomen PEN julkaisee kertomuksen Vapaa sana -sarjassa syyrialaiselta Nasiba Hilalilta. A day in the life of an ordinary woman (“Päivä tavallisen naisen elämässä”) kuvaa riipaisevasti hetkeä iäkkään kylän naisen arjessa konfliktin jaloissa. Suomen PEN julkaisee tekstin syyrialaista kulttuuria Suomessa edistävän ja maahanmuuttajien ja kantaväestön välille yhteyksiä luovan Suomi-Syyria Ystävyysseuran avulla.

Alkuperäisen kirjoituksen on julkaissut vuonna 2012 perustettu syyrialainen, itsenäinen ja poliittisesti riippumaton Freedomraise-lehti, jossa käsitellään poliittisia, kulttuurisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia aiheita.  Julkaisun haasteet ovat olleet niin taloudellisia kuin turvallisuuteen liittyviä, ja lehti ilmestyy tällä hetkellä verkossa (Rising for Freedom). Resursseja ja yhteistyökumppaneita toimitustyön jatkamiseen etsitään.

Sinäkin voit tukea Syyrian konfliktin uhreja mm. Kirkon Ulkomaanavun, Pelastakaa Lapset ry:n, Punaisen Ristin, Suomi Syyria Yhteisön ja Unicefin kautta.

Jarkko Tontti: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Comments Off on Jarkko Tontti: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Vapaa sana: Vihapuheesta ja sananvapaudesta

Jarkko Tontti Bishkekissä 2014, taustalla John Ralston Saul.

Jarkko Tontti Bishkekissä 2014, taustalla John Ralston Saul.

“Kukaan ei tiedä, mitä termi vihapuhe tarkasti ottaen tarkoittaa. Lainsäädännöstä sitä ei löydy.”

Suomen PEN:in puheenjohtajanakin toiminut kirjailija ja oikeustieteiden tohtori Jarkko Tontti ottaa mittaa vihapuheen käsitteestä ja sananvapautta koskevasta lainsäädännöstä Vapaa sana -kirjoituksessaan Vihapuheesta ja sananvapaudesta.

“Sananvapauden peruslähtökohta on se, että tyhmiäkin saa puhua ja kiivaskin keskustelu on sallittua. Loppujen lopuksi se on meidän kaikkien edun mukaista”, Tontti kirjoittaa.

“Toisinaan palaute muuttuu uhkailuksi, jonka tavoite on vaientaminen. Silloin vihapuhe on uhka sananvapaudelle.”

Miten vihapuhe hahmottuu suhteessa Suomen rikoslakiin, jossa rikoksiksi luetaan niin kiihottaminen kansanryhmää vastaan, jumanlanpilkka kuin kunnianloukkauskin?

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Diakonia-lehden numerossa 1/2016.

Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä

Comments Off on Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä

PEN tukee kääntäjien oikeuksia

Sanan- ja taiteenvapautta kaikkialla maailmassa puolustava, vuonna 1921 perustettu Kansainvälinen PEN (PEN International) on maailman vanhin kansalaisjärjestö sekä maailman suurin kirjallisuusjärjestö. Järjestön alainen Kieli- ja käännöskomitea (Translation and Linguistic Rights Committee) edistää kirjallisuuden kääntämistä, kielten ja kulttuurien vuoropuhelua ja tukee huonossa asemassa olevia kieliä.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi PEN julkaisee julkilausumia ja kannanottoja. Kieli- ja käännöskomitea muotoili UNESCO:n vuonna 1996 hyväksymän Yleisen kielellisten oikeuksien julistuksen. Vuonna 2011 komitea tiivisti julistuksen pääkohdat kymmenkohtaiseksi, kielellistä monimuotoisuutta puolustavaksi Gironan manifestiksi kielellisistä oikeuksista. Viime syksynä Kansainvälisen PEN:in yleiskokouksessa julkaistiin Gironan manifestia täydentävä julistus, jossa PEN ottaa kantaa etenkin kirjallisuuden kääntäjien aseman puolesta.

Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä julkaistaan nyt Suomen PEN:in kotisivuilla sekä monikielisyyttä juhlistavan Satakielikuukauden blogissa. Julistus löytyy englannin kielellä Kansainvälisen PEN:in sivuilta ja se julkaistiin tänään 24. helmikuuta suomeksi ja ruotsiksi myös monikielisyyttä juhlistavan Satakielikuukauden blogissa.

Quebecin julistus kirjallisuuden kääntämisestä ja kääntäjistä

  1. Kirjallisuuden kääntäminen on intohimoista työtä. Edistämällä avoimuutta, rauhaa ja vapautta sekä toimimalla epäoikeudenmukaisuutta, suvaitsemattomuutta ja sensuuria vastaan, kääntäminen kutsuu dialogiin maailman kanssa.
  2.  Kaikki kulttuurit eivät ole tasa-arvoisia kääntämisen suhteen. Jotkin kulttuurit kääntyvät valinnasta, toiset pakosta. Kääntäminen on avain kielten ja kulttuurien suojelemiseen.
  3. Vaikka kääntäjät kunnioittavat kirjailijoita ja alkuperäistekstejä, ovat he luovia kirjoittajia itsekin. He eivät vain tuota uudelleen kirjallista työtä, vaan kehittävät teosta edelleen laajentamalla sen olemassaoloa maailmassa. Kääntäjät eivät vain välitä viestiä: vaikka he puhuvat toisen nimissä, ääni on heidän omansa. Erityisesti kääntäjät toimivat kulttuurisen monimuotoisuuden hyväksi pysymällä uskollisina marginalisoiduille kirjailijoille, kirjallisille tyyleille ja sosiaalisille ryhmille.
  4. Kääntäjien oikeuksia täytyy suojella. Hallituksien, kustantajien, median ja työnantajien – kaikkien on kunnioitettava kääntäjien asemaa ja tarpeita, annettava arvoa heidän nimilleen, tarjottava oikeudenmukainen korvaus tehdystä työstä sekä kunnialliset työolosuhteet – niin painoviestinnässä kuin digitaalisessa mediaympäristössä.
  5. Kääntäjien fyysinen turvallisuus ja ilmaisunvapaus on taattava kaikissa olosuhteissa.
  6. Kääntäjiä tulee kunnioittaa erityistaitoisina luovina kirjoittajina ja asiantuntijoina, joita on konsultoitava kaikissa heidän työhönsä liittyvissä kysymyksissä. Käännökset kuuluvat heille, jotka niitä luovat.

Quebecissa lokakuussa 2015
Julistuksen käännös: Johanna Sillanpää

Vapaassa sanassa Kansainvälisen äidinkielen päivän merkityksestä

Comments Off on Vapaassa sanassa Kansainvälisen äidinkielen päivän merkityksestä

Mojibur Doftori: Kansainvälisen äidinkielen päivän kulttuurisesta merkityksestä

 

Kansainvälistä äidinkielen päivää vietettiin 21. helmikuuta. Kansainvälisen PEN:in sivuilla kerrotaan UNESCO:n tuella Kenian, Serbian, Haitin ja Nigerian PEN-keskusten kanssa toteutettavasta hankkeesta, joka tähtää omalla äidinkielellä julkaistun vähemmistökielisen kirjallisuuden lisäämiseen kyseissä maissa. Sivuilta voi lukea myös muiden PEN-keskusten Kansainväiseen äidinkielen päivään liittyvistä projekteista ja tapahtumista.

PEN mother language day

Tiesitkö, että Kansainvälisen äidinkielen päivän juuret ovat Bangladeshissa ja opiskelijoiden käynnistämässä kieliliikkeessä, jonka myötä Bangladesh lopulta itsenäistyi? Mojibur Doftori avaa “kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja monikielisyyden merkitystä maailmassa” juhlistavan päivän traagistakin historiaa sekä kielen merkitystä kansallisen identiteetin luomisessa Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjassa.

Kasvatustieteiden asiantuntijana Mojibur Doftori käsittelee tekstissään myös päivän erityisteemaa, joka vuonna 2016 on äidinkielen opetuksen merkitys lapsen peruskoulutuksessa.  “Monet maailman konflikteista nykyään johtuvat suoraan tai epäsuorasti eroavaisuuksista peruskoulutuksessa ja erityisesti monikielisten ja -kulttuuristen opetusmahdollisuuksien puutteesta”, Doftori toteaa artikkelissaan Kansainvälisen äidinkielen päivä kulttuurisesta merkityksestä.

Suomen PEN:in vuosi 2015

Comments Off on Suomen PEN:in vuosi 2015

Mitä piti sisällään Suomen PEN:in vuosi 2015? Tutustu vuosikertomukseemme.

Vapaa sana: Matti Suurpään palkintopuhe

Comments Off on Vapaa sana: Matti Suurpään palkintopuhe

Sananvapauspalkittu Matti Suurpää: “Hyvä teksti opettaa ja pakottaa näkemään tarkasti”

Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Suomen PEN:in viides sananvapauspalkinto luovutettiin eilen 16. helmikuuta 2016 yhdistyksen vuosikokouksessa elämäntyönsä kustannusalalla tehneelle, yhä aktiivisesti kirjoittavalle Matti Suurpäälle osoituksena esimerkillisestä sananvapaustyöstä. Palkintoperusteluissa huomioitiin hänen mm. työskennelleen Otavalla Hannu Salaman Juhannustanssit-romaanin jumalanpilkkasyytteen aikaan, Mukkulan kirjallisuuskokouksessa kylmän sodan vuosina tehdyn työn sekä kulttuurilehtien puolustaminen aivan viime aikoina. Suomen PEN:in pitkäaikaista jäsentä kiitettiin myös tuesta, josta nuoremman polven PEN-aktiivit ovat saaneet nauttia.

”Tämä on minusta hyvin kaunis tunnustus. Se kertoo siitä, että olen ainakin jollain lailla onnistunut työssäni rakentamaan parempaa maailmaa”, Suurpää kommentoi palkitsemistaan Helsingin Sanomille. Inari Krohnin lahjoittama pöllöaiheinen palkinteos ilahdutti palkittua ja istuu kuulemma jo kodin seinällä. Perusteluita Suurpää kiitteli “kauniiksi nekrologiksi”.

Palkintopuheessaan Matti Suurpää suree kirja-alan levityskeinojen karsimista ja kulttuurilehtien pieneneviä lukijamääriä. “Sananvapaus ei ehkä kapene mutta sanan kantovoima vähenee, kantavuus pienenee”, Suurpää muotoilee. “Tieto, tietoa välittyy kielenä, kielessä, kieli kantaa suuren osan tietoa, jäsentää sen. Ja meidän täytyy pitää kielestä huolta, sekä kirjoittajina että lukijoina. Tekstin on pyrittävä konkreettisuuteen, täsmällisyyteen, ekonomisuuteen. Eikä kysymys ole vain stilistiikasta, kysymys on moraalista. Teksti voi olla hyvää vain puhuessaan totta”, hän jatkaa.

Kiitos Matti Suurpäälle palkintopuheensa luovuttamisesta julkaistavaksi  – lue se nyt Suomen PEN:in Vapaa sana -sarjassa!

Uusia jäseniä johtokuntaan

Matti Suurpää ei ollut illan ainoa kukitettava: Writers in Prison -komiteaa aktiivisesti johtanut Iida Simes päätti, että yhdeksän vuotta yhdistyksen johtokunnassa riittää. Hänen ohella johtokuntapaikastaan luopui Tiina Lehtoranta. Johtokunta käsittelee tänä keväänä paitsi Vangittujen kirjailijoiden komitean myös Kieli- ja käännöskomitean sekä Rauhankomitean puheenjohtajien vaihdosta: pitkään rauhankomiteaa luotsannut, nyt Kansainvälisen PEN:in Naiskirjailijakomiteaa johtava Elisabeth Nordgren luopui niin ikään paikastaan. PEN:in johtokunta kiittää lämpimästi Iidaa, Tiinaa ja Elisabethia ansiokkaasta sananvapaustyöstä!

Iida Simes lupasi jatkaa työtään Safe Haven -turvapaikkaprosessin edistämisen parissa. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Iida Simes lupasi jatkaa työtään Safe Haven -turvapaikkaprosessin edistämisen parissa. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Erovuoroisista johtokunnan jäsenistä Vilja-Tuulia Huotarinen ja varapuheenjohtaja Marianne Bargum valittiin PEN:in hallitukseen uudelle kolmivuotiskaudelle 2016-2018. Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin kirjallisuudentutkija, toiminnanjohtaja Rita Paqvalén ja kustannustoimittaja Lotta Sonninen. Tervetuloa mukaan johtokuntatyöskentelyyn!

Suomen PEN:in sananvapauspalkinto 2016 Matti Suurpäälle

Comments Off on Suomen PEN:in sananvapauspalkinto 2016 Matti Suurpäälle

Suomen PEN:in sananvapauspalkinnon 2016 saa kustantaja ja laaja-alainen kulttuurikirjoittaja Matti Suurpää

Matti Suurpää ja Sirpa Kähkönen. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Palkintoperustelut Matti Suurpäälle luki Suomen PEN:in puheenjohtaja Sirpa Kähkönen. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Kustantaja Matti Suurpää tunnetaan Suomen kirjallisuuselämässä kultivoituneena, älykkäänä ja kantaaottavana kirjoittajana ja mielipidevaikuttajana. Vuonna 1937 syntynyt Suurpää ehti mukaan sodanjälkeisen modernismin aaltoon ja 1960-luvun nopeatempoiseen julkaisupolitiikkaan, jossa syntyi lukuisia ajankohtaisen pamflettikirjoittamisen klassikoita; näistä mainittakoon Huutomerkkisarjassa julkaistu Praha 1968, jonka toimitusneuvosto kutsuttiin koolle välittömästi Prahan elokuisten tapahtumien jälkeen ja joka saatiin julki vielä samana syksynä. Kirjoittajien joukossa oli jopa itse Georg Henrik von Wright, joka tekstissään ottaa kantaa paitsi Vietnamin sotaan myös eri puolilla Eurooppaa väkivaltaisesti tukahdutettuihin nuorison mellakoihin ja mielenilmauksiin.

Matti Suurpää oli merkittävä henkilö myös Mukkulan Kansainvälisen kirjailijakokouksen toiminnassa erityisesti 1960-luvulla, jolloin Mukkulassa kohtasivat aivan konkreettisesti itä ja länsi, dialogin ja yhteisten sanojen etsimisen merkeissä. Tämänkaltaista kirjallisuuden ja ylipäätään taiteen välittävää, mielipiteenvaihtoa edistävää toimintaa nykymaailma kaipaa yhä kipeämmin.

Kirjailija Kaari Utrio kiittää omaelämäkerrallisessa artikkelissaan Matti Suurpäätä kustannustoimittajana kuvaten Suurpään työtä seuraavin sanoin: tukea, mutta ei ylemmyyttä, rohkaisua mutta ei holhoamista. Voiko paremmin kuvata sivistyneen, humaanin ihmisen asennetta?

Suurpää on itse kirjoittanut useita teoksia, joista viimeisin, Kolme retkeä, tekstiä kirjallisuudesta, maalaustaiteesta ja musiikista, kiteyttää kauniisti Suurpään monipuolisen ja innoittuneen ajattelun. Suurpää on eurooppalainen kulttuuri-ihminen ydintään myöten ja kykenee tämän ihmisyytensä myös kantaa-ottavasti ja sivistyneesti ilmaisemaan, niin kirjoittajana kuin keskustelijanakin, tuoreimpana esimerkkinä kulttuuri- ja mielipidelehtien puolustaminen yhä ahtaaksi käyvässä taloustilanteessa.

Suomen PEN:in sananvapauspalkinto 2016 myönnetään Matti Suurpäälle sekä esimerkillisestä työstä sananvapauden alalla että siitä jatkuvasta tuesta ja kannustuksesta, jota hän on uupumatta antanut nuoremmille sukupolville PEN:in piirissä.

Matti Suurpää palkittiin Inari Krohnin teoksella "Pöllö".

Matti Suurpää palkittiin Inari Krohnin teoksella “Pöllö”. Kuva Johanna Sillanpää/Suomen PEN

Suomen PEN:in sananvapauspalkintona Matti Suurpäälle luovutetaan kuvataiteilija Inari Krohnin teos Pöllö (grafiikkaa vuodelta 2015, 8/40).

* * *

Suomen PEN jakoi ensimmäisen sananvapauspalkintonsa vuonna 2012. Aiemmat palkitut ovat Ville Ranta (2012), Eva Neklyaeva (2013), Kimmo Oksanen (2014) ja Abdirahim ”Husu” Hussein (2015).

* * *

Inari Krohn (s. 1945) on helsinkiläinen arvostettu taidemaalari, graafikko, kuvittaja ja kirjailija. Hän valmistui Suomen taideakatemiassa 1969 ja on suorittanut jatko-opintoja École des Beaux-Arts’ssa Ranskan Aix-en-Provencessa. Inari Krohn toimi taidegrafiikan professorina Kuvataideakatemiassa 1995–1998 ja hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1996 ja Suomen kulttuurirahaston palkinto 1998.

* * *

Suomen PEN on vuonna 1928 perustettu kirjailijoiden kansainvälinen sananvapausyhdistys. Se on osa yli 100 maassa toimivaa Kansainvälistä PEN-järjestöä. PEN pyrkii peruskirjansa mukaisesti edistämään kirjallisuutta ja puolustamaan taiteen- ja ilmaisunvapautta kaikkialla maailmassa.

* * *

Tiedustelut:

Sirpa Kähkönen, Suomen PEN:in puheenjohtaja: sirpanen(at)gmail.com, pentiedotus(at)gmail.com

Matti Suurpää: p. 044 210 4504, matti.suurpaa(at)gmail.com

Kuvat palkinnonjakotilaisuudesta (16.2.): Johanna Sillanpää, PEN:in toiminnanjohtaja: p. 040 217 1280, pentiedotus(at)gmail.com

Older Entries